04.05.2017, kello 14.26

Lahti Energia laajentaa

Kaukojäähdytys Lahden uusiin kiinteistöihin

Kaukojäähdytyksen pioneeri suunnittelee kaukojäähdytystä uusille asuinalueille. Sibeliustalo on vuodesta 2000 lähtien ollut ainoa Lahden kaukojäähdytysverkkoon liitetty kiinteistö.

Sibeliustaloa on viilennetty kaukojäähdytyksellä jo vuodesta 2000 lähtien. 

Pitkäksi venähtäneen väliajan päättyminen johtuu parista syystä, joista kysynnän viriäminen on tärkein.

— Rakentamisen tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset lisäävät kiinteistöjen jäähdyttämisen tarpeita. Nykyisin jäähdytysjärjestelmän toteutus uudisrakennukseen käynnistyy jo rakennusta suunniteltaessa. Vanhassa kiinteistössä taas kaukojäähdytys voidaan ottaa käyttöön peruskorjauksen yhteydessä, kertoo Lahti Energia Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Juha-Pekka Moisio.

Toiseksi väliajan pitkittymisen syyksi Moisio nostaa Vesijärven mataluuden.

— Kaupungin satamassa lainehtivan järven pitäisi olla merkittävästi syvempi, jotta sieltä saisi riittävän kylmää vettä kaukojäähdytyksen tarpeisiin.

Moisio myöntää kaukojäähdytysliiketoiminnan edellytysten löytyneen vasta sen jälkeen, kun huomattiin pohjaveden käyttämisen mahdollisuudet vapaajäähdytyksessä.

Askeleet ovat Lahden mittakaavassa nyt reippaita, sillä yhtiön hallitus päätti viime syksynä kaukojäähdytykseen tehtävästä miljoonainvestoinnista.

— Parisen vuotta sitten aloitettu pohjaveden käyttö jäähdytyksessä on osoittautunut selvitysten ja tutkimusten myötä toimivaksi vaihtoehdoksi. Kaupungin sijainti Salpausselän harjun tuntumassa mittavien pohjavesivarantojen päällä tekevät kaukojäähdytyksestä nyt kannattavaa liiketoimintaa.

Moisio kertoo Lahti Energian investoivan lähellä urheilukeskusta sijaitsevaan Teivaanmäen voimalaitokseen, josta toistaiseksi lähtee vajaan kilometrin pituinen kaukojäähdytysverkko Sibeliustaloon.

Lahti Energian liiketoiminnan kehityspäällikkö Juha-Pekka Moisio kertoo yhtiön lähivuosina panostavan aktiivisesti kaukojäähdytykseen.

Kaukojäähdytys ensin Ranta-Kartanon alueelle

Teivaanmäen voimalaitoksessa aiotaan vastedes tuottaa monin verroin enemmän kaukojäähdytystä kuin aikaisemmin.

— Tarkoitus on aluksi rakentaa muutaman sadan metrin siirtolinja suunnitteilla olevalle Ranta-Kartanon uudelle asuinalueelle, joka nousee vanhan linja-autoaseman, entisen Shellin huoltoaseman ja Pikku-Vesijärven rajaamalle alueelle. Vanhan linja-autoaseman saneeraaminen liiketiloiksi on jo alkanut.

Moisio kertoo Lahti Energian varanneen rahoituksen Ranta-Kartanon noin 70 000 kerrosneliömetriä käsittävän kiinteistöjen tarvitseman kaukojäähdytyskapasiteetin ja siirtolinjan rakentamiselle. Rakentamiseen ryhdytään ensi kesänä. Lisäksi Lahti Energia käy keskusteluja uuden Ranta-Kartanon kaukojäähdytysverkon lähialueella olevien kiinteistöjen omistajien ja rakennuttajien kanssa mahdollisista peruskorjauksista ja linjasaneerauksista, joiden yhteydessä jäähdytysjärjestelmiä voidaan rakentaa. Ranta-Kartanon lähituntumassa muun muassa saneerataan parasta aikaa koulua, jonne Lahti Energia tarjoaa kaukojäähdytystä.

Moisio tähdentää kaukojäähdytyksen kehityskaaren muistuttavan kaukolämmityksen alkuvaiheita, jolloin eri puolille kaupunkia rakennettiin omia tuotantolaitoksia ja verkkoja.

— Verkot yhdistämällä tuotanto voitiin keskittää, mikä on myös kaukojäähdytyksen visio.

Seuraavaksi Niemeen

Kaukojäähdytyksen viemistä myös muille uusille alueille pohditaan.

— Yksi esillä oleva kohde on Niemen teollisuusalue Vesijärven itärannalla, jonne on kaavoitettu 10 kerrostaloa. Alueelle voidaan rakentaa oma paikallinen kaukojäähdytysverkko, jonka on ajateltu hyödyntävän pohjavettä teollisuuden käytössä olevasta pohjaveden pumppaamosta. Niemen alueella toimivaan Iskun kiinteistöön sijoittuvalle yliopiston kampukselle on myös tarjottu kaukojäähdytystä.

Moisio toteaa kaukojäähdytykselle olevan kysyntää eri puolilla Lahtea.

— Keskusteluja käydään paikallisesti toteutettavasta kaukojäähdytyksestä muissakin Lahden kaupunginosissa, joissa on samanaikaisesti suunnitteilla useampia kerrostaloja.

Omaan kaivantoonsa

Koska kaukojäähdytysverkossa virtaavan veden lämpötilaerot ovat pienet, asennetaan putket omiin kaivantoihinsa. Suuremmasta veden virtaamasta johtuen jäähdytysvettä kuljettavien putkien halkaisija on myös suurempi kuin kaukolämpöverkon putkien. Myös kaukojäähdytystä varten rakennetaan varakapasiteettia.

— Kaukojäähdytyksen vaihtoehto on ilmalauhdutteinen sähkökompressori. Sen elinkaarikustannukset huoltotöineen ovat laskelmien mukaan selkeästi korkeammat kuin kaukojäähdytyksen. Lisäksi pohjavedellä keskitetysti tuotetun kylmän hiilidioksidipäästöt ovat tuntuvasti pienemmät kuin kiinteistökohtaisen kompressorijärjestelmän avulla tehdyn kylmän. Kaukojäähdytetyn kiinteistön energialuokitus on myös parempi, Moisio alleviivaa.

Jäähdytystä pohjavedestä

Lahti Energian Teivaanmäen voimalaitokselle asennetaan 150 kuutiota pohjavettä tunnissa käsittelevä vedensiirrin. Samalla tehdään varaus myös toiselle siirtimelle. Tällä investoinnilla päästään tuotannossa alkuun.

Kylmäakun rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Kylmäakun tarve kasvaa, kun tilaajia saadaan riittävästi verkkoon. Lämpöakku Teivaanmäellä on ollut jo vuosikymmeniä.

— Kaukojäähdytyksen prosessi on varsin yksinkertainen. Kylmä vesi siirretään verkkoon. Kiinteistöön sijoitettu lämmönvaihdin ottaa vedestä kylmyyden niin, että voimalaitokselle palaava vesi on mahdollisimman lämmintä. Sitä vähemmän verkossa tarvitaan vettä, mitä enemmän kiinteistöt ottavat vedestä viileyttä käyttöönsä, Moisio esittelee.

Hinta elinkaaren mukaan

— Kaukojäähdytyksen maksamisesta sovitaan kiinteistökohtaisesti. Laskelma syntyy kolmesta elementistä: liittymismaksusta, kiinteästä perusmaksusta ja muuttuvista kustannuksista, jotka syntyvät energian käytöstä. Sopimuksista pyritään tekemään pitkäkestoisia. Asiakas voi halutessaan valita itselleen sopivimman painotuksen liittymismaksun, kiinteän kuukausimaksun ja energiamaksun välillä, Moisio kertoo.

teksti Markku Niskanen / pääkuva Lehtikuva Oyj

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit