Komissiolla akkuinnostusta

Eurooppa vihreäksi akku kerrallaan

22.03.2021, kello 15:06

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

Eurooppa vihreäksi akku kerrallaan

Akut ja erityisesti litiumioniakut ovat hiljakseen mutta takuuvarmasti hivuttautuneet Euroopan komission työlistan tärkeysjärjestyksen eturintamaan.

Kuluvan maaliskuun puolivälissä käyttöön otettujen uuden ’Horizon Europe’ -tutkimus- ja innovaatiosuunnitelman ja vastaavan strategiasuunnitelman (2021-2024) yhteydessä komissio määritteli strategiset suuntaviivat akkuteollisuuden tutkimus- ja innovointituille.

Ja tuille on selvät perusteensa, sillä akustot ovat nopeimmin kasvava sähkön varastointiteknologia, jolla tulee olemaan keskeinen rooli EU:n tavoitteessa leikata kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kirjoittaa Smart Energy International (SEI).
 

Energia-ala varastoinnin eturintamassa

Mitä tulee energiateollisuuteen, litiumioniakuilla ja muilla varastointiteknologioilla voidaan yltää jopa 40 voimajohtojen palvelutoimenpiteeseen, joihin sisältyy niin sähkön tuotantoa, siirtoa kuin jakeluakin.

Eikä siinä vielä kaikki. Akut ovat lisäksi olennainen osa uusiutuvien energialähteiden integroimisessa sähköjärjestelmiin, erityisesti silloin, kun sähköntuotannossa syntyy ylijäämää tai päinvastoin kun luontaiset osatekijät – tuuli ja auringonpaiste – ovat poissa pelistä.

Akkujen lisääntyvän tarpeen voisi tulevina vuosina ajatella heikentävän niiden laatua, mutta komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič, jonka vastuualueena ovat toimielinten väliset suhteet ja tulevaisuuden ennakointi, ei näe siinä suhteessa ongelmia. Hänen mukaansa ainoastaan vihreimmät, parhaiten toimivat ja turvallisimmat akut saavat tilaa EU-markkinoilla.
 

Liikenne avainasemassa

Liikennesektorilla Euroopan komissio odottaa jopa dramaattista sähköisten ajoneuvojen tuotannon ja myynnin kasvua. Jo nyt on päästy tilanteeseen, jossa sähköautojen hinnat eivät enää ole paljon korkeampia kuin polttomoottoriautojen hinnat. Erityisesti tämä pitää paikkansa, kun otetaan huomioon sähköautojen alhaisemmat huolto- ja polttoainekustannukset verrattuna perinteisiin autoihin.  

Kun sähköautojen hankintahinnat jatkavat laskuaan, komissio toivoo, että uuden sähköauton ja uuden polttomoottoriauton hankintahintojen ero katoaa kuluvan vuosikymmenen aikana.

Mainitsemisen arvoista on lisäksi se, että sähköauton akuston tallentamaa energiaa voi hyödyntää myös kotitalouden tarpeisiin, varsinkin silloin kun sähkön hinnat ovat korkealla. Ympäristöstä, valtameristä ja kalastuksesta vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius on hänkin halunnut laittaa lusikkansa soppaan toteamalla, että akut ovat elintärkeitä taloutemme ja yhteiskuntamme monilla sektoreilla kuten energiassa, liikenteessä ja viestinnässä.

Kilpailunalaisten kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta komissio näkee eurooppalaisen akkutuotannon strategisesti välttämättömäksi, kun ajatellaan Euroopan taloutta ja yhteiskuntia. Tämän vuoksi EU tukee useita innovaatioaloitteita, kuten esimerkiksi akkujen Eurooppaa (Batteries Europe).  
 

Eurooppa tulee vielä takamatkalta

- Euroopan on lisättävä strategista kapasiteettiaan uusien teknologioiden tiimoilta kuten akkujen, jotka ovat välttämättömiä teolliselle kilpailukyvyllemme ja jotka osaltaan tyydyttävät vihreää kunnianhimoamme, sanoo sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.

EU:n kilpailukykyisyys ei kuitenkaan tässä suhteessa ole vielä ollut kummoinen. Ainoastaan kahdella eurooppalaisella yrityksellä on toistaiseksi ollut litium-ioniakuissa kunnon markkinarakoa. Nämä yritykset ovat ranskalainen Saft ja saksalainen Varta. Eikä yksikään eurooppalainen yritys valmistanut juuri näitä akkuja lainkaan.

Mutta onneksi tilanne on nopeasti muuttumassa. Esimerkiksi EU-lähtöinen Northvolt rakennuttaa parhaillaan Euroopan suurinta litium-ioniakkuja valmistavaa tehdasta, ja Total suunnittelee perustavansa massatuotantoiset akkutehtaat sekä Ranskaan että Saksaan yhdessä autonvalmistaja PSA:n kanssa.
 

Litiumistako pulaa?

Helsingin Sanomat uutisoi tänään 22.3. The Wall Street Journaliin nojaten, että litiumista saattaa tulla pulaa lähiaikoina. Tärkeän akkumetallin kysyntä on kasvanut niin kovaa tahtia, että myös hinta on noussut sen myötä selvästi. Varsinkin kiinalaisen litiumin hinnat ovat kääntyneet jyrkkään nousuun.

HS:n mukaan litiumin tarjontaa tulee pääasiassa Australiasta, ja jonkin verran myös Chilestä ja Argentiinasta. Euroopan suurimmat litiumvarat on todennettu Suomen maaperästä. Varsin laajasta kaivannaisteollisuudestamme huolimatta Suomeen ei kuitenkaan toistaiseksi ole avattu varsinaista litiumkaivosta.

Mutta sellainen on jo hankkeilla Kaustiselle Keskipohjanmaalla. Tosin hanke on vielä alkutekijöissään. Kokkolassa toimiva kaivosyhtiö Keliber on laskenut, että se pääsisi aloittamaan kaivosalueen loppusuunnittelun ja rikastamon rakentamisen kesällä 2022. Siinä tapauksessa kaivos aloittaisi toimintansa loppuvuonna 2024.  

#energia ja Eurooppa #sähköinen liikenne
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja