Tästä EU ei ole päässyt irti

Venäläistä ydinpolttoainetta tuodaan yhä

28.02.2023, kello 16:07

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

Venäläistä ydinpolttoainetta tuodaan yhä

EU on onnistunut pääsemään suhteellisen nopeasti irti venäläisen hiilen, kaasun ja öljyn tuonnista, mutta samaa se ei ole pystynyt tekemään ydinpolttoaineen osalta. Vuosi sodan alkamisen jälkeen monet eurooppalaiset ydinvoimalaitokset toimivat yhä venäläisen polttoaineen varassa, kirjoittaa POLITICO.

Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n mukaan EU:n talouspakotteet venäläiskaasulle ja -öljylle muovasivat kaupankäyntiä Venäjän kanssa pysyvästi uuteen asentoon jättäen Moskovan “vähempiarvoiseen asemaan. Hiilen tuonti on pudonnut nollaan ja venäläisen raakaöljyn tuonti laivalla on kielletty. Putkistojen kautta sitä saa enää neljä maata.  

Kun tätä verrataan vuoden 2020 tilanteeseen, jolloin Venäjän osuus EU:n kivihiilen kokonaistuonnista oli 54 prosenttia ja öljyntuonnista neljännes, voi muutosta pitää dramaattisena.

Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätös sulkea kaasuhanat samaan aikaan, kun EU ryhtyi kasvavissa määrin hankkimaan nesteytettyä maakaasua muualta, vähensi unionin riippuvuutta venäläiskaasusta alle 10 prosenttiin. Ukrainan sodan käynnistymisen kynnyksellä se oli 40 prosenttia.

Mutta ydinenergia on osoittautunut EU:lle hankalammaksi kohteeksi irrottautua. Taustalla on sekä historiallisia että käytännöllisiä syitä.

Kylmän sodan jälkeen kilpailu kansainvälisessä ydinvoimateollisuudessa näivettyi, ja neuvostovalmisteiset reaktorit EU:ssa jäivät tilanteeseen, jossa niiden oli pakkoa hankkia ’räätälöityä’ polttoainetta Venäjältä. Näin Moskovalle jäi tavallaan ylimitoitettu rooli.

Vuonna 2021 Venäjän valtion omistama ydinvoimajätti Rosatom toimitti EU:ssa sijaitseviin ydinreaktoreihin 20 prosenttia niiden tarvitsemasta uraanista, vastasi neljänneksestä niiden polttoaineiden vaihtotöistä ja välitti kolmanneksen rikastuspalveluista, kertoo Euroopan atomienergiayhteisön hankintavirasto (ESA).

Samana vuonna EU-maat maksoivat Venäjälle 210 miljoonaa euroa raakauraanin tuonnistaan. Kyseessä on pieni summa, kun sitä verrataan öljyn tuonnista maksettuun 88 miljardiin euroon.

Suomi ja Itä-Euroopan EU-maat riippuvaisia

Englantilaisen ajatushautomon Royal United Services Instituten (RUSI) mukaan ydinvoimateknologiaan ja ydinpolttoaineeseen liittyvän tuonnin arvo Venäjältä nousi maailmanlaajuisesti viime vuonna yli 1 miljardiin dollariin eli noin 940 miljoonaan euroon. EU:ssa Venäjän ydinvoimavienti putosi viime vuonna joihinkin jäsenmaihin, muun muassa Bulgariaan and Tshekkiin, mutta kasvoi muutamiin muihin jäsenmaihin, kuten Slovakiaan, Unkariin ja Suomeen.

- Vaikka on vaikeaa tehdä täsmällisiä johtopäätöksiä siitä, mikä on viime kädessä aikarajoitteista ja epätäydellistä tiedostoa, näyttää kuitenkin selvästi siltä, että riippuvuuksia Venäjään ja sen ydinpolttoainemarkkinoihin on olemassa, RUSI:n tutkija Darya Dolzikova sanoo.

Vaikka venäläisuraani voitaisiin korvata tuonnilla muualta vuoden aikajänteellä ja vaikka useimmilla ydinvoimaloilla on ESA:n pääsihteerin Agnieszka Kaźmierczakin mukaan vähintään yhden vuoden varalle reservipolttoainetta es, venäläisvalmisteisia VVER-reaktoreita omistavissa maissa luotetaan venäläisvalmisteiseen polttoaineeseen.

- EU:ssa on 18 venäläisvalmisteista ydinvoimalaitosta ja näiden kaikkien toimintaan pakotteet vaikuttaisivat tuntuvasti, vanhempi tutkija Mark Hibbs Carnegie's Nuclear Policy Programmista toteaa. Se aiheuttaisi syvästi jakavan railon Euroopan unionissa, hän lisää.

Tämän takia EU on viimeisen vuodenkin aikana jatkanut toimiaan venäläisen ydinvoimateollisuuden kanssa ja lisäksi siitä huolimatta, että Ukraina ja muutamat unionin jäsenvaltiot ovat pyytäneet iskemään Rosatomiin tämän valvoessa miehitettyä ukrainalaista Zaporizhzhian ydinvoimalaa ja kenties samalla varustaen venäläistä aseteollisuutta.

- Koko kysymys ydinvoima-alaan kohdistettavista pakotteista ammuttiin käytännöllisesti katsoen alas jo, ennen kuin oli edes syntynyt asiasta merkityksellistä keskustelua, sanoi erään EU-maan diplomaatti nimettömästi.

Äänekkäin vastustaja on ollut Unkari, yksi niistä viidestä EU-maasta, joilla venäläisvalmisteisia ydinreaktoreita, joihin toistaiseksi ei ole löytynyt polttoainevaihtoehtoja muualta maailmasta. Muut neljä maata ovat Slovakia, Bulgaria, Suomi ja Tshekki.

Venäläisen ydinpolttoaineen korvaaminen vienee vuosia

Kaźmierczakin mukaan Bulgaria ja Tshekki ovat tehneet sopimukset amerikkalaisyhtiö Westinghousen kanssa venäläisen polttoaineen korvaamisesta, mutta koko prosessi saattaa kestää jopa kolme vuotta, koska kansallisten valvontaviranomaisten on analysoitava ja lisensoitava uusi polttoaine.

Isompi ongelma koko pöydän ympärillä on rikastaminen ja konvertointi maailmalla vallitsevan kroonisen alikapasiteetin takia, Kaźmierczak lisää. Niinpä Rosatomin korvaaminen voi viedä jopa 7-10 vuotta, ja tuokin aikajana riippuu siitä, saadaanko alalle merkittävästi investointeja.

Suomen hylättyä viime vuonna sopimuksen venäläisvalmisteisen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta maan länsirannikolle Hanhikiveen ja saatua sen myötä oikeuskanteen Rosatomilta muut eivät ole vaihtamassa kurssiaan.

Äskettäin helmikuussa otettiin käyttöön Slovakian uusi Mochovce-3 Soviet VVER-mallin reaktori, johon Venäjä toimittaa polttoaineen ainakin vuoteen 2026 saakka.

Unkari puolestaan syvensi suhteitaan Moskovaan etukäteisluvan kahden lisäreaktorin rakentamiseen Paksin voimalaitosalueelle viime kesänä. Sitä ryyditettiin 10 miljardin euron venäläislainalla.

- Vaikka ydinvoimaa koskevat pakotteet tulisivat voimaankin, niitä täydennettäisiin erivapauksilla, koska olemme riippuvaisia Venäjän ydinpolttoaineesta, sanoo toisen EU-maan diplomaatti - hänkin myös nimettömästi.  

#energia ja Eurooppa #ydinvoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja