06.10.2016, kello 10.08

Poliittisesti haastava uudistus

Sähkön siirtohinnoittelu tehoperusteiseksi

Sähkön siirron energiaperusteinen hinnoittelu haluttaisiin muuttaa tehoperusteiseksi. Teknilliset yliopistot Lappeenrannassa ja Tampereella selvittelevät parhaillaan erilaisten hinnoittelumallien vaikutuksia energiatoimialaan, mutta myös sähköverkkoyhtiöiden asiakkaisiin.

Sähkön siirtohinnoittelun uudistaminen tehoperusteiseksi on kova savotta.
Se sisältää myös poliittisia riskejä.

Sähkö siirtohinnoittelun ”peruskorjausta” on valmisteltu jo pitkään, kertoo professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Pitkään kestäneen valmistelutyön Partanen arvioi kestävän vielä kolmisen vuotta. Tämän jälkeen energiatoimialalla on toivon mukaan käsissään poliittisesti toteuttamiskelpoinen ehdotus päättäjille.

Nykyistä sähkönsiirron hinnoittelumallia Partanen pitää epäoikeudenmukaisena. Siirrosta perittävä hinta ei aina vastaa asiakkaan siirtoyhtiölle aiheuttamia kustannuksia minkä vuoksi osa asiakkaista maksaa osan myös muiden sähköverkkoa käyttävien asiakkaiden kustannuksista. Osasyy vääristymään on hinnoittelun perustaminen sähköverkossa siirrettyyn energian määrään. Asiakkaiden verkkoyhtiölle aiheuttamat kustannukset eivät kuitenkaan synny verkossa siirretyistä kilowattitunneista, vaan verkon rakentamisesta ja ylläpidosta.

Partanen arvioi, että energia-alalla toivotaan laajasti siirtohinnoittelun muuttamista tehoperusteiseksi. Tässä tapauksessa asiakkaan maksama siirtohinta peilaisi sitä, kuinka järeää sähköverkkoa asiakkaan tarpeet edellyttävät.

Tulevaisuudessa siirtoverkkojen rakentamisessa on myös entistä enemmän varauduttava nopeasti muuttuvan sähköntuotannon aiheuttamiin haasteisiin. Nopeasti vaihtelevia sähköntuotantomuotoja ovat tuulienergia ja aurinkoenergia. Niiden aiheuttamiin tehopiikkeihin on varauduttava raskailla verkkoinvestoinneilla.

— Suomessa vaihtelevan tuotannon ongelma on kuitenkin vielä vähäinen Saksaan verrattuna, Partanen muistuttaa.

Tehonoton hallinta

Partanen näkee älykkään sähköverkon tehonottoa automaattisesti ohjaavan teknologian erinomaisena mahdollisuutena tasoittaa tehopiikkejä. Samalla voidaan keventää sähköverkkoon tehtäviä investointeja. Tähän on Partasen mukaan jo nyt tarvittavat välineet.

Kulmakivenä Partanen näkee Suomessa käytössä olevan maailman edistyneimmän tuntimittausjärjestelmän. Mittausjärjestelmä on tuottanut jo viiden vuoden ajan tietoa sähköverkkojen käytöstä. Tämän rinnalla on kehitetty datan analysointiin ja algoritmien työstämiseen liittyvää osaamista. Viime vuosina tehonoton hallinnassa on kuitenkin tapahtunut taantumista.

— Kaksikymmentä vuotta sitten omakotitaloissa edellytettiin automatiikkaa, joka kytkee lämmityksen pois päältä sähkökiukaan käynnistyessä. Nykyään tämäntapaisia velvoitteita ei enää ole.

Partanen muistuttaa, että jo nyt sähköasiakkaiden käytössä on paljon laiteteknologiaa, joiden päivittäminen helpottaisi merkittävästi sähköverkon tehopiikkien tasaamista.

— Sähkön siirtohinnoittelumallin muutos voisi laukaista pidemmällä tähtäimellä melkoisen aallon kuluttajille suunnattujen laitteiden tuotekehityksessä. Laitteiden mitoitus, käyttötapa ja ohjaus muuttuisivat monessa tapauksessa melkoisesti nykyisestä. Kaikki mahdollinen kannattaa tehdä tasaisesti ja ajan kanssa — ei nopeana, rajuna vasteena johonkin mittausarvoon.

— Kokonaisvaltaisempi hinnoittelu
on
taloudellisesti edullisempaa pitkällä tähtäimellä, toteaa
Lappeenrannen 
teknillisen 
yliopiston professori Jarmo Partanen.

Akut avuksi

Sähkön varastoinnin tehostuminen eli akkuteknologian halpeneminen parantavat myös mahdollisuuksia leikata sähköverkon tehopiikkejä. Akkujen yleistymisen draiverina Partanen näkee autoilun sähköistymisen.

Vaikka akkuteknologiassa ei tapahtuisi mullistavia keksintöjä, putoaa akkujen hinta tuotantomäärien kasvaessa. Sama tarina on nähty monessa muussakin teknologiassa.

— Monet kalliit vain teollisuuden käyttämät komponentit ovat nyt tuttuja kuluttajatuotteita. Samalla tuotanto on muuttunut massamarkkinavalmistukseksi.

Voittajat ja häviäjät

Siirtohinnoittelun peruskorjaus ei kuitenkaan ole poliittisesti yksinkertainen asia. Vaikka muutos johtaisi kokonaisuutta ajatellen parempaan lopputulokseen, tuottaa uudistaminen myös häviäjiä. Muutos rankaisee sellaisia asiakkaita, jotka käyttävät sähköä pitkällä aikajaksolla vähän, mutta jotka tarvitsevat hetkellisesti paljon tehoa. Hyötyjiä taas ovat ne, jotka käyttävät sähköä paljon, mutta tasaisesti — aiheuttamatta rajuja ”purskeita”.

Partasen mukaan näin suuret muutokset on syytä toteuttaa asteittain ja pitkän ajan kuluessa.

— Kuluttajille on annettava aikaa päivittää laitteensa ja toimintansa tehoperusteiseen hinnoitteluun sopiviksi.

Tehoperusteinen sähkön siirtohinnoittelu kannattaisi Partasen mielestä ottaa jo nyt huomioon uusien laitteiden tuotekehittelyssä, mutta myös sähköjärjestelmien suunnittelussa. Esimerkkinä tästä on sähköauto, joka voi olla myös ongelma sähköverkon tehonhallinnan kannalta.

— Sähköautojen yleistyminen voi johtaa tilanteisiin, jolloin valtava määrä kuluttajia kytkeytyy samanaikaisesti verkkoon lataamaan akkuja.

Asiakkaiden sopeutumista muutokseen voidaan myös tehostaa nykyistä dynaamisemmalla sähkön siirtohinnoittelumallilla. Siirtohinnan ei pitäisi Partasen mielestä enää perustua verkkoon liittymisen yhteydessä määriteltyyn muuttumattomaan perusmaksuun, johon asiakkaan tulevat sähkönkäytön valinnat eivät vaikuta.

— Jos asiakkaan maksama siirtohinta voisi myös laskea asiakkaan tekeminen valintojen seurauksena, kannustaisi tämä haluttuihin muutoksiin tehokkaammin kuin ikuisesti kiveen hakattu perusmaksu.

Laajempi näkemys palkitsemiseen

Partanen haluaisi koota kaikki sähkömarkkinoiden toimijat yhteisen pöydän ääreen, missä äänensä saisivat kuulumaan sähkönmyyjät, sähköntuottajat, sähköverkkoyhtiöt ja sähköä käyttävät asiakkaat. Nyt näin ei ole. Sähkönmyyjät kehittelevät omia tuntiperusteisia hinnoittelumallejaan sähkön tukkumarkkinahinnan perusteella. Sähkön siirron kannalta tämä taas voi olla ongelmallista, koska sähkön käytön kohdentaminen tietyille tunneille voi synnyttää sähköverkkoon tehopiikkejä. Partanen haluaisi kokonaisvaltaisempaa otetta toiminnan ohjaamiseen.

— Hinnoittelussa pitäisi ottaa huomioon myös tehorajoissa pysyminen. Asiakas taas pitäisi palkita kapasiteettitehokkuudesta.

— Kokonaisvaltaisempi hinnoittelu on taloudellisesti edullisempaa pitkällä tähtäimellä ja laajemminkin.

teksti Heikki Jaakkola / pääkuva Lehtikuva Oy

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Järkipuhetta

Harvinaisen asiallinen ja asiantunteva artikkeli. Kun energia ja verkko erotettiin hämmästyin suunnattomasti kun "kustannusperusteisella sähkönsiirtotariffilla" ei ollut juuri mitään tekemistä kustannusperusteiden kanssa. Miksi näin? Ehkä siksi, että ei haluttu mitään muutosta - ainoastaaän splitattiin lasku kahtia ja myöhemmin heitettiin sähköverot verkkorityksen kerättäviksi. Myös verotusperuste vaatisi muutosta. Se tulisi ottaa energian hinnasta, ei kilowateista kuten nyt.

- to 6. lokakuuta 2016 19.11.47

Kuka hyötyy

Järki käteen, väkisin yritetään saada lämpöpumppujen myyntiä ylös vaikka ne ovat uudiskohteisiin täysin sopimattomia! Lobbaus on ymmärrettävää mutta päättäjillä pitäisi olla edes laskukykyä ja joku kontakti tosielämään.

- la 8. lokakuuta 2016 09.00.33

Suurin parku kuuluu pumppulämmittäjiltä

Suomessa on lobattu onnistuneesti lämpöpumppuja ratkaisuksi lämmityskulujen pienentämisessä. Muusta ei oikein edes puhuta ja lämpöpumppufirmat kiittää. Kuitenkin juuri pumppulämmitys aiheuttaa aivan erityisesti tehopiikkejä. Pitempien reippaiden pakkasjaksojen aikana maalämpökään ei enää pelaa mainospuheiden veroisesti.

Järjestelmät alimitoitetaan jopa uudiskohteisiin ja erityisesti maalämpösaneerauksissa. Säästetään poraamalla liian matalat kaivot, jättämällä patterit vaihtamatta useampilehtisiin ja jokainen kaivokin on yksilö vaikka teoreettinen mitoitus riittäisi. Tämän seurauksena lukemattomat vastukset napsahtavat päälle maalämpötaloissakin ja lisäksi ehkä vielä isompi määrä halpahalleista ostettuja sähköpattereita.
Aivan erityistä hullutusta on kaukolämmitettyjen kerrostalojen maalämpösaneeraukset.
Pumppulämmittäjät ovat etunenässä vaatimassa häiriötöntä jakelua.

Nyt on jo kiire saada hintaohjaus siirtohinnoitteluunkin. Nykytilanne on epäoikeudenmukainen ja sähkön käyttö vain äärevöityy jos mitään ei tehdä.

Pete - pe 14. lokakuuta 2016 01.26.29