Energia-alalla ja myös kaukolämmöllä menee lujaa. Jo auringonlaskun alaksi joissain piireissä julistettu Suomen yleisin kiinteistöjen lämmitysmuoto on murroksessa, jossa hitaampien on työlästä pysyä mukana. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt laskivat Energiateollisuuden tilastojen mukaan 13 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Valtavia lämpövarastoja rakennetaan ja otetaan käyttöön eri puolilla Suomea. Geotermistä ja muuta ympäristön lämpöä valjastetaan lämmityskäyttöön monissa miljoonaluokan pilottihankkeissa kautta maan. 

Samaan aikaan maailman tehokkaimman kaukolämmön jakelua tehostetaan edelleen. Kaukolämpöverkkojen lämpötilatason laskua valmistellaan, mikä tuo yhä suuremman määrän teollisuuden, konesalien ja kaupan kiinteistöjen ylijäämälämpöjä kaukolämmöksi lämmittämään suomalaisten koteja. Näillä näkymin kaukolämmöllä on kaikki edellytykset olla hiilineutraalia kauan ennen hallitusohjelman tavoiteaikaa 2035. 

Jatkossa tullaan myös suunnittelemaan pienten modulaaristen ydinreaktoreiden käyttöä lämmön tuotannossa. Erityisen kiinnostavalta näyttävät vetytalouden tuomat mahdollisuudet. Kantaverkkoyhtiöiden Fingridin ja Gasgrid Finlandin julkaisema visio vedyn laajamittaisesta tuotannosta Pohjanmerelle rakennettavan tuulivoiman avulla, ja siihen liittyvä putkisto Pohjanlahden ympäri, ovat huima kokonaisuus, joka voi mullistaa myös koko länsirannikon kaukolämmön tuotannon. Jos elektrolyysissä syntyvä ylijäämälämpö voidaan hyödyntää kaukolämmöksi, antaa se merkittävän kansallisen kilpailuedun kotimaiselle vetyteollisuudelle. 

Hyvää ja toivottua kehitystä on tuettava kaikin tavoin. Energia-ala on Suomen suurin teollinen investoija ja tahdin voi odottaa ennemminkin nopeutuvan kuin hidastuvan, jos toimintaedellytykset ovat kunnossa. Maan hallitus on päättänyt kaukolämpöä tuottavien konesalien ja lämpöpumppujen sähköveron alentamisesta, mikä edellyttää vielä EU-oikeudellista arviointia.   

Toivottavasti muutos saataisiin nopeasti voimaan vauhdittamaan konesali-investointeja ja uutta päästötöntä kaukolämpöä.  

Päätöksen voimaantuloa odotetaan energia-alalla hartaasti, sillä se vauhdittaa konesali-investointeja ja uutta päästötöntä kaukolämpöä. Viime syksynä asetetusta aikataulutavoitteesta on jääty jälkeen. Nyt puhutaan päätöksen voimaantulosta vuoden 2022 alusta. Tästä ei saa antaa periksi.  

Huolellinen lainvalmistelu on kuitenkin tarpeen, erityisesti kun kyseessä ovat vaikutukset pitkäaikaisiin ja suuriin investointeihin. Mutta myös nopeus on hyve, kun puhutaan koko yhteiskuntaa koskevista teollisista investoinneista, joista meillä tunnetusti on pula. Edelläkävijän on edettävä nopeammin kuin kilpailijat. Sanonta ”jos on tahtoa, on keinotkin”, kannattaa pitää mielessä.

 

#energiaverotus #ilmastopolitiikka #kaukolämpö