EU on kohdannut viime vuosina lukuisia kriisejä, viimeisimpänä terveyttä ja taloutta koetteleva covid-19 kriisi. Vaikka kriisit ovat raskaita ja tarpeettomia, ne jättävät pysyviä jälkiä. Hyviäkin. On selvää, että nyt käsillä olevan kriisin kautta EU on jälleen kasvanut entistä päätöksentekokykyisemmäksi. Samalla EU:n integraatio on syventynyt. Lisäksi toivon, että liikkuvuuttamme rajoittanut kriisi toisi Helsingin henkisesti lähemmäs Brysseliä. Korona-aikana kaikilla on ollut samat fyysiset edellytykset olla lähellä EU:ta — toivottavasti mahdollisuudet ovat tasavertaisemmat myös tulevaisuudessa.

Tämä kriisi tarjoaa jälleen kerran suomalaisille ja Suomelle tilaisuuden kysyä itseltään olemmeko eurooppalaisia vai emme — haluammeko olla kehittämässä yhteistä unionia ja haluammeko vaikuttaa meitä koskeviin päätöksiin osana EU:ta? Toivottavasti tämän juurevan kysymyksen äärellä käydään arvojen ympärille rakentuvaa keskustelua eikä katsota vain kannatusta seuraavissa vaaleissa.

Energiateollisuus ry puolustaa EU:n yhteisten sisämarkkinoiden kehittämistä ja harmonisointia. Tämä edellyttää päätöksentekokykyistä EU:ta, jossa Suomi on kokoaan suurempi ja aktiivinen vaikuttaja. Haluamme myös järjestönä olla ratkaisukeskeinen ja kokoamme vaikuttavampi EU-toimija.

Energia- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta EU elää tällä hetkellä erittäin kiinnostavaa vaihetta. Brexit jätti merkittävän aukon niiden jäsenmaiden joukkoon, jotka uskovat markkinoiden voimaan. Brexitin jälkeen Saksa ja Ranska ovat löytäneet toisensa uudella tavalla. Valtasuhteiden ja energiapolitiikan näkökulmasta on hyvin kiinnostavaa nähdä, kestääkö näiden maiden välinen liitto ja missä määrin se ulottuu energia- ja ilmastopolitiikkaan. Myös molempien maiden vaalit ja sisäpoliittinen kehitys vaikuttavat asetelmaan. On selvää, että Suomi ei yksin täytä Britannian jättämää aukkoa, mutta voi halutessaan olla tärkeä palanen tarvittavaa tilkettä.

Yhteisen sisämarkkinan kehittäminen on EU:n keskeinen doktriini, jonka lujuutta mitataan parasta aikaa. Tällä hetkellä energia- ja päästömarkkinoiden kehityksestä kumpuaa ristiriitaisia viestejä. Päästömarkkinan arvostus on nousussa, ja komissiolla on halua laajentaa sitä uusille sektoreille. Energia- ja sähkömarkkinoiden tulevaisuudesta ei olla Brysselissä riittävän huolestuneita tällä hetkellä. Ennemmin huolena on se, että markkinat eivät kykenisi toteuttamaan ilmastotoimia riittävän nopeasti. Vaikka huoli on pääosin tarpeeton, on se käsin kosketeltava ja tulee näkymään kesällä annettavassa Fit for 55-paketissa.

Koronaelvytyksen myötä energiamarkkinoille virtaa suuria määriä tukia, jotka voivat pahimmillaan jättää pysyvän jäljen sisämarkkinoiden kehitykseen. On riskinä, että tuet muuttavat suhtautumista valtiontukeen ja valtioiden velkaantumiseen. Samalla teknologianeutraalisuus on laskussa, ja poliitikoilla on suuri halu valita voittajat. Vaikka yhtälö on huolestuttava, ei se ole syy kaataa EU:n sopimaa elvytyspakettia eikä syy kaataa EU:n monivuotista budjettia.

Paketin kaatamisen sijaan on käännettävä katsetta tulevaisuuteen ja keskustella siitä, miten Suomi ja suomalaiset yritykset voivat hyötyä elvytyksestä myös omien rajojensa ulkopuolella.

Suomen tulee huolehtia siitä, että EU kehittää sisämarkkinoitaan, mutta huolehtia myös siitä, että markkinat valjastetaan tekemään töitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n asiat ovat meidän asioitamme, ja itse olemme yhtä eurooppalaisia kuin ranskalaiset. Karjalanpiirakka on yhtä eurooppalainen kuin croisant.

Toivotamme kaikille perinneruokien makuista Eurooppa-päivää, jota vietetään sunnuntaina 9.5.

#energia ja Eurooppa #energiatalous #ilmastopolitiikka