16.01.2017, kello 13.32

Fossiiliset polttoaineet ja turve historiaan

Vähennyksiä enemmän ja nopeammin

— Mitä nopeammin kykenemme vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja tuontia, sen parempi ilmastopolitiikalle, sähkön hinnalle ja kauppataseelle, toteaa Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

— Toimiva päästökauppajärjestelmä on myös teollisuuden etu. Siksi markkinoilta pitäisi siivota kaikki ylimääräiset tuet ja etuudet, toteaa Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

Hallituksen laatiman energia- ja ilmastopolitiikan päälinja on Ville Niinistön mielestä kunnianhimoinen ja oikean suuntainen. Vihreät asettaisivat kuitenkin hallitusta kovemmat tavoitteet.

— Suomi voisi olla jo 2030-luvun loppuun mennessä kokonaan uusiutuvan energian varassa pyörivä yhteiskunta, Niinistö lataa.

Myös energiapolitiikassa käytettävien keinojen osalta vihreiden ja hallituksen erot ovat selvät, vaikka yhteneväisyyksiäkin on.

— Tuemme hallituksen tavoitetta luopua kivihiilen käytöstä energian tuotannossa. Haluaisimme kuitenkin tehdä tämän nopeammin kuin mitä hallitus on kaavaillut. Samalla ajaisimme alas turpeen ja maakaasun käytön energian tuotannossa. Tämä antaisi tilaa uusiutuvan energian käytön kasvulle. Aikataulumme on vuosikymmenen edellä hallituksen aikataulusta, Niinistö huomauttaa.

— Korostamme keskustapuolueen tapaan biotalouden merkitystä, mutta biotalouden rinnalla on edistettävä kokonaisvaltaisesti aurinko- ja tuulivoiman kehittämistä, energiatehokkuutta ja sähköautojen infrastruktuurin rakentamista.

Vihreiden markkinaehtoinen ajattelutapa uusiutuvan energian edistämisessä taas muistuttaa kokoomuksen linjauksia. Niinistön mielestä markkinaehtoiseen malliin sopii uusien tuotteiden ja teknologian markkinoille pääsyn helpottaminen verojen ja normien avulla.

— Kun autojen katalysaattorit aikoinaan ilmaantuivat markkinoille, säädettiin niiden käyttöä varten normit — säädösten aiheuttama lisähinta suli markkinoiden toiminnan seurauksena parissa vuodessa. Nyt tarvitsemme samaan tapaan verotuksen rakenteen muutosta ja kannustimia uusiutuvan energian investointeihin, koska päästökauppamekanismi ei tähän kannusta.

— Markkinasiirtymää voidaan nopeuttaa normiohjauksella, mikäli haluamme saada edelläkävijän aseman uusiutuvan energian tuottajana ja teknologian kehittäjänä. Pitkällä aikavälillä uusiutuvan energian käyttö taas alentaa sähkön hintaa, varmistaa päästöjen vähenemisen ja luo uusia investointeja.

Huutokauppajärjestelmä uusiutuville

Niinistö ei kannata uusiutuvan energian lisäämiseksi tarkoitettuja pysyviä tukijärjestelmiä. Osa uusiutuvasta energiasta on jo nyt taloudellisesti kannattavaa, jolloin niitä ei tarvitse tukea.

— Tähän asti käytössä ollut syöttötariffijärjestelmä on liian antelias. Sen tilalle voitaisiin luoda huutokauppajärjestelmä, jonka avulla uusiutuvan energian tuotanto kilpailutettaisiin. Samalla uusiutuvalle energialle voidaan asetettaa tuotantotavoite.

— Tämän lisäksi tarvitaan yhteiskunnan myötävaikutuksella luotu infrastruktuuri esimerkiksi sähköautojen käyttöönoton nopeuttamiseksi. Ilman toimivaa infrastruktuuria uutta teknologiaa ei voi ottaa käyttöön. Norja on hyvä esimerkki siitä, miten politiikkatoimin on nopeutettu siirtymää polttomoottoreiden käytöstä kohti sähköautojen käyttöä.

Niinistö tunnistaa energiamarkkinoilla meneillään olevan murroksen, kun yksittäinen kotitalouskin voi jo tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon.

— Älykkäät sähköverkot antavat kuluttajille mahdollisuuden toimia energiamarkkinoilla. Kotitalouksien mahdollisuudet kulutuksensa säätämiseen taas parantaa energiatehokkuutta. Samalla maalämpö- ja ilmalämpöratkaisujen merkitys kasvaa.

Uusiutuvan energian osalta Niinistö odottaa eniten aurinkoenergialta. Sen osuus on kasvanut jopa ympäristöjärjestöjen ennusteita nopeammin. Niinistö arvelee, että aurinkoenergian osuus saattaa nousta nopeasti jopa puoleen uusiutuvan energian määrästä.

— Kannatan myös puun energiakäyttöä, jos se perustuu kestävään hankintaketjuun ja ensi sijassa puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Suunnitelmia liikenteen biopolttoainetuotannon ja jakeluvelvoitteen kasvattamisesta Niinistö pitää perusteltuina.

— Biopolttoaineen 40 prosentin osuus kokonaiskulutuksesta on mahdollista 2030-luvulla, mikäli polttomoottorien määrä liikenteessä vähenee. Neste Oil on tehnyt kehitystyössä vakuuttavaa jälkeä ja käyttää tuotannossaan nyt palmuöljyn sijaan kolmannen sukupolven raaka-aineita, kuten elintarvikejätteitä, kiittelee Niinistö.

Trump voi hajottaa ilmastosopimuksen tavoitteita

Niinistön mielestä on epätodennäköistä, että Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump onnistuisi muuttamaan kokonaan Yhdysvaltojen energiapolitiikan suunnan.

— Suurin osa amerikkalaisten kivihiiltä käyttävistä voimalaitoksista on suljettu osavaltioiden päätöksillä ja kansalaisjärjestöjen painostuksen seurauksena. Liittovaltio ja presidentin hallinto eivät voi tähän puuttua. Todennäköisesti esimerkiksi Kalifornia ja New York jatkavat omin toimin päästöjen vähentämistä ja muita ilmastomuutosta hidastavia toimia.

— Barak Obaman keskeyttämien merenalaisten öljy- ja kaasuesiintymien porauksiin uusi presidentti sen sijaan voi vaikuttaa ja aloittaa poraukset uudestaan. Hän voi myös poistaa voimalaitoksilta laitoskohtaiset päästökatot.

Yhdysvaltojen irtautuminen edes osittain kansainvälisestä ilmastosopimuksesta antaisi hajottavan signaalin muille maille. Tämä on Niinistön mielestä merkittävin kielteinen seuraus.

— Yhdysvaltojen esimerkki saattaa innostaa muita maita toimimaan samalla tavalla. Onneksi Kiina on EU:n tavoin jo sitoutunut kansainväliseen ilmastosopimukseen vahvasti. Arvelen Kiinan vetoavan tässä asiassa Trumpin hallintoon.

— Kiinalla on paljon pelissä. Sen pitää ratkaista oma ekokatastrofinsa ja siksi kiinalaiset ovat käynnistäneet ohjelman fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.

Niinistön mielestä myös Euroopan unionin energiapolitiikassa on tunnistettavissa epäuskottavuuksia. Ne rapauttavat unionin yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi kivihiiliriippuvaiset jäsenmaat ovat saaneet lisäaikaa kivihiilen käytöstä luopumiseen.

— Jos me ajaisimme uskottavasti alas turpeen käytön energian tuotannossa, olisi meillä kanttia vaatia Keski-Euroopassa käytössä olevien kivihiilitukien lopettamista ja ylipäätään kivihiilen käytön lopettamista. Kivihiilen käyttö voimalaitosten pääpolttoaineena olisi voitu hyvin kieltää lakien avulla Suomessa ja sallia fossiilisten polttoaineiden käyttö ainoastaan sivupolttoaineena.

Energiapolitiikka valtapolitiikan välineenä

Euroopassa ja Suomessa ei Niinistön mielestä tunnisteta riittävän hyvin sitä, että Venäjälle energiapolitiikka on myös valtapolitiikkaa. Tämä näkyy esimerkiksi Nordstream-maakaasuputkihankkeessa ja Rossatomin ydinvoimalaitosprojektissa.

— Venäjän tavoitteena on saada toisen maakaasuputken rakentamisen avulla suora yhteys Venäjältä Saksaan ja samalla heikentää Ukrainan ja Puolan neuvotteluasemaa poliittisesti, mutta myös Euroopan energiamarkkinoilla.

— Energiaunionin tavoitteenahan on vähentää energiariippuvuutta Venäjästä. Siksi meidän tulisi tavoitella tasavertaisen kumppanin asemaa energiapolitiikassa Venäjän kanssa. Tämä merkitsee myös omavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamista. Siksi Suomen pitäisi edistää sähkön siirtoyhteyksien rakentamista Suomen ja muun Euroopan välillä — hyvät siirtoyhteydet lisäävät sähkömarkkinoiden toimivuutta ja samalla riippuvuus Venäjän energiatoimituksista vähenee.

Niinistö ehdottaakin investointiyhtiön perustamista. Sen tavoitteena olisi vahvistaa Baltian ja Pohjoismaiden välisiä siirtoyhteyksiä. Yhtiö rakentaisi alueella tarvittavat siirtoyhteydet ja vahvistaisi pohjoismaisten sähkömarkkinoiden integraatiota.

— Toimivat siirtoyhteydet tasaavat aluehintaeroja. Kun Norja ja Ruotsi investoivat tuuli- ja aurinkovoimaan, saadaan laitosten tuottama sähkö tehokkaasti yhteispohjoismaisille markkinoille. Kun taas Suomessa investoidaan muunlaiseen uusiutuvaan energiaan, saadaan sähkö myytyä yhteisillä markkinoilla, mikäli siirtoyhteydet ovat kunnossa.

Uudet investoinnit päästöttömiin

Teollisuudelle maksettavat kompensaatiot mahdollisen hiilivuotouhkan vuoksi eivät saa kannatusta Niinistön ajattelussa. Niinistön mielestä teollisuuden hintakilpailukyky ja teollisuustoiminnan siirtyminen halvan työvoiman maihin eivät liity energian hintaan eivätkä hiilivuotoon.

— Työn, raaka-aineen ja logistiikan kustannusten sotkeminen energian hintaan on vääristävää. Kilpailukyvystä on joka tapauksessa pidettävä huolta, jotta teollisuuden on kannattavaa toimia Suomessa. Päästökauppa taas riittää ohjamaan teollisuutta vähentämään päästöjään Suomessa kannattavasti.

— Toimiva päästökauppajärjestelmä on myös teollisuuden etu. Siksi markkinoilta pitäisi siivota kaikki ylimääräiset tuet ja etuudet. Toimiva päästökauppajärjestelmä ohjaa vahvasti kohti kannattavia investointeja. Samalla uusiutuvan energian määrä kasvaa ja päästöt vähenevät. Teollisuuden etu ei voi olla lobata järjestelmään jatkuvasti uusia helpotuksia ja reikiä. Pitkällä aikavälillä ne ovat kallis ratkaisu.

Niinistö huomauttaa, että energiainvestoinnit ulottuvat vuosikymmenten päähän. Siksi kannustimien olisi parasta ohjata jo nyt täysin päästöttömiin ratkaisuihin.

— Jos näin ei tehdä, lukitsemme itsemme vanhaan teknologiaan ja siirrämme hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä vain eteenpäin.

teksti Markku Laukkanen
kuva Lehtikuva Oy

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit