Brexitin jälkeenkin

COP26 -tie vie Brysselin kautta

05.01.2021, kello 10:13

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Marcus Marritt

COP26 -tie vie Brysselin kautta

Mikäli Britannia haluaa YK-vetoisten ilmastoneuvottelujen onnistuvan, tarvitsee se tuekseen Euroopan Vihreän diilin, kirjoittaa POLITICO. Britannia isännöi seuraavaa ilmastokokousta marraskuussa Glasgowissa.

Brexit vei EU:n ja Britannian eri teille, mutta ilmastoasioissa unionilla ja Yhdistyneellä Kuningaskunnalla on sama suunta. Se on päästövähennysten tie.

YK:n ilmastokokous COP 26 piti alun perin järjestää jo viime vuoden marraskuussa, mutta se peruttiin koronapandemian takia – niin kuin peruttiin monia muitakin keskeisiä tapahtumia. Nyt tämän vuoden marraskuussa yritetään paremmalla onnella Glasgowissa.

Isäntänä Britannialla on näytön paikka myöhästyvässä ilmastokokouksessa, jossa ratkeaa, ovatko eri valtioiden hallitukset valmiita täyttämään päästölupauksensa, joita annettiin vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä.

Pääministeri Boris Johnsonin hallitus haluaa COP26:n olevan virstanpylväskokous ilmastotalkoille. Eikä vähintään sen vuoksi, että onnistuminen isäntäkaupunki Glasgowissa osoittaisi Britannian pystyvän yhä esiintymään kokoavassa roolissa maailmannäyttämöllä, vaikka maa ei enää olekaan osa EU:ta.

 

EU:n ilmastolaki on vielä vahvistettava

Mutta menestyksensä takeeksi Lontoo tarvitsee Euroopan Vihreän diilin onnistumista. Britannia itse meni EU:n edelle vuonna 2019 sementoidessaan vuoden 2050 hiilineutraaliussitoumuksensa lainsäädäntöön. Sitä vastoin Euroopan Vihreän diilin keskeisin elementti – EU:n ilmastolaki — saataneen valmiiksi vasta tänä vuonna.

- Ilmastolain onnistunut vahvistaminen on ratkaiseva ensimmäinen askel kohti tuloksellista COP26:tta, sanoo E3G-ilmastoajatushautomon toimitusjohtaja Nick Mabey, koska se luo painetta Yhdysvalloille, Kiinalle, Japanille ja muille, jotka haluavat edistyä vuoden 2030 päästövähennyssuunnitelmissaan.

Viime vuoden joulukuun EU-huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat pääsivät yksimielisyyteen siitä, että unionin ”kansallinen panostus” (Nationally Determined Contribution eli NDC) kansainvälisiin hiilidioksidin leikkaustalkoisiin nostetaan vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttiin vuoden 1990 päästötasoista. Päätös syntyi juuri, ennen kuin Britannia järjesti COP26 lämmittelytilaisuuden, virtuaalisen ilmastotapahtuman 12. joulukuuta.

Britannian arvellaan julkistavan oman kansallisen panostuksensa ensi kesään mennessä. Jotkut kommentaattorit, kuten Energy and Climate Intelligence Unitin Richard Black, uskovat, että Brexit -politikan myötä Lontoo pyrkii tavoitteessaan pidemmälle ja nopeammin siihen kuin EU.

 

EU ja Britannia voisivat yhdessä kirittää muita maita

Ilmastopanostusten ytimessä olevien päästöleikkausten ja ystävällisessä hengessä tehtävien kansallisten panostusten lisäksi EU ja Britannia voisivat yhteistyössä kannustaa COP26:een osallistuvia maita pyrkimään aiempaa kunnianhimoisempiin tavoitteisiin, Mabey sanoo.

Hänen mukaansa yhteistyöhön voisi kuulua julkiseen rahoitukseen liittyviä vihreitä aloitteita, joilla tyrehdytettäisiin kaikkea julkista tukea fossiilisille polttoaineille, sekä kehityspankkien ilmastotoimiin myöntämien tukien kaksinkertaistaminen. Sopiminen hiilestä luopumisesta olisi myös luontevaa tehdä yhdessä.

Sopiva mittatikku Britannialle onnistuneesta ilmastokokouksesta on osoittaa, että maailma on kiihtyvällä ja peruuttamattomalla matkallaan vähähiiliseen talouteen, COP26 -lähettiläs John Murton totesi POLITICOlle podcastilla. Brittivirkakunta näkee Joe Bidenin voiton Yhdysvaltain presidentinvaalissa nostaneen eri maiden kansallisten panostusten kunnianhimotasoa.

Tärkein kansainvälinen dynamiikka lähtee talousjäteistä: Yhdysvallat, EU ja Kiina. Tässä suhteessa Britannia voi olla vain sivustakatsoja, mutta kokouksen puheenjohtajamaana se voi toivoa, että yhteisymmärrys voittaa vastakkainasettelun.

Tämän vuoden tärkeimpiä politiikkakohteita ovat hiilitullien säätäminen, eli tehokkaan verotuksen asettaminen hiiltä sisältäville tuontitavaroille. Sekä EU että Bidenin hallinto kohdistavat katseitaan näihin toimiin. Mikäli sellaiset pannaan toimeen, voivat Kiina ja muut aasialaiset taloudet nähdä itsensä kohteina. Se saattaisi taas johtaa siihen, että niiden yhteistyöhalukkuus lännen kanssa ilmastoasioissa vähenisi. Saapa nähdä, miten käy!

 

#ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja