Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Ilmastopomo Timmermans:

EU:n 2030 ilmastotavoite 57 prosenttiin

15.11.2022, kello 14:16

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva EPA-EFE

EU:n 2030 ilmastotavoite 57 prosenttiin

Saavuttuaan COP27 -ilmastokokoukseen Sharm El-Sheikhiin EU:n ilmastojohtaja Frans Timmermansilla oli heti alkuun kerrottavanaan ilouutinen: EU:n ilmastotavoite 2030 voidaan nostaa 57 prosenttiin aiemmasta 55 prosentista, uutisoi EURELECTRIC.

Maailmanlaajuiset tavoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä eivät ole käynnissä olevan ilmastokokouksen ykkösasioita, vaan tällä kertaa YK:n vuotuinen kokous keskittyy ennen kaikkea siihen, miten sopeutua ilmaston lämpiämisen väistämättömiin vaikutuksiin kuten merenpintojen nousuun, myrskyihin ja tulviin, jotka koettelivat eritoten Pakistania kesäkuussa surmaten yli 1 700 ihmistä.

Puhuessaan medialle Egyptiin saapumisensa jälkeen Timmermans sanoi olevansa täysin tietoinen kokouksen pääteemasta ja totesi, että sopeutuminen lämpeneviin oloihin sekä menetysten ja tuhojen korvaaminen on tämänkertainen agenda.

EU:n ilmastopomo halusi silti korostaa, että kasvihuonekaasujen vähentäminen on yhä yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, kun ilmaston lämpiäminen yritetään pitää alle 2,0° Celsius-asteessa, ja mikäli vain mahdollista mieluummin alle 1,5°Celsius-asteessa.  Se kun on yksi vuoden 2015 Pariisin sopimuksen tärkeimpiä tavoitteita.

- Mikäli emme vähennä radikaalisti päästöjämme, ei rahaa riitä tarpeeksi sopeutumistoimiin eikä menetysten ja tuhojen korjaamiseen, Timmermans korosti.

- Puolestatoista asteesta kiinni pitäminen on yhä vahvasti agendalla ja erityisen kiinnostuneita siitä pitää olla G20-maiden, jotka ovat yhdessä vastuussa noin 80 prosentista maailman kasvuhuonekaasupäästöistä. Ja tässä suhteessa Eurooppa haluaa toimia.

Viime viikolla EU sai päätökseen neuvottelut kahdesta palasesta, jotka ovat osa laajempaa, 55 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä tähtäävää lakipakettia. Pari viikkoa sitten unionissa päästiin maamerkkisopimukseen, joka edellyttää kaikkien uusien henkilö- ja pakettiautojen olevan nollapäästöisiä vuodesta 2035 eteenpäin. Päätöstä pidetään tehokkaana kuoliniskuna uusille polttomoottoriautoille.

Hollantilaiskomissaarille EU:n lainsäätäjien näyttämä kunnianhimotason nousu tarkoittaa, että Eurooppa voi nyt lisätä YK:lle esittämäänsä vuoden 2030 päästövähennystavoitettaan.

- Olemme pyyhkineet pölyt pöydältä, mikä tarkoittaa, että nyt kun suuntaan COP27:ään, sitoumuksemme vähentää päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä voidaan nostaa 57 prosenttiin, Timmermans sanoi.

Vuosi 2022 ollut vaikea ilmastotoimien osalta

Frans Timmermans myönsi, että kuluva vuosi on ollut vaikea ilmastotoimien kannalta johtuen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja venäläiskaasun toimitusten lähes täydellistä loppumisesta Eurooppaan. Moni Euroopan maa on joutunut sen vuoksi ottamaan käyttöön uudelleen hiiltä sähköntuotannossaan.

Timmermans kieltäytyi spekuloimasta EURACTIV:lle sitä, miten hiilen uudelleenkäyttö vaikuttaa EU:n kuluvan vuoden kokonaispäästöihin, mutta myönsi niiden arvattavasti nousevan arvioitua korkeammiksi.

- Loogisesti ajatellen, kun korvaa kaasua hiilellä, päästöt ovat suuremmat, koska hiilen päästöt ovat kaasun päästöjä korkeammat, hän tyytyi toteamaan.

Lisäksi ilmastosta vastaava komission varapuheenjohtaja myönsi, että Eurooppa tarvitsee aikaa korvatakseen venäläiskaasun muilla vaihtoehdoilla, kuten Yhdysvalloista tuotavalla nesteytetyllä maakaasulla (LNG).

- Ei kaasua korvata uusiutuvilla yhdessä yössä – korvaaminen vie oman aikansa. Niinpä on selvää, että näiden kahden syyn vuoksi meidän on haettava fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisia lähteitä tänä väliaikana, Timmermans sanoi.

Mutta samalla hän torjui päättäväisesti syytökset siitä, että Eurooppa olisi tinkinyt omasta ilmastokunninhimostaan Ukrainan sodan takia.

- Olemme keskellä sotaa, jossa hyökkääjä yrittää heikentää meitä käyttämällä energiaa aseenaan. Meidän on puolustettava itseämme tuolta kaikelta. Ellemme kykene hoitamaan kansalaisiamme ja elinkeinoelämäämme talven yli, ilmastopolitiikkaa ei enää ole olemassa, Timmermans tähdensi.

’Enemmän kunnianhimoa’

Timmermans sanoo Ukrainan sodan toimineen Euroopalle pikemminkin herätyskellona energiasiirtymän vauhdittamiseksi kuin EU:n ilmastokunnianhimon heikentäjänä. Näin ollen unionista on tullut aloitteita tiukentaa vuoden 2030 uusiutuvien ja energiatehokkuuden tavoitteita.

- Pidämme yhtä katseemme tiukasti ilmastotavoitteissa, ja siksi haluamme vieläkin kunnianhimoisemman tavoitteen kuin aiempi on ollut – menemme 55:stä 57:ään prosenttiin päästövähennystavoitteessamme vuoteen 2030 mennessä.

Timmermansin mukaan EU:n ilmastokunnianhimotason korottaminen suo Euroopalle arvovaltaa johtaa Sharm El-Sheikhissä.

- Tällä alalla voidaan aina tehdä lupauksia, mutta vain tulokset tuovat uskottavuutta, kun puhutaan kansainvälisillä areenoilla, Frans Timmermans päätteli.

#energia ja Eurooppa #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja