EU kasvaa ja integraatio lisääntyy kriisien kautta. Näin käy tälläkin kertaa, kun käsillämme on Ukrainan sota. EU on kohdannut valtavan ulko- ja turvallisuuspoliittisen kriisin, humanitäärisen kriisin sekä energiakriisin. Edessä on paljon vaikutuksia ruokaturvaan, huoltovarmuuteen sekä talouteen – emme vielä kykene hahmottamaan kaikkia sodan ja pakotteiden vaikutuksia. 

Komissio antoi tiistaina 8.3. tiedonannon ”REPowerEU: Joint European Action for more affordable, secure and sustainable energy”. Kyseessä on komission tiedonanto, josta seuraa lainsäädäntöä ja tiedonannon pohjalta tullaan tekemään päätelmiä ja käydään keskusteluja eri ministereiden ja päättäjien kesken. Tiedonannolla komissio vastaa ja varautuu oven takana väijyvään energiakriisiin. 

Venäjän hyökkäyksen vuoksi siirtymä puhtaaseen energiaan on ajankohtaisempi ja kiireellisempi kuin koskaan. Komissio haluaakin irrottautua Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista kokonaan jo tällä vuosikymmenellä ja korvata Venäjältä tuotavasta maakaasusta 2/3 tämän vuoden loppuun mennessä. Komissio luettelee tähän monenlaisia keinoja. 

Tuleva talvi on Euroopan näkökulmasta hyvin kriittinen. Monet komission esittämistä keinoista kohdistuvat energian – erityisesti kaasun saannin varmistamiseen tulevana talvena. Tämä on ymmärrettävää, sillä tällä ratkotaan sitä, riittääkö Keski-Euroopassa ihmisten koteihin lämpöä ja voiko monet teollisuudenalat jatkaa tuotantoaan.  

Ilmastoinvestointeihin saatava vauhtia  

Komissio haluaa vaihtaa Venäjältä tuotavan putkikaasun mahdollisimman suurelta osin nesteytettyyn maakaasuun, jota voidaan tuoda laivoilla ympäri maailmaa. Komission tavoite on yhdessä jäsenmaiden kanssa huolehtia siitä, että kaasuvarastot ovat täynnä lämmityskauden koittaessa. Kaasuvarastot määritellään osaksi kriittistä infrastruktuuria, jolloin niiden omistajuuteen liittyviä riskejä voidaan hallita. Komissio antaa huhtikuussa kaasu-resilienssiin liittyvän lainsäädäntöesityksen, jonka myötä tiedämme tarkemmin keinoista.

Pidemmällä aikavälillä Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta irtautumisessa on keskeisintä parantaa investointiedellytyksiä puhtaaseen energiaan, infrastruktuuriin, energiatehokkuuteen sekä kaasun hankinnan monipuolistamiseen. Vaikka investointiedellytysten parantuminen alkaa vaikuttaa hieman ensitalvea pidemmällä aikavälillä, on työ tämän eteen aloitettava välittömästi. 

Komissio lupaa tiedonannossaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa uusiutuvan energian luvitusta. Komissio antaa tästä esityksen toukokuussa. Jäsenmaiden tulee nopeasti osoittaa rakennuspaikkoja uusiutuvalle energialle sekä maalta että mereltä. Oman arvioni mukaan uusiutuvan energian laitosten sekä näiden vaatiman infrastruktuurin luvitus sekä alueidenkäyttö on aivan keskeisin pullonkaula investoinneille keskisessä Euroopassa. Markkinoilla on rahaa, joka etsii investointikohteita. Lisäksi päästöoikeuden ja sähkön hinnat ovat indikoineet näiden investointien niukkuutta — pitkän aikavälin näkymä yhteiskunnan sähköistymisestä on ilmeinen. Siksi on keskeistä saada investoinnit liikkeelle.

Investointiepävarmuutta ei pidä lisätä poliittisilla interventioilla  

Venäjä on globaalisti merkittävä fossiilisten polttoaineiden ja muiden raaka-aineiden toimittaja. Nyt Venäjä on länsimaiden toimesta suljettu jo talouden ulkopuolelle ja venäläiset polttoaineet ja raaka-aineet halutaan sulkea myös ulos. Tähän on kova julkinen ja poliittinen paine, vaikka Venäjä ei itse ottaisi käyttöön näihin kohdistuvia vastapakotteita. 

Venäjän sulkeminen ulkopuolelle lisää niukkuutta poltto- ja raaka-ainemarkkinoilla ja tämä nostaa hintoja. Tämä näkyy nyt jo liki kaikkialla. Energian hinnat ovat olleet korkealla jo ennen Venäjän hyökkäystä ja nyt tilanne on vain pahentunut. Mitään nopeaa helpotusta tilanteeseen ei ole näköpiirissä. 

Onkin täysin selvää, että niitä ihmisiä, jotka eivät energialaskuistaan selviä, tulee auttaa hädässä. Komissio antaakin jäsenmaille työkaluja – valtiontuen sääntöjen puitteissa – auttaa kansalaisia ja yrityksiä selviytymään korkeista energian hinnoista. Energian hinta tulee välittymään myös muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin pienellä viiveellä. 

Komissio ei esitä uusia hintojen sääntelyyn ja energiamarkkinoiden toimintaan tai hinnanmuodostukseen liittyviä aloitteita, mutta kertoo selvittävänsä niitä. Komissio on selvittänyt näitä syksystä asti ja selvitysten on tarkoitus valmistua huhtikuussa. On hyvää, että komissio malttaa odottaa selvitysten valmistumista, mutta olen silti erittäin huolissani komission suunnitelmista. 

Toimivaa sähkömarkkinaa sekä sen tuottamia hintasignaaleja tarvitaan myös kriisiaikana ja kriisin jälkeen. Toimiva markkina on paljon kaivattujen investointien perusta. Mikäli sähkömarkkinamalli avataan tai otetaan käyttöön hintasääntelyä – isona huolena on, että tällaisen poliittisen intervention tuoma epävarmuus pysäyttää markkinaehtoiset investoinnit. Investoinnit uhkaavat pysähtyä kaikkea puhtaan sähkön tuotantoon, mutta myös energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustoihin.  

Huolellinen markkinamallityö ja markkinoiden muuttaminen on pitkä prosessi. Tälle ei ole otollinen aika, kun investointeja pitäisi kiihdyttää ja nykyinen markkinamalli ja -tilanne tätä nimenomaan tukee. Markkinamallia muuttamalla ei myöskään voida ratkaista korkeiden hintojen aiheuttamia ongelmia edes lyhyellä aikavälillä – pahimmillaan päinvastoin. 

Solidaarisuus ja yhtenäisyys on EU:n vahvuus   

Komissio raottaa ovea niin kutsutuille wind fall -veroille kansallisella tasolla. Tällaiset päästöttömäänkin tuotantoon kohdistuvat verot ovat erittäin haitallisia investointivarmuudelle ja kasvattavat poliittista riskiä, joka investointeihin liittyy. Pidemmällä aikavälillä ne haittaavat myös sisämarkkinoiden kehittämistä ja syntymistä, kun samalla markkina-alueella voi olla erilaisia veroja. Lisäksi verot ovat teknisesti erittäin hankalasti toteutettavissa. Komissio asettaa veroille ehtoja ja sanoo että verojen tulisi olla väliaikaisia — tästä on ehdottomasti pidettävä kiinni, mikäli veroja jossain maissa otetaan käyttöön. 

Luvituksen lisäksi investointeja hidastava tekijä on poliittinen ja lainsäädäntöön liittyvä riski. Venäjän hyökkäyksen myötä riskit ovat kasvaneet, mutta päästöttömään energian lisäämisen tarve on vain käynyt ilmeisemmäksi poliittisille päättäjille. Valitettavasti komissio vihjailuillaan sähkömarkkinainterventiosta tai windfall-veroista kasvattaa kotikutoisesti tätä poliittista riskiä. 

EU on kahdessa edellisessä kriisissä (2008 finanssikriisi ja 2020 koronakriisi) tehnyt yhteisiä taloudellisia toimia kriisin vaikutusten lievittämiseksi ja osoittanut solidaarisuutta. Komissio kertoo tiedonannossaan, että jäsenmaiden tulee keskustella kriisipuiteohjelman tarpeesta myös tämän kriisin kohdalla. Käytännössä kyse on siitä, ottaako EU yhteistä lainaa, käyttääkö EU yhteisiä rahoja niiden tukemiseen, joihin kriisi koviten osuu ja millä perusteella rahaa jaetaan. Tässä kriisissä on eri tavoin yrityksiin ja kansantalouksiin kohdistuvia vaikutuksia, energiainvestointien tarve on erilainen eri jäsenmaissa, pakolaisuuden hoitoon ja turvallisuuden varmistamiseen tarvitaan resursseja. 

Energian osalta on huomattava, että jo monet käynnissä olevat ohjelmat rahoittavat energiasiirtymää. Näitä ovat mm. Next generation EU, Social climate fund sekä eri reittejä käyttöön tulevat päästökauppatulot. Energian osalta olisi tarkoituksenmukaisempaa hyödyntää ja uudelleensuunnata näitä olemassa olevia rahan lähteitä, kuin keksiä uusia instrumentteja. 

EU-valtioiden päämiehet ja eri ministerikoonpanot ovat kokoontuneet ja tulevat kokoontumaan moniin kokouksiin lähiviikkoina keskustelemaan sodasta, Euroopan tilanteesta  ja myös siitä, miten energiahuollosta pidetään huolta. Tähän asti EU on kohdannut kriisin yhtenäisempänä kuin koskaan – toivotaan että yhtenäisyys säilyy ja sitä meidän jokaisen tulee rakentaa.

#energia ja Eurooppa