16.05.2017, kello 15.41

Metsien monikäyttö kunniaan

Unionille yhteinen metsäpolitiikka?

EU:n asettamat biopolttoainetavoitteet saattavat kiihdyttää ilmastomuutosta, mikäli puuta käytetään energiaraaka-aineena merkittävästi nykyistä enemmän. Suomalaisen Tiedeakatemian rahoittama eurooppalainen tutkimusraportti kaipaa unionille myös yhteistä metsäpolitiikkaa.

Metsien merkitys ilmastomuutoksen torjunnassa on melkoinen. Tästä huolimatta Euroopan unionilla ei ole vielä yhteistä metsäpolitiikkaa. Tosin unionin kunnianhimoinen metsästrategia kannustaa jäsenmaita hoitamaan metsiä kestävällä tavalla, mutta viime kädessä metsäpolitiikan toteuttaminen on aina jäsenmaiden omalla vastuulla. Asetelma on kimurantti, koska samalla kansainväliset velvoitteet ja unionin itselleen asettamat tavoitteet pakottavat miettimään metsien hoitoa ja käyttöä. Suomen Tiedeakatemian rahoittama Euroopan unionin metsien monikäyttöisyys ja kestävyys -raportti pureutuu metsäpolitiikkaan. Raportti painottaa metsien vaikutuksia ilmastomuutokseen ja metsien monimuotoisuuden säilymiseen liittyviä kysymyksiä.

Hankkeen johtaja professori Jaana Bäck korostaa raportin tieteellistä tulokulmaa. European Academies Science Advisory Counsil (EASAC) -yhteisön tutkimussarjan osana julkaistun raportin tarkoituksena on tuottaa puolueetonta tieteellistä tietoa eurooppalaisten päättäjien käyttöön. Bäck ennustaa tulevaisuudessa unionin yhteisen metsäpolitiikan tiivistyvän väkisin. Ilman tätä ei ilmastomuutokseen liittyviä ongelmia saada ratkaistua.

Tällä hetkellä Euroopan komission kymmenen pääosastoa tekee metsiä koskevia päätöksiä. Tämä hankaloittaa kokonaiskuvan muodostumista ja voi johtaa ristiriitaisiin linjauksiin.

Hiilinieluvaikutusta voidaan lisätä

Euroopan unionin jäsenmaiden metsät sitovat tällä hetkellä hiilidioksidia noin sata miljoonaa tonnia. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä Euroopassa. Vaikka joillain alueilla metsien hiilinieluvaikutuksen yläraja on jo saavutettu, voidaan raportin mukaan eurooppalaisten metsien hiilinielua kasvattaa entisestään nykyistä paremmalla metsänhoidolla.

Raportti muistuttaa, että metsänhoito vaikuttaa myös biofysikaalisiin tekijöihin (pinnan heijastusvaikutus) sekä pienhiukkasten ja pilvien muodostumiseen. Näihin taas vaikuttaa se, minkälaisia puulajeja metsissä kasvaa, missä metsät sijaitsevat ja mikä on metsien tiheys. Metsien positiiviset tai negatiiviset vaikutukset ovat siis hyvin laajat ja moninaiset. Tutkijat huomauttavat, että metsien yhteisvaikutus olisi osattava ottaa nykyistä paremmin huomioon metsänhoidossa ja maankäytön suunnittelussa.

Suurimmat hiilivarastot vanhoissa metsissä

Nuoret ja nopeasti kasvavat metsät sitovat kasvuunsa enemmän hiilidioksidia kuin vanhat metsät. Tästä huolimatta EU-alueen suurimmat metsähiilivarastot sijaitsevat ikääntyneissä metsissä ja suojelualueilla. Niiden hakkaaminen supistaisi hiilivarastot vuosikymmeniksi vuosiksi eteenpäin, vaikka tilalle istutettaisiin nuoria puita.

Tutkijat havaitsivat, että metsäteollisuuden jalostusarvo ilmastopolitiikan näkökulmasta on heikentynyt. Puolet teollisuuden käyttämän puuraaka-aineen hiilestä vapautuu ilmakehään keskimäärin jo neljässä vuodessa. Metsien käytön hiilineutraalius ei tutkijoiden mielestä toteudu nykyisillä puunkäyttötavoilla.

— Politiikkatoimilla pitäisi löytää taloudellisesti tehokas pitkän aikavälin tarkasteluun perustuva tasapaino metsien eri käyttömuotojen ja metsien hiilivarastojen sekä monimuotoisuuden turvaamisen välillä, raportissa todetaan.

Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi puurakentamisen lisäämistä, mikä vähentäisi betonin ja teräksen kaltaisten hiilipäästöjä paljon aiheuttavien materiaalien käyttöä. Kapea-alaisen puuraaka-ainetuotannon rinnalle tarvittaisiin kipeästi uusia toimintalinjoja.

Metsien bioenergiakäytön lisääminen ei saa tutkijoilta ymmärrystä — muihin uusiutuvan energian muotoihin verrattuna biomassan energiakäyttö vähentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia parhaimmillaankin tehottomasti. Metsien hiilivaraston kasvattaminen olisi selvästi kustannustehokkaampi keino vähentää päästöjä. Nyt kansallisten ratkaisuiden avulla päinvastoin tuetaan metsien energiakäyttöä ja lisätään ilmastopäästöjä.

— Hiilen varastointia metsiin pitäisi tukea ja hiilen vapauttamisesta metsistä pitäisi rangaista. Metsäenergiasta aiheutuvat päästöt olisi otettava kokonaisuudessaan huomioon ja niitä olisi hallittava asianmukaisin keinoin, tutkijat toteavat.

Tutkijat epäilevät, että laaja metsäbiomassan energiakäyttö sopii huonosti yhteen ilmastomuutosta koskevan YK:n puitesopimuksessa asetettujen lyhyen aikavälin tavoitteiden kanssa.

Euroopan unionissa metsänielujen vertailutason määrittämisen pitäisi tapahtua puhtaasti tieteellisin perustein — vain tämä tuottaa johdonmukaiset taloudelliset kannustimet ilmastonmuutoksen hillintään.

— Epäonnistuminen vertailutasojen määrittelyssä tuottaa kannustimia, joiden avulla julkisia tukia käytetään päästöjen siirtämiseksi talouden eri sektoreiden välillä ilman, että kokonaispäästöt vähenevät.

Mikä ihmeen EASAC?

European Academies Science Advisory Counsil (EASAC) on eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestö. Siihen kuuluu 25 kansallista tiedeakatemiaa eri Euroopan unionin jäsenmaista. Lisäksi mukana ovat Norjan ja Sveitsin tiedeakatemiat. EASAC tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia raportteja eurooppalaisille päättäjille — etupäässä EU-komissiolle.

Yhteistyöjärjestön kolme päälinjaa ovat energia, biotieteet ja ympäristö, joiden ympärille raporttien laadinta keskittyy — tekeillä on mm. sähkön varastointitekniikkaan pureutuva uusi raportti. EASAC ei varsinaisesti tuota uusia tutkimuksia, vaan koostaa eri puolilla maailmaa tehdyistä tieteellisistä tutkimuksista raportteja ja analyysejä.

EASAC korostaa olevansa poliittisesti ja kaupallisesti riippumaton. EASAC:n varapresidentti Eva-Mari Aro toteaa yhteistyöjärjestön käyttävän raporttiensa pohjana pelkästään tutkittua tietoa lobbaustiedon vastapainoksi.

— Käytössämme on Euroopan parhaat tutkijat, Aro toteaa.

EASAC:n metsäraportti on ladattavissa täältä.

Kuva Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Kivihiilikö parempi ilmastolle

Uutisen perusteella saa kuvan, että tutkijoiden mielestä ilmaston kannalta parempi vaihtoehto on tuottaa energiaa kivihiilellä ja varastoida hiiltä metsiin kuin tuottaa vastaava energia metsäbiomassalla. Onkohan todella näin?

Peku - pe 19. toukokuuta 2017 15.07.48