Vastuullisuus tuli taloon

Energia on osa maailmaa

28.05.2021, kello 09:42

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Energia on osa maailmaa

Miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäröivään maailmaan? Tämän kun ymmärtää, niin on oikealla tiellä kohti vastuullista yritystoimintaa. Kestävä rahoitus, luontokadon torjuminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset ovat asioita, joita energiayhtiöt eivät voi sivuuttaa.

Vastuullisuus on vielä hitusen vieras asia energiatoimialalla. Vastuulliseen toimintaan yrityksiä ohjaavat yhä enemmän mm. omistajien, asiakkaiden ja rahoittajien ajatustavassa tapahtuneet muutokset. Vastuullisuus näkyy vahvistuvana ilmiönä jo rahoitusmarkkinoilla, mutta sen arvioidaan lyövän läpi kaikkialla, missä on jonkinlaista taloudellista toimintaa.

— Energiatoimiala on isoissa vastuullisuuskysymyksissä muihin toimialoihin verrattuna vielä takamatkalla. Tähän mennessä energia-alan yritysten ei ole tarvinnut selvitellä esimerkiksi sitä, minkälaiset työolot ovat kivihiilikaivoksessa, josta kaivettua hiiltä omassa voimalaitoksessa poltetaan, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Ympäristöasiat sen sijaan ovat olleet jo pitkään läsnä energiayhtiöiden arkisessa työssä. Ympäristölainsäädäntö, lupamenettelyt ja ilmastomuutoksen torjunta ovat pakottaneet miettimään esimerkiksi voimalaitosten rakentamisen vaikutuksia lähialueiden ympäristöön. Vastuullisuus on kuitenkin ympäristönsuojelua laajempi kokonaisuus. Se käsittää koko ekosysteemin ja ulottuu pitkälle kotikylän rajojen ulkopuolelle.

Leskelän mielestä oleellista on oivallus ymmärtää tarkastella oman yrityksen toiminnan yhteyttä luontoon, ilmastoon, talouteen ja ihmisten hyvinvointiin — jopa maailmanlaajuisessa perspektiivissä.

— Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen saattaa nousta yhtä suureksi tai suuremmaksi energiatoimialaan vaikuttavaksi tekijäksi kuin ilmastonmuutoksen torjuminen. Jos näin tapahtuu, vaikuttaa se myös harjoitettuun kansalliseen ja kansainväliseen energiapolitikkaan, energiatoimialan lainsäädäntöön, regulointiin ja rahoitukseen.

Kyseessä ei ole pikku juttu. Tästä syystä energiatoimialan kannattaa perusteellisesti pohtia sitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa energiatoimialalla. Suomalaisilla energiayhtiöillä on tähän hyvät mahdollisuudet, koska alan visio vähähiilisestä tulevaisuudesta valmistui jo vuonna 2009. Nykyisin vähähiilisyystiekartaksi kutsuttu työ oli todennäköisesti maailman ensimmäinen energia-alan laatima pohdiskelu päästöttömästä tulevaisuudesta.

— Tässäkään tapauksessa vastuullisuustyön vaikeutta ei kannata jäädä märehtimään, vaan asian voi kääntää vahvuuksiksi ja mahdollisuuksiksi: mitä voisimme tehdä ja mitä voisimme saavuttaa, Leskelä muistuttaa.

Menestystä ja elinvoimaa

Vastuullisesti toimiva yritys on elinvoimainen ja menestyvä. Se säteilee monenlaista hyvää yhteiskuntaan: tarjoaa työpaikkoja, maksaa veroja ja kehittää monenlaisia ratkaisuita yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeisiin. Näin Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) määrittelee vastuullisen yritystoiminnan.

EK muistuttaa, että jokainen yritys voi valita oman tapansa toimia vastuullisesti. Tähän vaikuttaa yrityksen koko, sen toimiala, sidosryhmät ja toimintaympäristö. Oleellista olisi itse tiedostaa se, mitä vastuullisuus tarkoittaa ja mitä se edellyttää.

Vastuullisuus ei ole yksin yrityksen asia. Yritys on osa ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa. Siksi lainsäädäntö ja muu normisto asettavat peruslähtökohdan vastuulliselle yritystoiminnalle. Monet vastuullisuuteen liitettävät asiat — kuten työelämä- ja ympäristökysymykset — ovat Suomessa ja Euroopan unionissa vahvasti säädeltyjä. Näin ei ole kuitenkaan aina EU:n ulkopuolella.

 

 

Bisnestä tarjolla

Suomalaisen elinkeinoelämän mielestä vastuullisuus on parhaimmillaan yrityksen kilpailuetu. Vastuulliset yritykset toimivat luonnon ja ihmisten kannalta kestävällä tavalla, ottavat huomioon sidosryhmiensä edut, mutta tekevät samalla kannattavaa liiketoimintaa. Moni yritys nostaa vastuullisuuden strategian ytimeen.

Sijoitustoiminnassa vastuullisuus voi tarkoittaa sitä, että rahaa ei sijoiteta tupakkateollisuuteen, lapsityövoimaa käyttäviin yrityksiin, öljyä poraaviin yrityksiin tai kivihiiltä käyttäviin yrityksiin.

— Pääomamarkkinoilla kestävän kehityksen periaatteita noudattavat yritykset saavat helpommin ja edullisemmin lainaa ja tällaiset yritykset ylipäätään kiinnostavat sijoittajia, toteaa eläkevakuutusyhtiö Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela.

Kaskela toteaa, että vihreyden tai vastuullisuuden käsitteet finanssimarkkinoilla etsivät vielä muotoaan. Ne ovat kuitenkin tuloillaan.

— Sijoittajan olisi osattava arvioida sitä, mitkä sijoituskohteet ovat oikeasti vihreitä, mutta samalla taloudellisesti tuottavia. Vastuullisuuden ja vihreyden määritelmät esimerkiksi ovat erilaiset amerikkalaisten ja eurooppalaisten välillä. Määritelmiä kehitetään kilvan ja moni haluaa ottaa asiaan kantaa.

Kaskela toteaa, että esimerkiksi öljy-yhtiöiden painoarvo pörsseissä on heikentynyt. Ne eivät enää kiinnosta sijoittajia samalla tavalla kuin aikaisemmin. Öljy-yhtiöiden osakkeita omistavat ovat myös aktivoituneet ja jopa kävelleet toimivan johdon ylitse kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa.

Leskelä on havainnut kestävän kehityksen periaatteiden kolkuttavan jo energiayhtiöiden porteilla. Tästä esimerkkinä hän mainitsee Euroopan unionin kestävän rahoituksen periaatteet — taksonomian, joka luokittelee erilaiset energiatuotantomuodot kestävyyskriteereiden mukaisesti.

— Energia-ala on pääomavaltainen ala, jolloin investointeihin tarvittavan rahan hinnalla ja ehdoilla on suuri merkitys. Rahan hinta vaikuttaa myös energiatuotteiden hintaan. Uusia pelisääntöjä on tulossa ja aina ne eivät ole energiatoimialan kannalta parhaita mahdollisia.

Luontokato — nouseva teema

Maailman bruttokansantuotteesta puolet liittyy tavalla tai toisella luonnon monimuotoisuuden katoamiseen. Luontokadon on myös laskettu aiheuttavan noin viisi miljardia tonnia maailman hiilidioksidipäästöistä — 15 prosenttia kaikista maailman päästöistä. Luontokadolla on siis tiivis yhteys ilmastonmuutokseen.

— Luontokadon ja ilmastonmuutoksen yhteys on olemassa, mutta mittakaava on vielä epäselvä, Kaskela huomauttaa.

Kaskelan mukaan luontokadon vaikutusten rahalliset riskit huolettavat jo sijoittajia. Luontokadon seurauksena esimerkiksi osa maatalousmaista voi muuttua käyttökelvottomiksi. Tällä taas on suora vaikutus elintarviketeollisuuteen.

— Jos luontokadon seurauksena rypsipeltoja pölyttävät hyönteiset katoavat, vaikeutuu rypsin viljely. Tämän seurauksena luontokato on jo sijoittajan agendalla.

Energia-ala on yhdistävä tekijä

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tai sosiaalisen tasa-arvon toteutuminen vastuullisuusajattelussa tarkoittaa sitä, että kaikista kansalaisista olisi pidettävä huolta. Nopeasti kiitävän kehityksen helmoissa kaikki eivät kuitenkaan pysy pystyssä, vaan kaatuvat tai putoavat kyydistä. Erot kasvavien kaupunkien ja autioituvien syrjäkylien välillä kasvavat.

Leskelän mielestä energia-alalla on hyvät mahdollisuudet liudentaa erojen kasvamista. Energiayhtiöt ovat läsnä kaikkialla. Verkkojen käyttö- ja kunnossapito tarjoaa myös työtä riippumatta siitä, missä verkot ovat.

— Energia-ala on kokonaisuudessa ”sovitteleva osapuoli”, joka investointipäätöksillään voi vaikuttaa alueiden elinkelpoisuuteen. Käytännössä tämä näkyy myös siinä, että kuntaomisteisuus on energia-alalla vahvaa.

#energia ja asiakas #työelämä
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja