Blogit

Jäsenkynä Markkinat Aino Tanhua

Miten suomalainen energiankäyttäjä vertautuu muihin eurooppalaisiin?

14.12.2023, kello 15:20

Suomessa käytetään pörssisähköä ja Saksassa alennetaan huonelämpöä – eri Euroopan maissa...

Omakynä Petri Sallinen

Sähkölämmityksen kuolemantanssi?

07.11.2023, kello 14:49

Sähkö oli sikahalpaa ennen energiakriisiä ja ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Viime talvena...

Omakynä Petri Sallinen

Uusi petikaverini — kuumavesipullo

12.10.2023, kello 17:10

Englantilaisissa sarjoissa viluiset kansalaiset kömpivät iltaisin peiton alle kuumavesipullon...

Ruotsin EU-puheenjohtajuus testiin

EU uusimassa energiatehokkuuslakia

03.01.2023, kello 14:00

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

EU uusimassa energiatehokkuuslakia

EU pyrkii uusimaan energiatehokkuuslainsäädäntönsä saadakseen vauhtia energiansäästötoimiin käynnistyneen vuoden aikana. Lain uudistamiseen aiotaan pyrkiä, vaikka keskustelut asiasta Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kesken eivät juurikaan ole edistyneet, kirjoittaa EURACTIV.

Euroopan komissio ehdotti energiatehokkuusdirektiivin uusimista jo vuonna 2021 saadakseen vauhtia energiansäästötavoitteisiin, joihin sisältyi niin primääri- kuin loppuenergian kulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä.

Meneillään oleva energiakriisi on vain kasvattanut tarvetta säästää energiaa, ja toukokuussa 2022 komissio päivitti lakiin ehdotetun kokonaisenergian säästötavoitteen.

- Energiatehokkuusdirektiivi on tärkeä työkalu sekä ilmasto- että energiaturvallisuustavoitteiden saavuttamisessa ja entistä tärkeämpi nykytilanteessa, sanoo italialainen keskustameppi Nicola Danti, joka on asiassa europarlamentin johtava neuvottelija.

- Avainasemassa ovat julkisten rakennusten lämmön ja viilennyksen parantaminen, tuotantoprosessien tehostaminen sekä kaukolämmityksen ja -viilentämisen laajentaminen, mikäli haluamme varmistaa talouskasvun etenevän käsikädessä vihreän siirtymän kanssa, Danti lisää.

Energiatehokkuus edistynyt hitaasti

Energiatehokkuuden edistyminen on kuitenkin tähän mennessä ollut hidasta. Erityisesti viime vuoden jälkipuoliskon puheenjohtajamaata Tshekkiä kritisoitiin liian hitaasta etenemisestä ja joustamattomuudesta kompromissien tekemiseen.

Puheenjohtajuuskaudellaan Tshekki nähtiin innokkaana vesittämään lähestymistavan, jonka sen edeltäjäpuheenjohtajamaa Ranska oli esitellyt loppukaudellaan kesäkuussa. Ranskan esitys liittyi erityisesti tärkeimpinä pidettyihin energiansäästövelvoitteisiin.

Lisäksi Tshekillä oli huikea määrä ilmastolainsäädäntöä, jota ei kaikkea ehditty käsitellä viime vuoden puolella vaan osa siitä lipui auttamatta tämän vuoden puolelle.

- Rehellisesti sanoen alan olla entistä kärsimättömämpi. Energiatehokkuus on yksinkertaisesti liian tärkeä joutuakseen hitaan kehityksen uhriksi molemmin puolin pöytää. Vauhdin puutetta tuskin selittävät liian monimutkaiset säätimet, tanskalainen keskustaoikeistolainen meppi Pernille Weiss sanoo.

- Odotan Ruotsin puheenjohtajamaana kohtelevan tätä etusijaisena asiana ja saavan sen sovituksi Euroopan parlamentin kanssa. Kansalaisten lompakot, tarve irtautumiseen venäläisestä energiasta ja ilmaston suojelu ansaitsevat parempaa ja nopeampaa työtä meiltä.

Tähän asti asioista sovittu yli puolenvälin  

Parlamenttilähteiden mukaan neuvottelijat ovat yli puolenvälin työssään, toteaa EURACTIV jutussaan. Muun muassa “huomattavissa määrin artikloista” on löydetty yksimielisyys, mutta poliittisista pääasioista käydään yhä kovaa kädenvääntöä.

Viimeisimmässä trialogissa 14. joulukuuta oli hyvin lyhyt esityslista, mutta neuvottelijat onnistuivat sopimaan kaukolämpö- ja -viilennyssuunnitelmista, joiden laadinnasta vastaavat viime kädessä paikalliset viranomaiset.

Sovitun tekstin mukaan jäsenmaat varmistavat, että alueelliset ja paikalliset viranomaiset valmistelevat kaukolämpö- ja -viilennyssuunnitelmat paikkakunnilla, joissa kokonaisväestön määrä on yli 45 000 asukasta.

Tarkoituksena on linjata nämä suunnitelmat EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen mukaisesti, parlamenttilähteestä todettiin.

Neuvottelijat ovat lisäksi päättäneet kynnysarvoista, joiden mukaan energiatehokkuus on otettava ns. ensimmäiseksi toimintaperiaatteeksi. Sovitun tekstin mukaan sitä on sovellettava kaikkiin yli 100 miljoonaa euroa maksaviin energiahankkeisiin ja kaikkiin yli 175 miljoonaa euroa maksaviin liikennehankkeisiin.

Tämän rinnalla neuvotteluissa on päästy sopuun muistakin asioista kuten lämmitystä, viilennystä ja kotitalouksien kuuman veden käyttöä koskevista kysymyksistä.

Paljon työtä vielä tehtävänä

Energiatehokkuuteen liittyvistä asioista herkimmät on kuitenkin vielä sopimatta, ja niistä se vaikein lienee kokonaisvaltainen energiansäästötavoite.

Viime vuoden toukokuussa komissio ehdotti, että EU:n energiatehokkuustavoite nostetaan 13 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun heinäkuussa 2021 sovittu alkuperäinen tavoite on 9 prosenttia.

Komissiosta on viestitty, että tiukennus on tarpeen, jotta irtautumista Venäjän fossiilisista polttoaineista voidaan kiihdyttää. Komission kannasta poiketen Euroopan parlamentti haluaa kuitenkin vielä kunnianhimoisemman tavoitteen – 14,5 prosenttia.

Jäsenvaltioita edustava Eurooppa-neuvosto on sitä vastoin takertunut komission 9 prosentin lukemaan, ajaen siten itseään törmäyskurssille parlamentin kanssa.

Vielä yhdeksi päätettäväksi asiaksi ovat tulossa jäsenmaille kohdistettavat vuotuiset energiansäästövelvoitteet, joilla pyritään varmistamaan, että niin öljyn ja kaasun kuin sähkönkin kulutukset todella vähenevät.

Euroopan parlamentti haluaa 2 prosentin tavoitteen, eli enemmän kuin komission ehdottama 1,5 prosenttia. Jäsenmaat ovat puolestaan porrastetun tavoitteen kannalla, missä kunnianhimo olisi selvästi alhaisempi.

Energiansäästöneuvotteluja parlamentin kanssa käy kuluvan vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana Ruotsi, jolle EU-puheenjohtajuus siirtyi Tshekiltä vuodenvaihteessa.

- Jotta saadaan aikaiseksi sellainen sopimus, jonka Euroopan parlamentti voi allekirjoittaa, Eurooppa-neuvoston on lisättävä kunnianhimoaan energiatehokkuustavoitteissaan, yksi asiakokonaisuuden johtavista neuvottelijoista, tanskalaismeppi Niels Fugslang sanoo.

#energia ja Eurooppa #energiansäästö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja