15.03.2017, kello 10.37

Jokea avataan vaelluskaloille

Kalojen ylisiirtolaitos Oulujoelle

Lohikanta halutaan palauttaa Oulujokeen. Tavoite on haasteellinen, sillä joen pääuomassa on seitsemän voimalaitosta. Samalla myös Oulujärveen laskevien Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien kalakantojen kohentamiselle avautuu uusia mahdollisuuksia.

Pyhäkoskella sijaitsee Oulujoen vesistön suurin voimalaitos. Seppo Heikkinen (vas.) ja Veli-Matti Tuomaala osallistuvat oman työnsä ohella myös 11 Oulujoen vesistön alueella sähköä tuottavan Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen ympäristö- ja kala-asioiden hoitoon. 

Toistaiseksi vaelluskalat ovat voineet nousta Oulujokeen Oulun Energia Oy:n omistaman ja Pohjanlahden rannikolla sijaitsevan Merikosken voimalaitoksen kalatien kautta Montan voimalaitokselle asti. Ensi syksynä kaloja ryhdytään siirtämään Montan kosken yläpuolelle voimalaitoksen alakanavan viereen rakenteilla olevan kiinniotto- ja ylisiirtolaiteen avulla.

— Montassa aloitetaan kokeilu, josta saatujen kokemusten perusteella ylisiirron mahdollisuutta harkitaan myös muissa Oulujoen pääuomaan rakennetuissa Fortum Oyj:n omistamissa voimalaitoksissa, kertoo vanhempi asiantuntija Juha Happonen Fortumin Muhoksen yksiköstä.

— Merikosken voimalaitoksen ohitettuaan kalat voivat sentään uida nelisen kymmentä kilometriä jokea ylöspäin, mutta seuravasta voimalaitoksesta — Montasta — on vain viisi kilometriä joen suurimmalle voimalaitokselle Pyhäkoskelle, Happonen lisää. 

Oulujoki kehittyy kaiken aikaa lohijoeksi.

— Vaelluskalojen siirron odotetaan aikanaan parantavan kalasaaliita, vaikka aluksi kalastamista ehkä joudutaan rajoittamaan.

Happonen kertoo Fortumin edistävän Oulujoen vesistön virkistyskäyttöä myös yhteistyössä kalastajien kanssa.

Fortumlaiset keskittyvät olennaiseen

Muhoksen Leppiniemessä sijaitsevaan entiseen Oulujoen voimalaitosten valvomoon sijoitetussa toimistossa keskitytään olennaiseen, sillä pääosa toiminnasta on ulkoistettu.

Fortumin vesivoimalaitosten käytön valvonta on siirretty Espooseen. Maintpatrner Oy taas vastaa Oulujoen voimalaitosten käytöstä paikan päällä. Kalanviljelys on siirretty Montan Lohi Oy:n hoidettavaksi. Leppiniemessä vuosikymmeniä sijainneen Oulujoki Oy:n toiminnalliseen keskukseen kuuluneet 1950-luvun puolivälissä arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemat yhtiön entisten toimihenkilöiden käytössä olleet rivitalot on myös myyty.

Oulujoki Oy perustettiin vuonna 1941. Imatran Voima Oy (IVO) omisti yhtiön osakkeista aikoinaan 65,6 prosenttia, mutta vuonna 1991 Oulujoki Oy fuusioitiin Imatran Voimaan. IVOn ja Neste Oy:n yhdistyminen vuonna 1998 taas synnytti Fortum Oyj:n.

Tällä hetkellä Leppiniemen fortumlaisten tehtäviin kuuluu voimalaitosten ylläpidon ohella itärajalle yltävän Oulujoen vesistön ympäristöasioiden ja yhteiskuntasuhteiden hoitaminen. Kahvion pöydillä lojuvat tuoreet valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset sanomalehdet kertovat kymmenestä asiantuntijasta koostuvan työporukan seuraavan tarkasti vesistön vaikutuspiirissä käytävää julkista keskustelua, joka usein viriää säännöstelyn seurauksena.

Montan kalanviljelyslaitoksella poistetaan vuosittain rasvaevä 250 000 kalanpoikasesta merkiksi siitä, että kalan voi ottaa saaliiksi. Rasvaevälliset kalat taas ovat luonnonkaloja ja ne on vapautettava takaisin veteen.

Kalanviljelylaitos uusittiin

Montassa tehdään muutakin kalakantojen hyväksi kuin rakennetaan kalojen kiinniotto- ja ylisiirtolaitetta. Kalanviljelyslaitoksen kolme miljoonaa euroa maksanut peruskorjaus valmistui viime vuoden lopulla. Ympäristö- ja kiinteistöasioita hoitava Seppo Heikkinen tähdentää kalanviljelyslaitoksen peruskorjauksen vähentävän merkittävästi toiminnan ympäristöhaittoja, kun laitoksen jätevedet käsitellään peruskorjauksen jälkeen kunnallisessa jätevesien puhdistuslaitoksessa. Muutkin päästöt vähenevät, kun ruokinta hoidetaan automaattisesti.

Kalaviljelyslaitoksen uudessa sata metriä pitkässä hallissa on 30 pyöreää allasta, joissa kaloja kasvatetaan ja valmennetaan jokielämää varten. Vanhassa hallissa vieras viivähtää pitempään, sillä rasvaevän poistaminen kalanpoikasista on ennennäkemätön kokemus. Kaloilta leikataan pois selässä oleva rasvaevä, joka viestii kalastajille, että kalan voi ottaa saaliiksi. Rasvaevälliset luonnonkalat on sen sijaan vapautettava. Jo yli 60 vuotta toiminut laitos pyrkii huolehtimaan myös siitä, että Oulujokeen laskettavat istutuskalat voivat lisääntyä.

Montan Lohen neljän työntekijän urakka näyttää mahdottomalta, sillä heidän on vuosittain tartuttava yli 200 000 merilohen ja 50 000 meritaimenen poikaseen, johon kohdistuvaa kirurgista toimitusta helpottaa vuoden vanhojen kalanpoikasten nukuttaminen. Parhaimmillaan neljä työntekijää on poistanut päivässä 20 000 kalanpoikaselta rasvaevän.

Vaelluskaloja yläjuoksulle

Odotetun kalojen kiinniotto- ja ylisiirtolaitteen käyttöönotto Montan voimalaitoksen alakanavan viereen siirtyy tämän vuoden syksyyn maaperässä löytyneiden betonilaattojen ja kovan maaperän takia.

— Ensi syksynä Merikoskelta tänne uivien kalojen toivotaan uivan kiinniottoaltaisiin, mistä ne siirretään kuljetusaltaisiin ja voimalaitoksen yläpuoliseen vesistöön, Happonen esittelee.

Mallia kiinniotto- ja ylisiirtolaitteen toteutusta varten on saatu Fortumin Ruotsin voimalaitoksilta.

Heikkinen muistuttaa Merikosken edustalta kiinniotettuja emokaloja siirretyn jo muutaman vuoden ajan Oulujoen pääuomaan virtaaviin sivujokiin, joissa on otollisia kutupaikkoja.

— Siellä myös Montan kalanviljelyslaitoksesta jokeen laskettavien kalojen odotetaan lisääntyvän, hän täydentää.

Luonnonvarakeskus LUKE ja muutkin vesivoimayhtiöt seuraavat kiinnostuneina pari miljoonaa maksavan pilottiprojektin onnistumista.                 

Fortumlaiset myöntävät odotusten kasvaneen sitä mukaa kun yhä useammat kalat nousevat Oulujokeen Merikosken kalatien avulla. He muistuttavat kuitenkin kalakantojen vaalimisen kuuluneen alusta alkaen Oulujoki Osakeyhtiön ja sittemmin Fortumin tehtäviin lupapäätösten asettamien istutusvelvoitteiden vuoksi.

Vuosikymmenten kokemukset

Oulujoessa kalakantoja on vaalittu vuosikymmeniä keskeytyksettä.

— Pääosa kalanviljelylaitoksen kalanpoikasista istutetaan Pohjanlahteen. Lisäksi Fortum ostaa kalanpoikasia Oulujoen pääuoman, Oulujärven ja muiden vesistön järvien ja jokien kalakantojen ylläpitämiseksi.

Happonen laskee, että Fortumilla on vuosittain muutaman miljoonan kalanpoikasen istutusvelvollisuus.

Oulujoen vesistön suurimman voimalaitoksen — nykyään 147 megawatin tehoisen Pyhäkosken voimalaitoksen — rakentaminen aloitettiin vuonna 1941. Tuolloin jäärännin viereen sijoitettiin kalahissi, jonka toiminta ei vastannut odotuksia. Muutamissa muissakin voimalaitoksissa on kokeiltu kalojen siirtolaitteita. Sen jälkeen, kun Oulujoki Osakeyhtiö perusti vuonna 1955 kalanviljelylaitoksen, tyrehtyi kalojen avittaminen patojen yli.

— Oulujoen vesistöllä on kolme erilaista kalanhoitoaluetta; latvavedet, Oulujärvi ja Oulujoki, joiden kalanhoitoa varten tehdään istutussuunnitelmia. Viranomaiset hyväksyvät suunnitelmat ja valvovat niiden toteuttamista. Istutettujen vaelluskalojen pääsyä merelle helpottaa se, että kaikissa Oulujoen voimalaitoksissa on Kaplan -turbiinit, joiden läpi kutunsa suorittaneet kalat voivat päästä hengissä alavirtaan ja aina merelle asti Heikkinen kertoo.

Lisää sähköä peruskorjauksilla

Vuonna 1998 käynnistyneen Oulujoen voimalaitosten perusparannusohjelman ensimmäinen kohde oli Pyhäkosken voimalaitos, jonka ykköskoneisto uusittiin. Samankokoisten 50 megawatin tehoisten kakkos- ja kolmoskoneiston perusparannukset tehtiin peräkkäisinä vuosina 2012 ja 2013.

— Perusparannusohjelma on nyt kutakuinkin puolivälissä. Sotien jälkeisillä vuosikymmenillä rakennettujen voimalaitosten peruskorjauksia tehdään tasaiseen tahtiin sitä mukaa, kun koneistojen kunto edellyttää.

Kunnossapitopäällikkö Veli-Matti Tuomaala kertoo 1950-luvun puolivälissä rakennetun Nuojuan (nyt 85 MW) voimalaitoksen kolmoskoneiston ja kymmenen vuotta nuoremman Leppikosken (nyt 23 MW) voimalaitoksen kakkoskoneiston uusimistöiden valmistuneen vuonna 2016.

— Oulujoella sijaitsevan Nuojuan vuosituotanto kasvoi uudistusten myötä lähes kymmenellä ja Hyrynsalmen reitillä olevan Leppikosken vuosituotanto yhdellä gigawattitunnilla.

Tuomaala sanoo uudistustöiden tuovan muitakin hyötyjä.

— Hyötysuhde, käytettävyys ja luotettavuus paranevat. Lisäksi koneisto pystyy aikaisempaa paremmin hyödyntämään kulloinkin käytössä olevan vesimäärän.

— Tänä vuonna vuorossa on Leppikosken ykköskoneiston peruskorjaus. Peruskunnostus on miljoonien investointi, johon yleensä sisältyy generaattorin, turbiinin, automaation ja sähköjärjestelmän uusiminen niiden kunnosta riippuen, Tuomaala esittää.

Seuraavinakin vuosina Fortum uudistaa yhden Oulujoen vesistön voimalaitoskoneistoistaan.      

Välttämätön säännöstely

Joen virtaamaan vesivoimalaitoksen koneiston uusiminen ei vaikuta.

— Keskellä vesistöaluetta sijaitseva 22 000 neliökilometrin kokoinen Oulujärvi on oiva säännöstelyallas, jonka veden pinnan vaihteluväli on keskimäärin puolitoista metriä. Kun myös Hyrynsalmen ja Sotkamon reitin järvialtaita säännöstellään, hallitaan normaalivuoden vesimassat velvoitteiden mukaisesti.

Ranta-asukkaiden kanssa usein keskusteleva Heikkinen kertoo veden vähyyden aiheuttaneen viime syksynä poikkeustilanteen.

— Vesistön virkistyskäytön hyväksi pyritään tekemään kaikki mahdollinen. Veden juoksutus suunnitellaan hydrologisten ennustusten mukaan ja samalla yllätyksiin varautuen. Erityisen hyvin varaudutaan kevättulvan vastaanottoon, jotta myös ohijuoksutuksia jouduttaisiin tekemään mahdollisimman vähän. Pääuomalla ohijuoksutuksiin on jouduttu varsin harvoin, vain kymmenen vuoden välein, Tuomaala täydentää.      

Vanhin ja suurin

Pyhäkosken voimalaitoksen padolta avautuu talvinen näkymä Oulujoelle. Vesi putoaa Oulujoen suurimman voimalaitoksen kolmen turbiinin läpi 32 metrin korkeudelta. Vuonna 1949 sähköverkkoon kytkettyyn voimalaitokseen rakennettiin aikoinaan jäärännin ohella myös kalahissi. Voimalaitoksen vierellä seisovat rakennelmat muistuttavat myös ajasta jolloin puunippuja siirrettiin padotulla joella eteenpäin. Niiden alapuolella ovat vaelluskalojen kiinniotto- ja siirtolaiteen perustarakennelmat, joiden rakentamista keväällä jatketaan. Samalla puolella ovat ohijuoksutuspadot, joista ensimmäinen on jo kunnostettu.

Teholtaan Suomen neljänneksi suurimman voimalaitoksen koneistojen kautta virtaa parhaimmillaan 460 kuutiota vettä sekunnissa. Vähempään kuin 50 kuutioon sekunnissa ei veden virtausta voi laskea, sillä vettä on riitettävä myös Oulujoen suistossa olevalle Merikosken voimalaitokselle.

Montan voimalaitoksen alakanavan viereen on rakenteilla vaelluskalojen kiinniotto- ja siirtolaitteisto, johon ensimmäisten kalojen odotetaan uivan syksyllä.

Yhteistyöllä tuloksia

Oulujoen pääuoman käyttöä kehitetään kaiken aikaa yhteistyössä jokikuntien ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen kanssa. Valtion ohella kärkihankkeeksi nimettyyn kiinniotto- ja ylisiirtolaitteen toteutuksen rahoitukseen osallistuvat Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat. Ja näkyvää tulostakin on syntynyt vuosien varrella.

— Kalastamisen mahdollisuuksia on parannettu esimerkiksi uusia veneenlaskupaikkoja rakentamalla ja veden laatua parantamalla. Sähkön tuotannon aiheuttamien säännöstelyhaittojen vähentäminen tapahtuu eri osapuolten esittäminen ideoiden pohjalta.

Muhoksen vanhan valvomon neuvotteluhuoneessa istuvien fortumlaisten kokemusten mukaan vesivoiman imago ja yhteistyö yhteiskunnan kanssa on merkittävästi parantunut.    

teksti ja kuvat Markku Niskanen

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit