31.10.2018, kello 12.59

Helen Oy suurten haasteiden edessä

Miten korvata kivihiili?

Pääkaupungin energian tuotannosta vastaava Helen Oy on kovan haasteen edessä. Melkoinen määrä voimalaitoksissa käytettävää kivihiiltä olisi korvattava päästöttömällä ratkaisulla lyhyessä ajassa.

— Biomassa on Helsingissä ainoa vaihtoehto korvata kivihiili kaukolämmön tuotannossa nopealla aikavälillä. Silti biomassojen käyttö jää energiantuotannossa välivaiheen ratkaisuksi, toteaa Helen Oy:n yksikön johtaja Janne Rauhamäki.

Kivihiilen käyttö energiantuotannossa loppuu Suomessa vuonna 2030. Tähän pakottaa hallituksen laatima esitys kivihiilen kieltolaista. Sen arvioidaan läpäisevän eduskunnan käsittelyn ilman suurempia jupinoita. Tavoitteena on kieltojen voimalla korvata kivihiili päästöttömillä energiamuodoilla.

Helen Oy on totisen paikan edessä. Tällä hetkellä Helsingin kaukolämmöstä 40–60 prosenttia tuotetaan kivihiilellä. Kivihiilen käyttömäärät vaihtelevat kuitenkin vuosittain lämmöntarpeen ja energiaraaka-aineiden hinnan mukaan. Maakaasulla pääkaupungin kaukolämmöstä tuotetaan 30–50 prosenttia. Maakaasu on myös hiilidioksidipäästöjä aiheuttava fossiilinen polttoaine. Hanasaaren kivihiiltä käyttävä voimalaitos on jo päätetty sulkea vuonna 2024. Se tuottaa lämpöä 420 megawatin teholla ja sähköä 220 megawatin teholla.

— Biomassa on näin nopealla aikataululla ainoa tapa korvata kivihiilen käyttö lämmöntuotannossa, toteaa yksikön päällikkö Janne Rauhamäki Helen Oy:stä.

Biomassaa tarvitaan kuitenkin melkoisia määriä. Helsingissä pitäisi vuosittain korvata seitsemän terawattituntia kaukolämmön tuotantoa biomassoilla — tämä on noin neljännes koko Suomen vuotuisesta kaukolämmön tuotannosta. Lisäksi sähköntuotannosta biomassoilla olisi korvattava 6,5 terawattitunnin viipale.

— Hakkeella tuotetaan Suomessa vuosittain noin 16 terawattituntia energiaa ja puupelleteillä 1,5 terawattituntia. Suomesta saatavalla puupolttoaineella ei voi kattaa kokonaan Helsingin biopolttoainetarvetta, Rauhamäki huomauttaa.

Rauhamäki muistuttaa, että samalla kilpailu puupolttoaineesta kiristyy, koska muutkin kivihiiltä käyttävät energiayhtiöt ovat saman asian äärellä.

— Kiellot ja kalenteriaikataulut toimivat tällaisissa asioissa huonosti. Teknologian kehittymiselle olisi aina jätettävä aikaa. Nyt olisi nopeasti tehtävä päätöksiä asiassa, joiden vaikutus ulottuu kymmenien vuosien päähän. Hätäilemällä suljetaan pois osa vasta kehitteillä olevista teknologioista.

Biovoimalaitos tarvitsee tilaa

Helsingin maantieteellinen sijainti ei suosi kotimaisen metsäenergian käyttöä. Maakuljetukset sisämaasta Etelä-Suomen läpi Helsingin niemelle ovat hankalia, mutta onhan Helsinki satamakaupunki. Kyllä — energiaraaka-ainetta voidaan kuljettaa Helsinkiin laivoilla. Laivakuljetusten mahdollisuus tosin johtaa helposti käyttämään ulkomaista raaka-ainetta tai rajoittaa kotimaisen puun hankinnan rannikkoseuduille.

— Biovoimalaitos tarvitsee noin kahdeksan kertaa enemmän tilaa kuin kivihiiltä käyttävä voimalaitos. Lisäksi on varattava tilat polttoaineiden varastointia ja käsittelyä varten, Rauhamäki kertoo.

Helsingissä nykyisin käytössä olevat voimalaitosalueet ovat asutuksen ympäröimiä. Lisäksi kaupungin energian käyttö on keskittynyt keskusta-alueille.

— Uudet biovoimalaitokset on rakennettava uusille alueille nykyistä kauemmaksi varsinaisista energiankäyttöpaikoista. Tämä pakottaa rakentamaan myös uusia kaukolämpö- ja sähköverkkoja, jotta energia saadaan siirrettyä voimalaitokselta asiakkaille, Rauhamäki huomauttaa.

Lämpöpumppuinvestoinnit kasvussa

Tällä hetkellä Helen Oy tuottaa suurilla lämpöpumpuilla noin kymmenen prosenttia kaukolämmöstään. Pumput ottavat talteen lämpöä mm. kaupungin jätevesistä ja erilaisista hukkalämmöistä. Seuraavien parin vuoden aikana lämpöpumppujen vuosittain tuottaman energiamäärän odotetaan ylittävän jo yhden terawattitunnin.

Biomassojen osuus Helsingin kaukolämmön tuotannosta on tällä hetkellä noin viisi prosenttia.

Kokonaan uusien biovoimalaitosten rakentaminen luvituksineen voi kestää Helsingissä jopa kymmenen vuotta. Tukalasta tilanteesta huolimatta Rauhamäki arvelee biomassojen käytön jäävän energiantuotannossa vain välivaiheen ratkaisuksi.

Helsingissä Hanasaaren kivihiiltä käyttävä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos suljetaan vuonna 2024.

KAINALOSSA

Tehottomat kiellot

Kivihiilen kieltolain kaltaisten toimien hyödyt eivät realisoidu Euroopan unionin yhteismarkkinoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kieltolaki ei johda todelliseen hiilidioksidipäästöjen vähentymiseen. Näin toteaa Helen Oy:n yksikön johtaja Janne Rauhamäki.

— Kivihiilikiellon lisäksi Suomen valtion pitäisi ostaa markkinoilta päästöoikeuksia ja mitätöidä ne. Hallituksen lakiehdotus ei kuitenkaan sisällä tällaista mahdollisuutta. Nyt joku muu Euroopan unionin alueella voi päästää ilmaan vastaavan määrän hiilidioksidia kuin mitä kieltolain avulla Suomessa säästyy.

Päästöoikeuksien ostaminen markkinoilta ja niiden mitätöiminen olisikin asiantuntijoiden mielestä vaikuttavampi toimenpide kuin kivihiilen kieltolain kaltainen ratkaisu. Se toisi aidosti niukkuutta päästöoikeusmarkkinoille. Tosin päästöoikeuksien ostamien ei tuota samanlaisia poliittisia irtopisteitä kuin kivihiilikieltolaki.

— Kivihiilen kieltolaki avaa oven kieltojen käytölle. Kiellot taas poikivat uusia kieltoja. Kivihiilen jälkeen listalle saattaa päätyä myös turpeen energiakäyttö, Rauhamäki muistuttaa.

teksti ja henkilökuva Petri Sallinen / pääkuva Lehtikuva Oyj

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit