Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

YK:n ilmastopomon varoitus:

Päästövähennyslupaukset eivät riitä!

02.03.2021, kello 16:10

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Getty Images

Päästövähennyslupaukset eivät riitä!

Globaalin ilmastokokouksen alla valtioiden päästövähennyslupaukset eivät yksinkertaisesti riitä, sanoo YK:n ilmastojohtaja Patricia Espinosa. Kuun vaihteessa julkistetun raportin mukaan kansallisilla ilmastosuunnitelmilla päästöt vähenevät tuskin lainkaan tällä vuosikymmenellä.

Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneista 191 valtiosta vain 75 noudatti YK:n asettamaa deadlinea päivittääkseen ilmastosuunnitelmansa viime vuoden loppuun mennessä. Suomi ei ollut noiden valtioiden joukossa, ja muista pohjoismaista siellä oli vain Norja.

Ilmastosuunnitelmansa päivittäneiden maiden osuus globaaleista päästöistä on noin kolmannes, ja kun maailmanjärjestön ilmasto-osasto laski yhteen uusien lupausten kumulatiivisen vaikutuksen, lopputuloksesi tuli, että vuoteen 2030 mennessä noiden maiden päästöt vähenevät 2,8 prosenttia vähemmän kuin aiemmilla suunnitelmilla.

Patricia Espinosan mukaan ponnistelut eivät yksinkertaisesti ole olleet riittävän hyviä. Hänestä on uskomatonta ajatella, että monet valtiot tarrautuvat ’business-as-usual’ -ajattelutapaan, kun edessä hätätilanne, joka voi viime kädessä jopa lopettaa ihmiselämän tällä planeetalla. Ja näin tehdään, vaikka tutkimuksia ja selvityksiä varoituksineen on tullut ja tulee tiedeyhteisöltä solkenaan.

YK:n tiedepaneeli: Päästöjä alas 45% vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030  

Uudet lupaukset ovat osa kansainvälistä pyrkimystä linjata kansalliset sitoumukset Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Keskeisin niistä on pyrkimys pitää ilmaston lämpiäminen alle 2 Celsius-asteen ja ideaalitapauksessa 1,5 asteessa. Nykyisillä lupauksilla mennään 3 asteen lämpiämispolkua. Sopu kohti tätä lämpiämiskehityksen suitsemista olisi olennaisen tärkeätä ennen seuraavaa YK:n ilmastokokousta COP26:ta, joka pidetään marraskuussa Glasgowissa.

YK:n tiedepaneelin mukaan globaalien päästöjen on pudottava 45 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä, jotta lämpiäminen saadaan pidettyä 1,5 asteessa. Tähän nähden 75 maan päivitetyt lupaukset ovat vasta alkusoittoa, kun niiden yhteisvaikutus olisi vain 3 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna näiden maiden aiempiin suunnitelmiin.

Mikä tahansa yli 2 asteen lämpiäminen on uhka matalien saarivaltioiden olemassaololle. Pienten saarivaltioiden liiton (Alliance of Small Island States) puheenjohtaja, antigualainen suurlähettiläs Aubrey Webson sanoo, että jokaisen maan on otettava vastuuta tästä kirotusta raportista.

- Yhdysvallat palasi Pariisin sopimukseen äskettäin ja maailma aplodeerasi. Nyt tarvitsemme amerikkalaisia jatkamaan todellista ilmastojohtajuutta. Myös muiden suurten päästäjien, jotka eivät ole vielä tehneet tai päivittäneet lupauksiaan, on tehtävä ne välittömästi, Webson lisää.

Yhdysvalloilta uusi päästösuunnitelma huhtikuussa

YK:n pääsihteeri António Guterres luonnehtii raporttia “punaiseksi hälytystilaksi” planeetallamme. Hän viittaa myös siihen valitettavaan asiaan, että monet maat siirsivät päivityssuunnitelman antamista, kun COP26:ta siirrettiin vuodella eteenpäin koronapandemian takia. Neljän suurimman hiilidioksidipäästäjän joukosta vain EU toimitti uuden 2030 tavoitteensa.

Yhdysvaltain hallinnosta ilmoitettiin helmikuun lopulla, että maa esittää uuden päästösuunnitelman ilmastokokouksessa, jota presidentti Joe Biden isännöi 22. huhtikuutta. Kiina on antanut ymmärtää, että se aikoo aikaistaa päästöhuippunsa saavuttamisajankohtaa niin, että se tapahtuu ennen vuotta 2030 aiemman noin vuoden 2030 sijasta. Intia ei ole vielä sitoutunut asettamaan uutta tavoitetta.

COP26:ta isännöivä Britannia nosti tavoitettaan 40 prosentista 68 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU puolestaan kohotti vastaavaa vuoden 2030 tavoitettaan 40 prosentista 55 prosenttiin.

- Vaikka joukossa on muutamia todella kunnianhimoisia suunnitelmia, uudet tavoitteet merkitsevät, että näiden 75 maan päästöt putoaisivat ainoastaan 0,5 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2030, Espinosa korostaa.

Mikäli planeettamme lämpiäminen aiotaan pitää 1,5 asteessa tai sen alle, mikä on suhteellisen turvallinen taso verrattuna 2 asteeseen tai sen ylittävään tasoon, YK:n hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli on todennut, että 45 prosentin globaali päästövähennyspudotus tarvitaan kaksikymmenvuotisjakson (2010-2030) aikana.

Uusissakaan suunnitelmissa kunniahimon taso ei ole noussut

Riippumattoman ilmastontutkimusjärjestön Climate Action Trackerin mukaan yhteensä kymmenen suurta ja keskisuurta päästömaata ovat esittäneet uudet tavoitteensa, mutta eivät ole nostaneet kunnianhimotasoaan suunnitelmista, jotka ne toimittivat Pariisin ilmastosopimuksen alla. Näihin maihin kuuluvat muun muassa Venäjä, Australia, Japani, Brasilia ja Etelä-Korea.

YK:n ilmastojohtaja Patricia Espinosa toteaa, että jo esityksensä tehneiden hallitusten tulisi “peruuttaa” ja “tutkailla mahdollisimman tarkkaan, kuinka paljon on mahdollista tarjota.”

- Tarvitaan äärimmäistä kunnianhimoa, tarvitaan äärimmäistä ponnistelua ja tarvitaan äärimmäisen mullistavia päätöksiä, tämä meksikolaisdiplomaatti sanoi suorassa vetoomuksessaan kaikkien maiden hallituksille. Hän peräsi lisäksi mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia, jotta fossiilisista polttoaineista päästään eroon mahdollisimman pian.

Uusi Seelanti on ilmoittanut odottavansa ilmastonmuutoskomissioltaan ohjeita voidakseen ilmoittaa tänä vuonna päivitetyn tavoitteensa.

YK:n raportissa on pantu merkille, että useat hallitukset ottivat huomioon tarpeen sisällyttää suunnitelmiinsa myös ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointia. Nähtävissä on myös kasvava tarve pehmentää iskua niitä työntekijöitä yhteisöjä kohtaan, joihin muutos puhtaaseen energiaan vaikuttaa eniten.

Silti Espinosa sanoo, että aivan liian pienellä määrällä maita on suunnitelmat, jotka estävät vaarallista lämpiämistä. Hän tiivistää, että ’olemme silmät sidottuina kollektiivisesti vaeltamassa kohti miinakenttää, ja jo seuraava askel voi olla kohtalokas’.

 

Lähde: POLITICO

 

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja