31.08.2017, kello 14.40

Voimalaitosten kiinteistöveroon 13 prosentin korotus

Sähköntuottajien ahdinko syvenee

Tuulivoimalaitosten, ydinvoimalaitosten ja vesivoimalaitosten kiinteistöverot nousevat 13 prosentilla hallituksen budjettiesityksessä. Tämä lisää suomalaisten sähköntuottajien ahdinkoa ja teollisuuden kustannuksia.

Voimalaitosten kiinteistöverojen korotus kohdistuu kotimaisiin ja päästöttömiin sähköntuotantomuotoihin. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä pitää linjausta kummallisena.

— Hallituksen esitys on voimakkaassa ristiriidassa päästöttömän sähköntuotannon edistämisen kanssa.

Sähkön alhainen markkinahinta on jo pitkään rassannut suomalaisten voimalaitosten kannattavuutta. Kiinteistöverojen korottaminen ei helpota tilannetta — uusia investointeja on turha odottaa, vaikka osa vanhoista laitoksista pitäisi jo korvata uusilla. Voimalaitosten ahdinko vain voimistuu, kun verorasite nousee. Uudet voimalaitosten kiinteistöverot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa.

— Hallituksen esityksestä ei välity ymmärrys sähköntuottajien vaikeaan kilpailutilanteeseen, Leskelä tuskailee.

Samaan aikaan ruotsalaiset laskevat voimalaitostensa verorasitusta ja virittelevät muutoinkin energiatoimialan yritysten toimintaympäristöä parempaan kuntoon. Nyt suomalaisten päästötöntä sähköä tuottavien yritysten kilpailukyky kuitenkin heikkenee ruotsalaisiin kilpailijoihin verrattuna.

Teollisuuden kustannukset kasvavat

Voimalaitosten kiinteistöveron korotus kasvattaa energiatoimialan yritysten kustannusrasitetta, vaikka hallitusohjelmassa kustannuksia luvattiin olla kasvattamatta. Verojen korotukset siirtyvät sähkön hintaan, jolloin myös sähköä käyttävä teollisuus ja kotitaloudet maksavat sähköstään enemmän.

— Suunta on energia- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta, mutta myös kotimaisen sähköntuotannon säilymisen kannalta väärä, Leskelä toteaa.

— Aikaisempi yhteisymmärrys verotason kireydestä suhteessa kilpailijamaihin näyttää kadonneen.

Voimalaitosten kiinteistöveron korotus rokottaa erityisesti vesivoimalaitosten omistajien mahdollisuuksia toteuttaa omaehtoisia kalakantojen hoitotoimia. Leskelän mielestä tämä on ”hämmentävää”, koska samalla hallitus on jakamassa rahaa kalateiden kunnostukseen.

Eikä tässä vielä kaikki. Voimalaitosten kiinteistöverojen korotusta pitkään valmistellut valtionvarainministeriö unohti lähettää esityksestä lausuntopyynnön niille, joita korotukset koskettavat.

— Tämä on hyvän lainvalmisteluhengen vastaista, Leskelä huomauttaa.

Yhteistuotannon asema kurjistuu

Lämmityspolttoaineiden veroja korotetaan 45 miljoonalla eurolla. Alun perin korotus oli tarkoitus tehdä vasta vuonna 2019, mutta nyt hallitus aikaistaa korotusta vuodella. Leskelän mielestä molemmat päätökset ovat osoituksia epäjohdonmukaisuudesta.

— Lämmityspolttoaineiden verotuksen korottaminen heikentää sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten kilpailukykyä ja nostaa asumiskustannuksia kaupungeissa, kun kaukolämpö kallistuu, Leskelä harmittelee.

Hallituksen tavoitteena on puolittaa fossiilisen öljyn käyttö lähimpien 13 vuoden aikana.

— Tämä tavoite saavutetaan parhaiten siirtämällä verotuksen painopistettä hiilidioksidipäästöjen verottamisen suuntaan. Se tarkoittaisi energiakomponentin osuuden tuntuvaa alentamista ja hiilidioksidikomponentin osuuden tuntuvaa korottamista verojärjestelmässä, Leskelä pohtii.

— Tällä tavalla fossiilinen tuontiöljy korvautuisi bioöljyllä ja muilla uusiutuvaan energiaan perustuvilla ratkaisuilla. Samalla parannettaisiin hivenen maakaasun asemaa suhteellisen vähäpäästöisenä polttoaineena.

Tuulivoimalaitosten kiinteistöverojen korottamisen vaikutuksista voit lukea laajemman artikkelin täältä.

Kuva Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Päästötön

Ei päästötöntä energiantuotantomuotoa ole olemassa.

- la 2. syyskuuta 2017 15.29.45