13.01.2020, kello 14.38

Kuluttajakysely sähkön siirtohinnoista:

Toimitusvarmuus on hintansa väärti

Kansalaiset arvioivat sähkön siirron osuuden yläkanttiin ja verojen osuuden alakanttiin, kun heiltä kysytään niiden osuutta sähkölaskussa. Sähkön toimitusvarmuudesta taas suomalaiset ovat valmiita maksamaan. Tämä käy ilmi tuoreesta kuluttajakyselystä.

— Sähkövero jää monelle suomalaiselle epäselväksi, pohtii Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto.

Kotitalouksien sähkölasku muodostuu kolmesta elementistä: sähköenergiasta, sähkönsiirrosta ja veroista. Jokaisen elementin osuus laskusta on noin kolmannes. Yli 50 prosenttia Energiateollisuus ry:n kuluttajakyselyyn vastanneista arvioi kuitenkin sähkön siirron osuudeksi vähintään puolet sähkölaskun kokonaissummasta. Ainoastaan kahdeksan prosenttia vastanneista tunnistaa sähkön siirron aiheuttavan vain kolmanneksen sähkölaskun kuluista.

Sähkölaskun sisältämän verojen osuuden kansalaiset arvioivat selvästi alakanttiin. Verojen osuudeksi arvioidaan keskimäärin 24 prosenttia, mikä on Suomessa käytetty arvonlisäveroprosentti. Arvonlisäveron lisäksi sähkölasku sisältää kuitenkin myös toisen veron — sähköveron.

— Sähköveron rooli jää suurimmalle osalle kansalaisista epäselväksi, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto.

Sähköverkkoyhtiön kannalta sähkövero on pelkkä läpilaskutuserä. Verkkoyhtiö ainoastaan kerää asiakkailtaan sähköveron, joka kokonaisuudessaan tilitetään valtiolle. Verkkoyhtiöt eivät ole ilahtuneita veronkantajan roolistaan. Monelle yhtiölle verokarhun tehtävät ovat myös julkisuushaitta.

Lehdon mielestä verot olisi syytä eritellä sähkölaskuissa nykyistä selvemmin. Tämä lisäisi laskun ymmärrettävyyttä. Toisaalta selkeintä olisi, jos verkkoyhtiöt eivät joutuisi keräämään kansalaisilta lainkaan sähköveroa.

— Todennäköisesti verottaja saisi helposti kansalaisten sähkönkäyttötiedot sähkökaupan tarpeita varten perustetusta datahubista. Kannattaisi ehkä selvittää se, voisiko verottaja itse hoitaa sähköveron perinnän näiden tietojen avulla

Toimitusvarmuudesta kannattaa maksaa

Kuluttajakyselyn perusteella kansalaiset arvostavat sähkönjakelun toimitusvarmuutta. He ymmärtävät myös sen, että toimitusvarmuudella on hintansa. Kyselyyn vastanneista 46 prosenttia haluaisi parantaa toimitusvarmuutta entisestään, vaikka toimitusvarmuuden parantamista lisäävät investoinnit nostaisivat sähkön siirtohintaa — tosin vain "maltillisesti" tapahtuva siirtohintojen nousu olisi hyväksyttävää tässä tapauksessa.

Lehdon mielestä toimitusvarmuuden parantamista odottavien määrä on yhä suuri, vaikka näin ajattelevien määrä on 16 prosenttia pienempi kuin vuonna 2012 toteutetussa kyselyssä.

— Lähiaikojen kokemukset sähkönjakelun onnistumisesta vaikuttavat kansalaisten vastauksiin, Lehto muistuttaa.

Vuonna 2012 tehty kysely toteutettiin vain muutama kuukausi sen jälkeen, kun Tapani-myrsky oli rusikoinut suomalaisia sähköverkkoja. Tuolloin jakeluhäiriöiden selvittely kesti pitkään ja mediarummutus aiheen ympärillä oli massiivista.

— Tällä hetkellä osa vastanneista ei ole ehkä pitkään aikaan kohdannut häiriöitä sähkönjakelussa ja siksi osa saattaa olla sitä mieltä, että investointeja on tehty jo riittämiin.

Kaupunkien ja maaseudun erot vähäisiä

Kaupunkilaiset ja maaseudulla asuvat kansalaiset ovat yhtä halukkaita panostamaan sähköverkkoinvestointeihin, mikäli tämä parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvista näin ajattelee 44 prosenttia ja maaseudulla asuvista 41 prosenttia.

Lehdon mielestä tämä on hämmentävää, koska kaupungeissa suurin osa toimitusvarmuutta parantavista investoinneista on jo tehty — maaseudulla sen sijaan on yhä paljon myrskyille herkkiä ilmajohtoverkkoja, joiden korvaaminen maakaapeleilla ja muilla toimitusvarmuutta parantavilla ratkaisuilla vie aikansa.

— Ilmeisesti kansalaiset eivät ainakaan koe, että sähköverkkoihin olisi investoitu liikaa, Lehto pohtii.

— Toisaalta suurin osa suomalaisista tuskin pohtii kovinkaan syvällisesti sitä, mitä kaikkea verkkoyhtiö on oman alueensa verkoissa tehnyt.

Ykkösenä huolto, kehittäminen ja uudistaminen

Mihin siirtomaksuina kerättävät eurot sitten käytetään — myös tästä haluttiin kansalaisten näkemyksiä. Suurin osa siirtomaksuista käytetään sähköverkkojen huoltotöihin, tarkastamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen — näin ajattelee reilu kolmannes. Lähes yhtä suuri joukko arvelee siirtomaksujen kuluvan pääasiallisesti sähköverkkojen rakentamiseen.

Varsinainen sähköenergian siirtäminen on kansalaisten mielestä vasta viidenneksi suurin kuluerä, joihin siirtomaksuja käytetään. Kolmen suurimman kuluerän joukkoon tämän nimesi 20 prosenttia vastanneista.

Valtakunnallisen kantaverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannukset ovat kansalaisten listalla kolmanneksi suurin kuluerä, joihin siirtomaksuja käytetään. Tällä tavalla ajattelee 30 prosenttia vastanneista.

Kantaverkkoinvestointien sijoittuminen kansalaisten kululistan kärkipäähän on Lehdon mielestä yllättävää, sillä kantaverkon kustannusten osuus asiakkaan koko sähkölaskusta on melko pieni. Tosin "valtakunnallinen kantaverkko" käsitteenä kuulostaa sen verran juhlalliselta ja tärkeältä kansalaisten korvissa, että sen sijoittuminen listalle on luonnollista.

Kansalaiset arvelevat siirtomaksutuottoja käytettävän myös verkkoyhtiöiden hallinnollisiin toimiin — laskutukseen ja taloushallintoon. Sähkömittareiden etäluentakaan ei ole kansalaisten mielestä ilmaista puuhaa. Maanomistajillekin on ehkä maksettava vuokraa, jos sähköyhtiö on rakentanut johtoja maanomistajien metsiin tai pelloille.

Tuotot eivät herätä tunteita

Verkkoyhtiöiden mahdollisuuksia tehdä taloudellista tulosta lähes riskittömästi monopoliympäristössä on kritisoitu julkisuudessa. Tästä huolimatta verkkoyhtiöiden taloudellinen tulos tai tuottotaso eivät herätä suuria intohimoja kansalaisten keskuudessa.

Verkkoyhtiön omistajalle tuloutettavat tuotot ovat listan viimeisenä, kun kansalaisilta kysytään arvioita siitä, mihin kaikkiin toimintoihin verkkoyhtiöt käyttävät asiakkailtaan keräämänsä siirtomaksut. Kolmen suurimman kuluerän joukkoon sallitun tuoton nimeää vain 14 prosenttia vastanneista.

Lehto muistuttaa, että siirtomaksuina kerättäviä euroja verkkoyhtiöt käyttävät kaikkiin niihin asioihin, mitä kansalaiset ovat vastauksissaan pohtineet. Todellisuudessa käyttökohteiden painoarvo on kuitenkin aika erilainen kuin kyselyn perusteella syntynyt listaus osoittaa.

— Esimerkiksi varsinaisen sähköenergian siirtämiseen kuluu vain alle kymmenen prosenttia siirtomaksuina kerättävistä tuotoista. Suurin osa maksuista kuluu kiinteisiin kustannuksiin ja investointeihin. Käytännössä sähköverkkoasiakkaat maksavat ennen kaikkea siitä, että sähköverkot ovat olemassa ja että ne ovat valmiina palvelemaan sähkönkäyttäjiä.

Kuluttajakyselyn sähkön siirrosta ja laskutuksesta toteutti Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta YouGov Finland 29.11–2.12.2019. Kyselyyn vastasi 1001 kansalaista.

KAINALOSSA

Sähkönkäyttö muuttuu — muuttuvatko tariffit?

Kansalaiset eivät enää käytä sähköä samalla tavalla kuin 30 vuotta sitten. Kansalaisten koteihinsa hankkimat laitteet kuluttavat nykyisin selvästi vähemmän energiaa kuin aikaisemmin. Samalla laitteiden tehot ovat kasvaneet reippaasti.

— Tämä asettaa uusia haasteita sähköverkkotoiminnalle ja sähkönsiirtotariffien suunnittelijoille, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto.

Esimerkiksi sähkökiukaiden odotetaan lämpiävän aikaisempaa nopeammin — siksi sähkökiukaiden tehoja on nostettu. Suuritehoinen kiuas varaa kuitenkin suuremman viipaleen tehoa sähköverkosta. Verkkojen on kestettävä tämä etenkin silloin, kun suuri joukko tehokkaita kiukaita napsahtaa lähes samanaikaisesti päälle viikonloppuina.

Samanlaista kehitystä tapahtuu kiinteistöjen lämmityksessä. Ilmalämpöpumput ja maalämpöjärjestelmät korvaavat vanhentuneita sähkölämmitysjärjestelmiä: energiaa säästyy, mutta tehot kasvavat.

Jollain aikavälillä muutos näkyy myös sähkön siirtotariffien rakenteiden muutoksena. Lehto muistuttaa, että määräysten mukaan siirtotariffin pitäisi olla "kustannusvastaava, tasapuolinen ja ymmärrettävä".

— Kustannusvastaavuus tarkoittaa sitä, että siirtomaksujen olisi katettava sähköverkon käytöstä aiheutuvat todelliset kustannukset mahdollisimman hyvin.

Tulevaisuuden tariffisuunnittelussa tehojen merkitys korostuu ja sähköenergian siirtämisen rooli supistuu. Siirron osuus voi kadota jopa kokonaan.

— Siirtohinnan sisältämiä perusmaksuja korvataan tehomaksuilla ja osa verkkoyhtiöistä on jo nyt ottanut käyttöön tehoperusteisia tariffeja, Lehto kertoo.

— Teho on kuitenkin asiakkaiden kannalta vaikeasti ymmärrettävä suure, joten käytännössä siirtotariffien rakenteet muuttuvat maltillisesti. Siitäkin huolimatta, vaikka nykyisin käytössä olevat tariffit eivät kaikilta osin ole enää kustannusvastaavia.

FAKTA

Kaikki eivät vielä ymmärrä

Kaksi viidestä suomalaisesta kertoo ymmärtävänsä sähkölaskustaan kaiken tarvitsemansa. Joka kymmenes sen sijaan ei saa sähkölaskustaan mitään tolkkua. Energiateollisuus ry:n kuluttajakysely sähkönsiirrosta ja laskutuksesta kartoitti kansalaisten tietämystä.

Suomessa vanhin ikäluokka ymmärtää parhaiten sähkölaskunsa sisällön. Yli 50-vuotiaat ovat tässä puuhassa parhaita. Noin puolet ikäluokasta kertoo ymmärtävänsä kaiken ja vajaa kolmannes suurimman osan.

Heikointa ymmärrys on ikäryhmässä 18-34-vuotiaat. Vain kolmannes ilmoittaa ymmärtävänsä kaiken. Tosin kaikki nuoret vastaajat eivät itse hoida sähkölaskuasioitaan.

Kaikissa ikäryhmissä noin kymmenen prosenttia ei ymmärrä sähkölaskunsa sisältöä lainkaan. Lisäksi keskimäärin seitsemän prosenttia ei ole kiinnostunut laskun sisällöstä — riittää, että laskun loppusumma ja tilinumero ovat selvästi esillä.

teksti Petri Sallinen / kuva Olli Häkämies

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit