Joukko loukkaantuneita autoilijoita meni vallan banaaneiksi, kun Elokapina-niminen liike katkaisi liikenteen Helsingin Kaisaniemessä osoittaakseen mieltä ilmaston puolesta. Itse en saa minkäänlaisia näppylöitä siitä, että joukko ihmisiä istuu liikenneympyrässä tärkeäksi katsomansa asian takia — ja ilmaston puolesta kannattaa istua ja marssia. En loukkaannu siitä. Päin vastoin, asia on tärkeä. Lisäksi omassa autossani on kääntyvät etupyörät, ja niitä hyödyntämällä kiertoreitti löytyy aika kätevästi.

Siitä saan iho-oireita, jos mieltään osoittavat ovat henkisessä liikenneympyrässä myös ajamansa asian suhteen. Pieni osa ilmastoliikkeestä on. Jos esimerkiksi vaaditaan jotain sellaista, joka on itse asiassa jo tehty tai jota ollaan parhaillaan tekemässä, kritiikki ei oikein osu. Ilmaston puolesta protestoivien olisi hyvä tietää, että elinkeinoelämä ottaa haasteen vakavasti — energia-ala suorastaan kirittää muita.

On perusteltua käydä poliittista keskustelua siitä, kuinka nopeasti ilmastotoimet pitäisi tehdä. Jos haluaa Suomen hiilineutraaliksi 2025, siitä vaan vaatimaan. Hinta olisi hirvittävä, mutta se voidaan laskea, ja sen jälkeen on mahdollista tehdä päätös, jossa asetetaan vastakkain talousvaikutukset ja saavutettava ilmastohyöty.

Jos taas kuvittelee, että mitään ei ole tehty, eikä asian vakavuuteen ole edes havahduttu ennen kuin tiedostava liikkeemme X otti asian esille, ei olla enää politiikan piirissä. Silloin korjataan asiaintilaa, jota ei ole toimenpiteillä, joita ei tule.

Välillä samaan törmää myös politiikan piirissä. Törmäsin hiljattain poliitikon lausumaan lauseeseen ”haluamme rakentaa tulevaisuuden päästötöntä energiajärjestelmää” artikkelissa, joka käsitteli sähköntuotantoa.

No voi helvetti kun sitä päästötöntä energiajärjestelmää rakennetaan koko ajan, ja sähkön osalta ollaan melkein perillä. Vuonna 2030 sähköntuotanto päästää niin vähän, että lisävähennyksiin tarvitaan museoviraston lupa.

Elinkeinoelämä on laajalla rintamalla havahtunut siihen, että jos haluaa olla kilpailukykyinen kymmenen vuoden kuluttua, ilmastotalkoot kannattaa aloittaa nyt. EU:n alueella päästökauppa ohjaa lisäksi samaan suuntaan. Mutta kyse ei ole vain ohjauksesta. Yritykset haluavat toimia, ja samalla kokevat investoivansa myös omaan tulevaisuuteensa. Sama ajattelu on lyömässä läpi myös sijoittajien keskuudessa.

Yhdysvallat on havainnollinen esimerkki tästä. Sen päästöt ovat laskeneet vuoden 2007 huipusta vuoteen 2017 mennessä 12 prosenttia. Trumpin kaudella kehitys on jatkunut, täysin vastoin presidentin poliittista ohjausta. Vuonna 2019 kokonaispäästöt putosivat 2 prosenttia — kiitos kivihiiltä alas ajaneen energiasektorin. Sen päästöt putosivat vuoden 2019 aikana 10 prosenttia.

Vähenemisestä huolimatta olisi perusteltua istua liikenneympyrään vaatimaan Yhdysvaltoja mukaan Pariisin ilmastosopimukseen. Onneksi tuleva presidentti Biden on luvannut palata globaaliin ruotuun. Nämä talkoot, kun koskevat kaikkia.

Jukka Relander

jukka.relander@energia.fi
kirjoittaja on Energiauutisten päätoimittaja

#ilmastopolitiikka