Tämä päivä jää historiaan

Datahub kertarysäyksellä käyttöön

22.02.2022, kello 10:26

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Scanstockphoto, Pekka Hannila, Helen Oy ja Fingrid Datahub

Datahub kertarysäyksellä käyttöön

Datahubin eli sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä otettiin käyttöön kertarysäyksellä 21. helmikuuta 2022. Järjestelmän kehitystyö kuitenkin jatkuu, sillä energiamarkkinoiden sääntely vaatii muun muassa siirtymistä vartin tasejaksoon.

Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä. Kun suomalainen sähkön loppuasiakas vaihtaa sähkönmyyjää, kaikki tarvittava tieto sähkönmyyjän ja jakeluverkkoyhtiön välillä siirtyy datahubin kautta.  

Myyjän vaihto, loppuasiakkaan muutto ja muut sähkösopimukseen liittyvät muutokset sekä mittaustietojen välitys ovat vain osa datahubin mahdollistamista asioista.  

Tulevaisuudessa datahub pystyy tarvittaessa monin tavoin käsittelemään ja jalostamaan sinne tallennettua tietoa. Kerääväthän älykkäät etäluettavat sähkömittarit päivittäin paljon tietoa jokaisesta käyttöpaikasta. Datahubiin perustuvat uudet palvelut ovat siis tuloillaan, mutta ne edellyttävät aina loppuasiakkaan suostumusta henkilötietojen hyödyntämiseen.

— Datahubin käyttöönottoprojekti varmistaa, että koko toimiala saa otettua uuden toimintamallin kerralla käyttöön tehokkaasti, sujuvasti ja hallitusti, Pasi Aho toteaa.

Ensimmäisestä versiosta seuraaviin

Datahubia operoivan ja ylläpitävän Fingrid Datahub Oy:n johtaja Pasi Aho jaottelee tiedonvaihtojärjestelmän hyödyt kolmeen pääryhmään.

— Tuomme sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonsiirron teknologisesti uudelle vuosikymmenelle ja yhteen alustaan. Samalla tiedon sisältö ja laatu kohentuvat.

— Lisäksi tämä datahubin ensimmäinen versio avaa tietä seuraaville versioille, jotka tukevat vihreää siirtymää, auttavat sähkön joustomarkkinoiden kehittymistä ja loppuasiakkaille tarjottavien uusien palveluiden syntymistä.

Aho muistuttaa, että datahubin jatkokehitys perustuu osaltaan energiamarkkinoiden sääntelyn kehittämiseen. Luvassa on muun muassa mahdollisuus perustaa taloyhtiökohtaisia energiayhteisöjä ja 15 minuutin taseselvitysjakson käyttöönotto.

— Datahub muuntaa tuntilukematiedot 15 minuutin tiedoksi, ylläpitää käyttöpaikkakohtaista tietoa mittaustavasta ja mahdollistaa taseselvityksen, Aho toteaa.

Ultrajuoksu jatkuu

Datahubin rakentaminen on etapista toiseen etenevä ultrajuoksu. Järjestelmän pystytysurakan päätyttyä sähkön vähittäismyyjien ja jakeluverkkoyhtiöiden kannattaa miettiä, miten maksimoida järjestelmästä asiakkaille koituvat hyödyt.

Suomalaista sähkön vähittäismarkkinaa koskeva datahub on vaatinut valtavasti työtä niin alan yrityksiltä kuin järjestelmätoimittajilta. Energiateollisuus ry:n rooli hankkeen ensimmäiseen etappiin asti koostui kahdesta osasta.

— Toisaalta olemme seuranneet datahubiin liittyvän lainsäädännön kehitystyötä ja vaikuttaneet aktiivisesti sen sisältöön, kertoo ET:n johtava asiantuntija Riina Heinimäki.

— Toisaalta olemme toimineet viestinviejänä hankkeen osapuolten välillä.

— Jo tiedossa olevien muutosten lisäksi pitää pohtia muun muassa sähkön myynnin ja verkkopalvelun yhteislaskutusta sekä kulutusjouston ja energiatehokkuuden edistämistä, muistuttaa Riina Heinimäki.

Kustannuksia verrattava hyötyihin

Kaikki datahubin ensimmäisen version vaatimat asetukset ja lakimuutokset ovat nyt valmiit.  Heinimäki pitää merkittävänä esimerkiksi sähkömarkkinalakiin sisältyvää pysyvää rekisteröitymisvelvoitetta.

— Kaikkien sähkön vähittäismarkkinoilla toimivien sähkön vähittäismyyjien ja jakeluverkon haltijoiden pitää rekisteröityä datahubiin. Tämä varmasti omalta osaltaan parantaa toiminnan laatua. 

Datahubin kustannuksia Heinimäki haluaa verrata saavutettaviin hyötyihin.

— Maksamme siitä, että tulevaisuudessa tiedonvaihto toimii nykyistä tehokkaammin ja laadukkaammin, mikä mahdollistaa alan kehittymisen.

Edunvalvojana ET:tä tietysti kiinnostaa, kuinka datahubin kustannukset otetaan huomioon verkkoyhtiöiden hinnoittelun valvonnassa. Heinimäen mielestä näitä kustannuksia tulisi kohdella läpilaskutuserinä.

Vielä ei voi levätä

Koska datahubin seuraava kehitysvaihe varttitaseineen ja energiayhteisöineen otetaan käyttöön vuoden 2023 alussa, laakereilla ei vielä voi levähtää.

— Jo tiedossa olevien muutosten lisäksi pitää pohtia muun muassa sähkön myynnin ja verkkopalvelun yhteislaskutusta sekä kulutusjouston ja energiatehokkuuden edistämistä, Heinimäki huomauttaa.  

Yrityksiä Heinimäki kehottaa kartoittamaan keinoja hyödyntää tehokkaasti datahubia.

— Kuinka datahub parhaiten tukee liiketoimintaa? Mitä uusia liiketoiminnallisia ulottuvuuksia se luo? Miten datahub voi sujuvoittaa raportointeja ja vähentää niiden kustannuksia?     

 

Kertarysäys korottaa vaikeuskerrointa

Datahubin eteneminen ajatuksesta toteutukseen on ollut vaiheikas ja pitkä prosessi. Eikä siitä selvitty ilman aikalisää.

Datahub piti alun perin ottaa käyttöön jo huhtikuussa 2021. Käyttöönottoa täytyi kuitenkin siirtää, sillä melkein kolmasosa sähkön vähittäismyyjistä ja jakeluverkonhaltijoista ei pystynyt toimimaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Muun muassa järjestelmien muutokset veivät odotettua enemmän aikaa.

— Lähtökohdat ja valmiudet toimialalla vaihtelivat. Silloin tällainen Big Bang -siirtymä – jota voisi verrata siirtymistä vasemmanpuoleista oikeanpuoleiseen liikenteeseen yhdessä yössä – on hyvin haasteellinen toteuttaa, Aho arvioi.

Nyt hän pitää tilannetta hyvänä ja hallittuna.

— Datahubin käyttöönottoprojekti varmistaa, että koko toimiala saa otettua uuden toimintamallin kerralla käyttöön tehokkaasti, sujuvasti ja hallitusti. Olemme varmoja, että järjestelmä saadaan tuotantoon tavoiteaikataulun mukaisesti.

Velvollisuudesta mahdollisuudeksi

Datahubin käyttöoton valmisteluissa Helen kirii kohti kalkkiviivoja. Nyt konsernin katse on kääntymässä järjestelmän muokkaamisesta toimintamallien muutoksiin, velvollisuuden täyttämisestä mahdollisuuksien hakemiseen.

Helen Oy alkaa olla valmis datahubin käyttöönottoon. Samalla kun järjestelmää vielä viilataan valmiiksi datahubia varten, läpikäydään asiakaspalveluun ja markkinatiedonvaihtoon tulevia toimintamallin muutoksia.

Datahubin käyttöönoton valmistelu on Helenissä edennyt sekä sähkönmyynti- että jakeluverkkopuolella suurin piirtein samoin askelmerkein. Verkkopuolella erityishaasteeksi nousi mittaustietojen toimittaminen.

— Teimme tämän takia kovasti töitä. Onneksi pääsimme vielä kertaalleen kenraaliharjoituksessa testaamaan mittaustietojen toimituksen toimivuutta, kertoo myynnin ja asiakaspalvelun prosesseista ja -järjestelmistä Helenissä vastaava Mari Eskelinen.

— Datahubin jatkokehitystyössä toivon edelleen tiivistä yhteistyötä Fingridin, energiayhtiöiden ja järjestelmätoimittajien välillä, sanoo Mari Eskelinen.

Toiveena tiivis yhteistyö jatkossakin

Eskelinen on tyytyväinen taitettuun taipaleeseen ja nykyiseen tilanteeseen. Pientä parannettavaa matkan varrella toki ilmeni ja löytyy varmasti jatkossakin.     

— Aloitimme datan korjaamisen jo hyvissä ajoin vuonna 2016. Testaamiseen olisimme kuitenkin voineet valmistautua paremmin ja testitapaukset kirjata perusteellisemmin.                       

— Jossain vaiheessa myös Fingridin koko hanketta koskeva viestintä kaipasi korjausliikettä. Erilaisia dokumentteja ja päivityksiä tuli niin paljon.      

Eskelinen kiittää Helenin oman järjestelmätoimittajan asiantuntijoita, jotka ovat urakoineet rakentamalla vanhaa asiakastietojärjestelmää datahubia varten.

Datahubin jatkokehitystyössä Eskelinen toivoo edelleen tiivistä yhteistyötä Fingridin, energiayhtiöiden ja järjestelmätoimittajien välillä. Työryhmätyöskentelyä hän pitää tehokkaana tapana kehittää kaikkien kannalta mahdollisimman tehokkaita ja automatisoituja prosesseja.

 

Tarkistuksista kenraaliharjoitukseen

Ennen datahubin H-hetkeä on läpiviety lukuisia tarkistuksia ja testauksia Aho mainitsee muun muassa tietokonversiot ja sertifioinnit, tuotannolliset koekäytöt ja käyttöönoton kenraaliharjoituksen.

Ensin sähkön vähittäismarkkinoiden vaatimia tietoja yhdenmukaistettiin, sitten varmistettiin energiayhtiöiden tietojärjestelmien ja tiedonsiirtoon käyttämien järjestelmien yhteensopivuus datahubin tietojärjestelmien kanssa. 

— Tuotannollisilla koekäyttöjaksoilla harjoittelimme toimialan kanssa datahubin pystyttämistä ja käynnistämistä, Aho selittää.  

— Sähkömarkkinalakihan vaatii, että järjestelmään tuodaan kuuden vuoden mittaus- ja asiakastietohistoria. Lisäksi yritykset simuloivat datahubin käyttöä kahden viikon ajan.

Loppusyksystä pidetyssä kenraaliharjoituksessa datahubin käyttöönottoa vielä simuloitiin mahdollisimman monipuolisesti, laajasti ja tarkasti.

Käyttöpaikkakohtaiset kustannukset kohtuullisia

Sähkömarkkinalain mukaan datahubin käyttäjät eli jakeluverkko- ja sähkönmyyntiyhtiöt puolittavat ja maksavat sen viulut: niin investoinnin kuin operatiivisen toiminnan kulut.

— Tähänastiset kokonaiskustannukset kohoavat 61,5 miljoonaan euroon. Käyttöönoton viivästymisen osuus tästä on 8–9 miljoonaa euroa. Energiavirasto on myöntänyt järjestelmän investoinneille 10 vuoden takaisinmaksuajan, Aho luettelee.

Datahubin hintalapun summa sulaa, kun se jaetaan 3,8 miljoonan käyttöpaikan mukaan. Investoinnin arvo energiayrityksille on 1,6 euroa/käyttöpaikka/vuosi. Järjestelmän kokonaiskustannus myös ylläpito-, asiakas- ja muine tukitoimintoineen maksaa käyttöpaikkakohtaisesti 4,2 euroa vuodessa.

Lisäksi rahaa kuluu datahubin jatkokehityshankkeisiin. Jatkokehitystarpeita tulee sekä lainsäädännöstä että energia-alan palveluiden puolelta. Yhteistä niille on datahubin tarjoaman alustan hyödyntäminen.

— Jos jatkokehitys tulee lainsäädännön puolelta, raamit ja aikataulut ovat tiukat eikä kustannuksia paljon pysty pienentämään. Muissa kehityshankkeissa kustannustehokkuutta saadaan hyödyntämällä joustavuutta, ketteryyttä ja yhteistyötä niin asiakkaidemme kuin heidän järjestelmätoimittajiensa kanssa, Aho tuumii.

Keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä

Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tallennetaan tietoja Suomen 3,8 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta.

Datahubin tietoja käyttävät noin 80 sähkönmyyjää ja 80 jakeluverkkoyhtiötä. Järjestelmää ylläpitää ja operoi kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n tytäryhtiö Fingrid Datahub Oy.

Datahubiin tallennetaan asiakkaan ja sähkön käyttöpaikan tiedot. Järjestelmä nopeuttaa, yksinkertaistaa, parantaa ja tehostaa kaikkien vähittäismarkkinoiden osapuolten toimintaa, kun sähkönkäytön ydintiedot ovat yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti kaikkien osapuolten saatavilla ja sijaitsevat yhdessä paikassa.

Energiamarkkinoiden sääntelyn vuoksi datahubin kehitystyö jatkuu. Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa siirrytään 15 minuutin taseselvitysjaksoon ja kuluttajat voivat perustaa taloyhtiökohtaisia energiayhteisöjä. Lisätietoja: www.fingrid.fi

#energia ja asiakas #sähkönkäyttö #sähköverkot
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Olli.pakarinen
Minkä takia asiasta veloitetaan kun on sovittu että datahub järjestelmän kylut maksavat energiayhtiöt