Blogit

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Jäsenkynä Markkinat Clas Blomberg

Energiajärjestelmän digitalisointi tuo älykkyyttä tuotantoon

12.01.2024, kello 10:07

Vuosi 2024 on alkanut hyytävissä merkeissä ja suomen 2000-luvun pakkasennätys meni rikki viime...

Jäsenkynä Markkinat Miikka Koski

Energiainvestointien toteutuminen on pitkä prosessi

10.01.2024, kello 14:48

Hallitus on alkanut toden teolla toimeenpanemaan ohjelmaansa ja odotukset energia-alaa kohtaan...

Tekniikan, keinojen, arvojen ja trendien sekoitus

Energia poliittisin silmin

18.05.2022, kello 15:10

Teksti Petri Sallinen | Kuva Hannu Salonen

Energia poliittisin silmin

Energia on vahva politiikan laji. Energia-alan yritysten toimintaan vaikuttaa valtava määrä eurooppalaista ja kotimaista lainsäädäntöä, mutta myös poliittisesti asetettuja tavoitteita. Energiapoliittiset linjaukset heijastavat myös vallitsevia arvoja.

Miten politiikan tekijät hahmottavat energian. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen toteaa, että kokonaiskuva muodostuu energia-alan käyttämistä teknologisista ratkaisuista, joihin sekoittuvat vallitsevat yhteiskunnalliset arvot ja trendit. Joskus jopa keinot tai teknologia voivat saada ideologisen luonteen.

Vanhasen analyysin mukaan suuri muutos tapahtui noin 15 vuotta sitten. Euroopan unionissa uuden ajan linjaukset betonoitiin viimeistään 20-20-20-pakettiin, joka määritteli unionin ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet laajasti pitkälle tulevaisuuteen. Paketin mukaan unioni sitoutui vähentämään päästöjään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, nostamaan uusiutuvan energian tuotanto-osuuden 20 prosenttiin ja parantamaan energiatehokkuutta 20 prosentilla — kaikki vuoteen 2020 mennessä.

— Tätä ennen energiapolitiikan pääajurit olivat energian hinta ja energian saatavuus. 20-20-20-paketti muutti asioiden tärkeysjärjestyksen. Energiapolitiikan kärkeen nousivat energiaomavaraisuus, energiatehokkuus, päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian käyttö, Vanhanen muistelee.

Nyt on tapahtumassa seuraava suuri muutos. Yhteiskunnan sähköistyminen ja Euroopan unionin entistävä vahvempi halu vähentää päästöjä ovat tämän hetken eurooppalainen megatrendi. Lisäksi Ukrainan sota on nostanut energiaturvallisuuden ja huoltovarmuuden aikaisempaa vahvemmin esille.

Vanhanen on tyytyväinen Suomessa tehtyihin energiaratkaisuihin.

— Suomi on tietoisesti rakentanut monipuolisen energiapaletin. Tällä on ollut valtava merkitys, Vanhanen muistuttaa.

Vanhasen mielestä oli hyvä, että suomalaiset yritykset eivät lähteneet mukaan kumpaankaan Nord Stream-maakaasuputkihankkeeseen, vaikka Nordstream 1 -kaasuputki olisi parantanut maakaasun toimitusvarmuutta. Riippuvuutta venäläisestä maakaasusta putkeen liittyminen ei kuitenkaan olisi vähentänyt.

— Nyt selviämme ongelmallisessa geopoliittisessa tilanteessa, vaikka mullistukset ovat suuria. Maakaasutoimitusten mahdollisesta katkeamisesta Venäjältä selvitään eikä Suomen tarvitse taipua vaatimuksiin maksaa kaasusta ruplilla.

Politiikka vaikuttaa aina

— Politiikka vaikuttaa aina energiaratkaisuihin, olipa kyseessä mikä tahansa energiantuotantomuotoa, Vanhanen muistuttaa.

— Oleellista on kuitenkin se, että vuoropuhelu energiatoimialan ja poliittisten päättäjien välillä toimii. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, että ydinvoima kelpaa lopulta ratkaisuksi ilmastokysymysten ratkaisua pohtivalla päättäjälle.

Energiapolitiikan tuoreimpien trendien kärkeen Vanhanen nostaa älykkäät sähköverkot ja kotien sähkölaitteiden päivittämisen tarpeet. Sähkönjakelusta vastaavilla verkkoyhtiöillä voisi myös olla nykyistä suurempi painoarvo tietoliikenneverkkojen rakentamisessa.

Entä miten kehittyy kisa hajautettujen ja keskittämiseen perustuvien energiajärjestelmien välillä?

— Suomessa on molempia. Niiden kesken ei tarvitse tehdä valintaa, vaan tarkoituksenmukaisuus ratkaisee, minkälaisia ratkaisuita eri alueilla käytetään, Vanhanen vastaa.

Sähkönjakelussa yhtenäiset sähköverkot sen sijaan ovat Vanhasen mielestä markkinoiden tehokkaan toiminnan kannalta ”olennainen asia”. Tämä koskee koko Euroopan unionia.

— Sähköverkkojen kehittäminen vaikuttaa sähkön hintaan. Hyvässä kunnossa olevat sähköverkot takaavat sähkökilpailun, mutta myös toimitusvarmuuden.

Vanhanen arvioi, että eurooppalaisen sähkönjakelun harmonisoinnin vauhdittaminen saattaa nostaa sähkön hintaa pohjoisessa ja laskea sitä etelässä.

Energiaratkaisuissa keinot eivät ole kuitenkaan pääasia, vaan keinojen avulla saavutettava tavoite. Vanhasen mielestä energiapolitiikassa riskinä on keinojen muuttuminen ideologisiksi. Tämä näkyy erityisen hyvin päättäjien ja kansalaisten suhtautumisessa ydinvoimaan.

— Kansalaisten ja päättäjien suhtautuminen ydinvoimaan on muuttunut aikaisempaa selvästi positiivisemmaksi. Tähän on vaikuttanut mm. keskustelu pienydinvoiman mahdollisuuksista. Samalla asetelma on kääntynyt päälaelleen: politiikan puolella olisi melko paljon tilausta ydinvoimalle, mutta energiatoimiala ei näytä siitä olevan yhtä innostunutta.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen puhui Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa 12.5.2022 Hämeenlinnassa.

#energiamarkkinat #energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvät