Kolumni

Maiju Korhonen

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n työelämäasiantuntija

Ihan hyvä ei riitä globaaleilla osaajamarkkinoilla: Suomi takaisin koulutuksen suurvallaksi ja LUMA-osaamisen kärkimaaksi

11.04.2022, kello 11:47

Kuva: Scanstockphoto

Ihan hyvä ei riitä globaaleilla osaajamarkkinoilla: Suomi takaisin koulutuksen suurvallaksi ja LUMA-osaamisen kärkimaaksi

Suomessa elää edelleen sitkeästi myytti, että koulutuksemme on maailman huippua. Ikävä tuottaa pettymys, mutta näin ei ole ollut enää vuosiin, eikä edes vuosikymmeneen. Vuosituhannen alun PISA-huipulta on tultu rytinällä alas. Viimeisimmän mittauksen mukaan matematiikassa Suomi on sijalla 16, kun vuosina 2003 ja 2006 oltiin toisena.

Miksi sitten juuri matematiikan taidot kiinnostavat minua teollisuuden edustajana? Siksi, että LUMA-taidot, eli luonnontieteellis-matemaattinen osaaminen, ovat avainasemassa energia-alan tehtävissä. Energia-ala on ilmastonmuutoksen ratkaisija, mutta ratkaisut eivät synny itsestään. Tarvitaan huippuosaamista. Energiamurros etenee hurjaa vauhtia ja maailma monimutkaistuu jatkuvasti. Suomi ei pärjää globaalissa kilpailussa tyytymällä keskinkertaiseen ja taskulämpimään.

Esimerkkiä voisi katsoa naapurista. Virossa on tehty pitkäjänteisesti töitä oppimistulosten parantamiseksi ja koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi. On asetettu tavoitteita ja seurattu niiden toteutumista. Viimeisin esimerkki on heidän koulutusstrategiansa vuosille 2021-2035.  Viro on Euroopan ykkösmaa PISA-tuloksissa, ykkönen digioppimisessa, 99% lapsista on teknologiakasvatuksen piirissä, 40% yliopistojen ICT-opiskelijoista naisia - vain muutamia viimeaikaisia saavutuksia mainitakseni.

Mitä tekee Suomi? Meidän välineemme yli hallituskausien ulottuvalle koulutuksen kehittämiselle on koulutuspoliittinen selonteko.

Voisi kuvitella, että PISA-tulosten jatkuva heikentyminen ja perustaitojen rapautuminen olisi saanut taistelutahdon heräämään. Mitä vielä! Suomessa turvataan, edistetään ja parannetaan, joskus jopa kehitetään, mutta ei suinkaan kuvata rehellisesti nykytilan haasteita ja esitetä niihin kunnianhimoisia ratkaisuja. Saati että tavoiteltaisiin jälleen maailman huippua, kuten naapurimme Viro.

Suomella olisi ollut tilaisuus profiloitua ja asettaa tavoitteet korkealle. Viime vuoden viimeisinä työpäivinä OKM julkaisi LUMA-strategian. Sen vision mukaan ”vuonna 2030 LUMA-taitoja voi tuetusti kasvattaa jatkuvana oppimisena läpi elämän ja suomalaisessa yhteiskunnassa on riittävästi LUMA-osaajia. Kansalaisilla on yhteiskunnassa toimimiseen tarvittava tiedon lukutaito. Nämä edistävät osallisuutta sekä hyvinvointia ja kestävää kehitystä.”  Energiateollisuus esitti visioksi ”Suomi on LUMA-osaamisen kärkimaa vuonna 2030.

Vierailin viime viikolla Lontoossa BETT Education Show’ssa. Siellä Suomi ei näkynyt mitenkään. Olisiko aika ottaa pää pensaasta ja lakata uskottelemasta itsellemme omaa erinomaisuuttamme? Pitäisikö käydä oppimassa muilta mailta parhaita käytäntöjä ja sovittaa niitä Suomen koulutusjärjestelmään? Näin muut maat tekivät 2000-luvun alussa, kun he rynnistivät joukolla ottamaan selvää Suomen PISA-ihmeestä, josta on valitettavan vähän jäljellä.

Lähteet:

Kuva suomalaisten PISA-menestyksen kehityksestä: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198410.html
Viron koulutusstrategia 2021-2035: https://www.educationestonia.org/reports/  
Suomen koulutuspoliittinen selonteko: https://okm.fi/koulutusselonteko.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 7.4.2022.

 

#koulutus #työelämä
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja