Energia-alan suuri murros tarkoittaa käytännössä kahta asiaa: päästöjen vähentämistä ja uusia, innovatiivisia tapoja, joilla päätavoite toteutuu taloudellisesti kannattavalla tavalla. Uusia teknologioita, uusiutuvia energialähteitä, sektori-integraatiota ja sen sellaista.

Käytössä on kaksi tehokasta ohjauskeinoa. Päästökauppa hinnoittelee päästöjen lähteitä markkinoilta, samalla kun kansallinen hiilineutraaliustavoitteemme 2035 lähettää vahvan signaalin siitä, että suunta jatkuu. Kolmantena tekijänä on alan yhtiöiden vahva tahto tuottaa puhdasta sähköä ja lämpöä, ja samalla vastata asiakkaiden huutoon.

Valtion rooli tässä murroksessa on yllättävän pieni. Suunta on toki annettu, mutta markkinat ja yrityksissä tehtävä työ vievät maaliin.

Valtion rooli voi olla hyvinkin pieni. Hyvä esimerkki löytyy Yhdysvalloista. Voisi luulla, että neljän vuoden kausi hiilikaivostyöläisten työllisyydestä huolehtineen Trumpin hallinto olisi tehnyt maasta mustaa savua tupruttavan pikikattilan, mutta todellisuudessa USA:n energiasektorin päästöt laskivat viime vuonna yli kymmenen prosenttia. CNN:n mukaan liikenteen ja teollisuuden päästöt perustuivat koronan tuottamaan lamaan, mutta energiasektorilla vähennys perustui omiin toimiin. Hiiltä ajettiin alas, tilalle rakennettiin tuulta ja aurinkoa. Täysin vastoin valtion ohjausta.

Trumpin kaudella yhtiöt sulkivat noin 150 hiilivoimalaa. Vuoden 2020 aikana tilalle rakennettavasta sähköntuotantokapasiteetista taas 44 prosenttia on tuulta ja 32 prosenttia aurinkoa. Hiiltä ei rakenneta tällä hetkellä lainkaan.

Tärkein syy fossiilisten korvaamiseen uusiutuvilla on raha. Tuuli- ja aurinkovoiman tuottaminen on yksinkertaisesti halvempaa kuin hiilivoiman. Toinen tärkeä vaikutin perustuu ennakoimiseen. Yhtiöt tekevät tulevaisuusinvestointeja. Näyttää täysin ilmeiseltä, että fossiiliset polttoaineet ovat tulossa tiensä päähän, täysin riippumatta hetkellisistä poliittisista suhdanteista. Niihin ei yksinkertaisesti kannata investoida.

Myös markkinat ymmärtävät tämän: maailman suurimman uusituvan energian tuottajan NextEra Energyn osakkeen arvo ylitti kevään 2020 aikana perinteisen öljy-yhtiön Exxonmobilin kurssin. Vuoden lopulla ero oli revennyt jo melkein kaksinkertaiseksi. Samalla NextEran arvo on kohonnut Exxonmobilin rinnalle. Kaikki tämä, ja paljon muuta, tapahtui Trumpin kaudella.

Obaman aikana hiilivoimaloita suljettiin toki enemmän. Poliittista ohjausta tuli. Ja Joe Biden on palauttamassa Yhdysvallat paitsi osaksi läntistä sivilisaatiota, myös Pariisin sopimusta. On hyvin todennäköistä, että päästöjen väheneminen kiihtyy, mutta samalla on merkillepantavaa, että markkinat ohjaavat vahvasti samaan suuntaan.

Valtion ja markkinoiden yhteispeli tuntuisikin olevan paras keino viedä päästöt puolentoista asteen lämpenemistavoitteeseen maassa kuin maassa. Yhdysvalloissa ei ole liittovaltiotason päästökauppaa, meillä on. Se ehkä selittää päästöjemme ripeämmän pudotuksen. Ja päästökauppa riittää ohjauskeinoksi. Tavoite on asetettu, päästöille on määritelty hinta, yritykset hoitavat työn.

#ilmastopolitiikka