Ydinvoiman ja kaasun luokittelu

Saksan hallitus erimielinen kaasusta

05.01.2022, kello 09:59

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Julian Wettengel

Saksan hallitus erimielinen kaasusta

Ei liene yllätys, että Saksan hallituksen ministerit ovat kritisoineet komission suunnitelmaa luokitella ydinvoima kestäväksi investoinniksi. Sen sijaan kritiikki sitä kohtaan, että myös kaasu on tarkoitus luokitella määräaikaisesti kestäväksi, herättää kummastusta. Onhan selvää, että Saksa ei selviä ilman kaasua siirtymäkaudesta, kun ydinsähkön tuotanto loppuu tämän vuoden lopussa.

Saksan uusi hallitus - sosiaalidemokraatit (SPD), Vihreät ja Vapaat demokraatit (FDP) - on yhdessä suin kritisoinut komission ehdotusta siitä, että ydinenergia luokitellaan kestäväksi investoinniksi. Muun muassa kehitysministeri Svenja Schulze (SPD) sanoi ehdotusta ydinvoiman sisällyttämiseksi taksonomiaan vääräksi EU-tasolla ja järjettömäksi globaalilla katsannolla. Ydinvoima on liian riskialtis, liian kallis ja liian hidas auttamaan maailmaa ilmastotoimissa, hän totesi.

Talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck (vihr.) totesi puolestaan, että ehdotus vesittää kestävyyden hyvän leiman, mihin hän ei näe Saksan hallituksen suostuvan. Korkean riskin teknologiaa edustavan ydinenergian leimaaminen kestäväksi on hänestä väärin. Vihreiden puheenjohtaja sanoi lisäksi olevan kyseenlaista, hyväksytäänkö tällainen viherpesu finanssimarkkinoilla lainkaan.

Kaasu jakaa eritoten Vihreiden ja FDP:n näkemyksiä

Kritiikkiä kaasun sisällyttämistä kohtaan ovat esittäneet ennen kaikkea vihreät ministerit, joiden mielestä komission päätös edustaa viherpesua. Sen sijaan vapaat demokraatit ovat toivottaneet komission ehdotuksen kaasun sisällyttämisestä taksonomiaan siirtymäkauden polttoaineena tervetulleeksi.

Esimerkiksi vihreiden Habeck sanoi, että ydinvoiman lisäksi on myös kyseenalaista sisällyttää fossiilinen kaasu taksonomiaan. Hän tosin lisäsi komission tehneen selväksi, että kaasu katsottaisiin ainoastaan siirtymäkauden polttoaineen ja että se pitäisi sittemmin korvata vihreällä vedyllä.

FDP:läinen valtiovarainministeri Christian Lindner sitä vastoin pitää kaasun sisällyttämistä taksonomiaan hyvin perusteltuna. Realistisesti ajatellen Saksa tarvitsee moderneja kaasuvoimalaitoksia siirtymäkauden teknologiana, koska toimimme silloin ilman hiiltä ja ydinvoimaa, Lindner sanoi Süddeutsche Zeitungille.

- Ilmastoneutraaliutta ajatellen näitä voimalaitoksia on myöhemmin hyödynnettävä vedyllä. Tästä syystä Saksan hallituksen on varmistettava, että sitä edellyttävät investoinnit ovat mahdollisia. Olen kiitollinen siitä, että komissio on ottanut nämä perusteet tosissaan, Lindner sanoi ja kehotti vielä ehdotuksen lisäparannuksiin.

Koalition eroavat näkemykset olivat ilmeisiä jo ennen kuin hallitus oli vannonut valansa. Media oli raportoinut, että Vihreät oli ajanut hallitussopimukseen rangaistusta sille, mikäli sekä ydinvoima että kaasu todetaan kestäviksi. Lopullisessa sopimuksessa ei ole taksonomiasta mainintaa lainkaan. Johtavan hallituspuolue SPD:n poliitikot ovat enimmäkseen kääntyneet sille kannalle, että kaasu sisällytetään taksonomiaan, kun taas vihreiden edustajat ovat vastustaneet sitä.

Energia-ala sisällyttämisen kannalla – kansalaisjärjestöt vastaan

Saksan energiateollisuus piti komission ehdotusta tervetulleena todeten, että investoinnit vetyvalmiisiin kaasuvoimalaitoksiin olisivat välttämättömiä, jotta siirtymä täysin ilmastoneutraaliin energian hankintaan EU:ssa olisi mahdollista. Jäsenmaiden hallitusten kommentit taksonomiasta osoittavat lisäksi, että yksimielisyyttä oikeasta polusta ilmastoneutraaliuteen ei ole olemassa, alalta viestittiin. 

- Investoinnit kaasukäyttöisiin voimalaitoksiin, jotka ovat muunnettavissa vetykäyttöisiksi, ovat välttämättömiä siirryttäessä täysin ilmastoneutraaliin energian hankintaan EU:ssa, energia-alan edunvalvontajärjestön toimitusjohtaja Kerstin Andreae sanoo ja jatkaa, että energian saannin turvaamiseksi Eurooppa tarvitsee maakaasua tietyn ajan uusiutuvien energialähteiden rinnalla.

Sitä vastoin Saksan uusiutuvan energian kattojärjestö BEE kritisoi ehdotusta. Järjestön mukaan sen paremmin maakaasu kuin ydinvoimakaan ei täytä kestävyyden kriteereitä. Maakaasua on käytettävä vain rajoitetussa määrin niin, ettei polteta veronmaksajien rahoja "kariutuneina investointeina" infrastruktuuriin ja voimalaitoksiin pitkälle tulevaisuuteen, BEE:n puheenjohtaja Simone Peter toteaa.

Saksan finanssipolitiikkaa vahtiva Bürgerbewegung Finanzwende-järjestö suhtautuu komission esitykseen kriittisesti sanoen sitä viherpesuksi. Kaivautumalla kansallisiin intresseihin komissio on tekemässä karhunpalveluksen Euroopan kestäville finanssimarkkinoille, sanoo alan neuvonantaja Magdalena Senn. Hänen mukaansa ydinvoiman ja kaasun sisällyttäminen taksonomiaan vahingoittaa sen uskottavuutta.

Ajatushautomo E3G ottaa myös kriittisen kannan suunnitelmiin. Sen mukaan taksonomian pitäminen lahjomattomana ja rehellisenä edellyttää julkista konsultointia, ja Euroopan parlamentin enemmistön on hylättävä komission esitys. Lisäksi E3G haluaa jäsenvaltioilta vahvaa diplomaattista tukea todelliselle vihreälle taksonomialle.

Komissio: Esitys perustuu selviin ja tiukkoihin ehtoihin

Euroopan komissio julkisti vuoden 2021 viimeisenä päivänä esityksensä, jonka mukaan tietyt fossiilikaasu- ja ydinvoimahankkeet voidaan katsoa kestäviksi investoinneiksi ja sisällyttää siten EU:n taksonomiaan. Komissio edellyttää kuitenkin niiden arviointiin selviä ja tiukkoja ehtoja.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan komissio on valmis antamaan määräaikaisen vihreän leiman kaasuhankkeille, jotka korvaavat hiiltä ja joiden päästöt ovat korkeintaan 270 grammaa hiilidioksidia kilowattituntia kohden. Ydinvoima taas voidaan luokitella kestäväksi niin pitkään, kuin rakentamisluvan vuoteen 2045 mennessä saaneet hankkeet täyttävät kriteerit, joilla vältetään merkittävän haitan aiheuttamista ympäristölle ja vesivarannoille.

Kestävän rahoituksen foorumi ja jäsenvaltioiden kestävän rahoituksen asiantuntijaryhmä tutkivat nyt esitystä tarkoin, ennen kuin komissio antaa varsinaisen asetusesityksen. Sen jälkeen parlamentti ja jäsenvaltiot saavat sen pureskeltavakseen.

Niillä on neljä kuukautta aikaa vastustaa esitystä. Mutta ainoastaan jäsenmaiden selvä enemmistö voi estää sen voimaantulon, mikä on epätodennäköistä. Jäsenvaltioista koostuvalla Eurooppa-neuvostolla on oikeus hylätä esitys “käänteisellä vahvistetulla määräenemmistöllä”, mikä tarkoitta vähintään 72 prosenttia jäsenvaltioista eli vähintään 20 maata, jotka edustavat vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä. Euroopan parlamentti voi hylätä esityksen yksinkertaisella enemmistöllä, eli vähintään 353 mepin vastustuksella.

Komission esitys ei tullut yllätyksenä. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja useat hänen komissaareistaan olivat viime viikkojen aikana antaneet ymmärtää, että niin ydinvoima kuin maakaasukin saisivat kestävän leiman. Myös Saksan hallitus oli pohdinnoissa mukana. Liittokansleri Olaf Scholzista lähtien monet päättäjät totesivat, että esityksestä käytiin intensiivisiä keskusteluja Ranskan ja komission tapaisten kumppanien kanssa jo joulukuun puolivälistä lähtien.

 

Lähde: Clean Energy Wire

#energia ja Eurooppa #kaasu #ydinvoima
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja