19.11.2019, kello 15.11

Standard&Poor's julistaa

Ydinvoima hiipuu – ei silti vielä kuole

Kilpailukykyinen uusiutuva sähkö, turvallisuushuolet ja uusien voimalaitosten kohoavat kustannukset hivuttavat ydinvoimaa kuilun partaalle. Näin ei ole kuitenkaan Venäjällä ja Kiinassa, jossa ydinvoimateollisuus nauttii mittavista valtiontuista, Standard&Poor's (S&P) toteaa investointitiedoksiannossaan.


Hylätty Satsopin ydinvoimalaitos Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa. 


S&P:n mukaan se, että ydinvoima ei useimmissa maissa kykene seisomaan omilla jaloillaan ilman suurta julkista tukea, on kenties yksi energiamaailman huonoimmin salassa pidettyjä tietoja. Nyt S&P on Global Ratingsissään halunnut kuitenkin tehdä sen tiettäväksi myös sijoittajille, uutisoi EURACTIV.

- Ydinvoimateollisuus kohtaa maailmanlaajuisesti haasteita, jotka liittyvät turvallisuushuoliin, Fukushiman jälkeisiin tiukentuneisiin valvontavaateisiin ja useissa maissa tehtyihin päätöksiin luopua ydinvoimasta. Huolena ovat myös ikääntyvät laitokset, heiluvat energiamarkkinat ja koveneva kilpailu uusiutuvilla tuotetun sähkön kanssa, reittausfirma kirjoittaa 11.11. julkaistussa tiedoksiannossaan.

Massiivisten kustannuspaineiden ja kilpailukykyisen uusiutuvan sähkön vuoksi S&P Global Ratings ei näe juurikaan perusteita uudelle ydinvoimalle Yhdysvalloissa tai läntisessä Euroopassa. Mikäli siihen ryhdyttäisiin, tuloksena voisi olla jopa materiaalipula vuoden 2040 tienoille valmistumaan aiotuissa rakennushankkeissa.

Pienreaktoreistako pelastus?

Mutta mittavista haasteista huolimatta on S&P:n mukaan vielä liian aikaista julistaa ydinvoimaa kuolevaksi sähköntuotantomuodoksi. Esimerkiksi Kiina ja Venäjä jatkavat uusien ydinvoimareaktoreiden rakentamista, mihin niitä kannustavat paitsi maidensa viralliset energiapolitiikat myös merkittävästi länsimaita huokeammat rakennuskustannukset.

Äkkikuolemaa ydinvoimalle ei myöskään julista virallinen Yhdysvallat, sillä maan energiaministeri Rick Perry on ”mainostanut” pieniä moduulireaktoreita (SMR) tulevan teollisuuden yhtenä avaintekijänä. Hänen mukaansa pienreaktorit voisivat tuoda sähkön alueille, jotka maapallolla ovat yhä “pimeän verhoamia”.

Puhuessaan Brysselissä 21. lokakuuta sekä eurooppalaisille että amerikkalaisille poliitikoille ja teollisuuden edustajille Perry sanoi, että muiden maiden ei pidä kontrolloida ydinvoimamaita käyttämällä energiaa geopoliittisena aseena.

- Ydinvoima auttaa haavoittuvaisia kansakuntia ottamaan hallintaan oman kohtalonsa, Perry sanoi lisäten, että energiaturvallisuus vahvistaa myös kansallista turvallisuutta.

Perryn mainitsemat pienet moduulireaktorit eivät edellytä yhtä suuria etukäteisinvestointeja kuin perinteiset isot ydinreaktorit, ja pieniä voidaan tehdä sarjavalmisteisesti. Silti nekin ovat S&P:n raportin mukaan yhä liian kalliita ja uusiutuviin verrattuina joustamattomampia. Ne eivät myöskään olennaisesti paranna ydinturvallisuutta tai tuo uutta ratkaisua ydinjäteasiaan.

Ilmastotavoite 2050 ei onnistu ilman ydinvoimaa

Myös ilmastokriisi on saanut monet kääntämään katseensa olemassa oleviin ydinvoimalaitoksiin. Erityisesti Euroopassa ne nähdään olennaisena osana, kun pyritään kohti vähähiilistä energiapalettia. Ja ydinvoima on osoittautunut yhdeksi avaintekijäksi esimerkiksi Ranskassa, jonka laajaa ydinvoimalaverkostoa on jo melkoisesti karsittu.

- Uskomme, että nykyisten ydinvoimaloiden hiilivapaa tuotanto yhdistettynä vakaaseen uusiutuvien kasvuun on tärkeää vähintään muutamien seuraavien vuosikymmenten ajan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja vakaan sähkönsaannin turvaamiseksi, S&P toteaa katsauksessaan.

Reittausfirma uskoo globaalin ydinvoimasähkön tuotannon jopa kasvavan tulevina vuosina, kun väestö ja talous ja sen myötä sähköistymistarve kasvavat. Täysin hiilivapaana sähköntuotantomuotona ydinvoimalla on merkittävä osansa S&P Global Plattsin syyskuussa päivitetyssä analyysissä, joka arvioi fossiilipohjaisen sähkön osuuden olevan vielä 50 prosenttia globaalista tuotannosta vuonna 2040 (64% v.2018), vaikka oletuksena on uusiutuvan kapasiteetin 7 prosentin vuosittainen kasvu.

Tulevaisuudennäkymä kuitenkin epävarma

Kaikesta huolimatta vuoden 2040 jälkeen ydinvoima nojaa entistä laajemmin julkiseen tukeen ja sen tulevaisuus näyttää siten paljon epävarmemmalta, Standard&Poor's tähdentää raportissaan.

- Otaksumme ydinvoimayhtiöiden luottokelpoisuuden vaihtelevan maailmalla sen mukaan, millaisia ovat kansallinen energiapolitiikka ja valtion tuet ydinvoimalle.

EU:ssa kiistelyä on käyty siitä, pitäisikö ydinvoima sisällyttää vai jättää pois tulevasta kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä, jolla haetaan yksityispuolen investointeja vihreään talouteen.

Ranska kannattaa ydinvoiman sisällyttämistä järjestelmään, kun taas Saksa ja Itävalta ovat sitä mieltä, että ydinvoima ei ole kestävää teollisuutta eikä sen vuoksi ole oikeutettu minkäänlaiseen EU-tukeen. Kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä ja sen sisällöstä on tarkoitus tehdä lopullinen päätös unionin joulukuun huippukokouksessa.

Lähde: EURACTIV

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Flickr

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit