Kolumni Markkinat Työelämä

Jukka Leskelä

Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

Yhteistyö on edellytys ja ainoa mahdollisuus

09.04.2021, kello 09:47

Harvoin on Suomen hallituksella yhtä paljon tärkeitä asioita käsissään kuin edessä olevassa kehysriihessä ja hallituksen puolivälitarkastelussa. Koronakriisi on vienyt hallituksen ja kaikkien muidenkin yhteiskunnallisten toimijoiden, yritysten ja kansalaisten huomion jo pitkään. Kriisin ratkaisun eväät ovat rokotusten myötä vihdoin olemassa. Kehysriihessä onkin tärkeä linjata, miten Suomi avautuu ja palaa normaaliksi avoimeksi yhteiskunnaksi.  

Hallituksen edessä ovat nyt kaikki ne rakenteelliset uudistukset, joita pitää tehdä kestävyysvajeen korjaamiseksi, ilmastoneutraaliin kiertotalouteen siirtymiseksi sekä osaamisen ja kilpailukyvyn kohentamiseksi. Samalla koronan vuoksi iskuja saanut valtiontalous, kohonnut työttömyys ja talousvaikeuksissa horjuvat yritykset edellyttävät päättäjiltä ratkaisuja. Katse on nostettava ensi kesää ja ensi vuotta pidemmälle.   

Suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita on siirtyminen ilmastoneutraaliin kiertotalouteen tavalla, joka vahvistaa taloutemme ja hyvinvointimme pohjaa. Energiajärjestelmän osalta muutos vaatii investointeja koko järjestelmään: sähkön, lämmön ja kaasujen tuotantoon, verkkoihin ja varastoihin.  

Kehysriihessä hallitus voi hyvällä omallatunnolla todeta energiatuotannon etenevän ripeästi kohti asetettua hiilineutraaliustavoitetta. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman taustaselvityksen, josta tuttavallisesti käytetään nimeä HIISI-hanke, mukaan sähkön ja lämmöntuotannon päästöt olisivat vuonna 2035 vain 2–3 miljoonaa tonnia. Energiantuotannon päästöt tippuvat siis vuodesta 2010 alle kymmenenteen osaan ilman uusia politiikkatoimia. Energiateollisuus päivittää parhaillaan omaa tiekarttaansa ilmastotavoitteen saavuttamiseksi ja näyttää siltä, että päästöt laskisivat ennakoitua alemmaksi tähän asti ajateltua nopeammin.  

Energia-alan ilmastotoimien edellytyksenä ei ole yksin talous, vaan politiikan vakaus ja näkymä tulevaisuuteen. Suurimpana riskinä yritykset pitävät energiaverotuksen muutoksia fossiilisesta energiankäytöstä luovuttaessa. Onneksi hallitus on luvannut meille energiaverotuksen tiekartan, jonka valmisteluun olisi hyvä osallistaa laajasti yhteiskunnallisia toimijoita.  

Energiaverotuksen tiekartta ei kuitenkaan yksin riitä. Taustaselvitykset osoittavat, että ilmastotoimien haaste ei ole Suomen osalta energiantuotannossa, vaan teollisuuden, liikenteen ja maatalouden ilmastovaikutuksissa. Näistä on tehtävä päätöksiä ilmasto- ja energiastrategian ja ilmastosuunnitelman yhteydessä kesän aikana, ei vielä kehysriihessä. 

Hallitusvalmistelun loppumetreillä on uusiutuvan teollisuuden tiekartta, joka kuuluu kehysriihessä päätettäviin kokonaisuuksiin. Siinä hahmotetaan niitä keinoja, joilla Suomen teollisuuden ja hyvinvoinnin selkäranka — vientiteollisuus — selviää ja uudistuu. Koko Suomen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevan tärkeää, miten prosessi- ja teknologiateollisuutemme voi uudistua, siirtyä ilmastoneutraaliin kiertotalouteen ja samalla koko ajan säilyttää kansainvälisen kilpailukykynsä.  

Hallituksen on syytä kulkea yhdessä teollisuuden kanssa muutoksen portaat läpi. Vastakkainasettelu olisi turmiollista, mitä valitettavasti on näkyvissä. Molemmin puolin on pyrittävä yhteistyöhön. 

Suomen on tavoiteltava asemaa houkuttelevana ympäristönä tutkimus- ja kehitysinvestoinneille. Niiden mukana kulkevat kansainväliset huippuosaajat. Osaaminen on edellytys menestykselliseen teollisuuden murrokseen. Uudistuminen tarvitsee vahvaa panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä uuden teknologian investointien tukemiseen. Tässä on valtavasti voitettavaa, kun sama murros on edessä kaikkialla maailmassa. 

Paljon on pohdittavaa myös työmarkkinoiden osalta. Työelämä muuttuu ja niin pitää muuttua työehdoista sopimisenkin. Tässäkin kyse on pitkälti kulttuurimuutoksesta. Energiateollisuudessa on paljon toimintoja, joissa paikallinen sopiminen on välttämätöntä ja sitä on tehty pitkään. Kokemuksemme perusteella yrityksissä onnistutaan parhaiten joustavissa työaika- ja muissa työehtojärjestelyissä, kun sopiminen on aidosti kuuntelevaa, avointa ja ennakkoluulotonta. Työehtosopimuksemme mahdollistavat paikallisen sopimisen jo laajasti, kyse on enemmänkin siitä, kuinka osaavia ja yhteistyöhaluisia yrityksissä ollaan. Lainsäädäntöä ja sopimisjärjestelmääkin pitää voida muuttaa. Mutta kulttuurimuutos ei tapahdu pykäliä ruuvaamalla, vaan yhteisiä haasteita ratkomalla.  

Nyt on siis aika nostaa katse akuuttien kriisien hoitamisesta strategiseen johtamiseen. Haasteet ovat mittavat ja yhteiset. Hallitus tarvitsee tähän kumppaneita ja laajaa tukea myös elinkeinoelämältä. Energiateollisuus on osaltaan tähän valmis.

Kestävä kasvu on Suomen suurin haaste, yhteistyö sen edellytys ja hallituksen ainoa mahdollisuus.

#energiaverotus #talous #työelämä
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja