Lainarahaakin tarvittiin

Energiakriisi söi säästöjä

24.04.2023, kello 15:10

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kolmannes suomalaisista maksoi ”merkittävästi” enemmän sähköstään päättyneen talven aikana. Samalla neljännes kansalaisista joutui turvautumaan säästöihinsä, jotta olisi selvinnyt sähkölaskuistaan. Tämä selviää VertaaEnsin.fi-palvelun teettämästä kyselytutkimuksesta.

Sähkö kallistui viime syksynä alkaneen energiakriisin aikana myös Suomessa. VertaaEnsin-fi-palvelun teettämän tutkimuksen mukaan 36 prosenttia suomalaisista kertoo sähkölaskujensa kasvaneen ”merkittävästi” sähkökriisin aikana. Neljännes vastaajista toteaa, että sähkölaskut kasvoivat jonkin verran ja 34 prosenttia ilmoittaa, että laskuissa ei tapahtunut muutoksia tai että maksettavaa oli aikaisempaa vähemmän.

”Onko kuluttamasi sähkön hinta muuttunut viimeisten 12 kuukauden aikana” -kysymykseen 60 prosenttia vastanneista kertoi sähkön hinnan nousseen. Tulos poikkeaa selvästi valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemästä selvityksestä, jonka mukaan vain 13 prosenttia vuoden 2022 joulukuussa voimassa olevista sähkösopimuksista ylitti 20 sentin hinnan kilowattitunnilta.

Sähkön kallistuminen ei koskenut kaikkia kansalaisia. Määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen tehneet olivat turvassa sähkön hintamuutoksilta, mutta toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tai pörssin hintakehitykseen sidotun sopimuksen haltijat saivat kokea sen, mitä kallis sähkö tarkoittaa.

Helmikuun lopussa hieman alle puolet voimassa olevista sähkösopimuksista oli määräaikaisia ja niistä suurin osa oli kestoltaan kaksivuotisia. Tämän kertoo sähkönmyyjien parissa tehty Energiateollisuus ry:n selvitys.

Sukanvarsisäästöt käyttöön

Neljännes suomalaisista joutui turvautumaan henkilökohtaisiin säästöihinsä, jotta olisi selvinnyt sähkölaskujen maksusta talven aikana. Yleisintä sukanvarsien kaivelu oli 18–29-vuotiaiden keskuudessa, joista 41 prosenttia kertoo turvautuneensa säästöihinsä.

Lähes yhtä suuri joukko pienten kaupunkien asukkaista teki samaa. Kolmanneksi yleisintä säästöjen käyttö oli maaseudulla asuvien keskuudessa, joista 34 prosenttia käytti säästöjään sähkölaskujensa maksamiseen.

Pääkaupunkiseudun asukkaista vain 18 prosenttia turvautui säästöihinsä ja yli 60-vuotiaista vain 19 prosenttia. Pääkaupunkiseudun tapahtumia selittää osittain se, että suurinta osaa asunnoista lämmitetään kaukolämmöllä. Kotitalouksen energialaskuista ylivoimaisesti suurin osa kuluu lämmittämiseen, joten kaukolämmitettyjen kotien sähkönlaskut jäävät yleensä suhteellisen alhaisiksi.

Lainaakin tarvittiin

Kaikilla kansalaisilla ei ole säästöjä. Silloin on lainattava rahaa. VertaaEnsin-fi-palvelun selvityksen mukaan joka kymmenes suomalainen joutui lainaamaan rahaa selvitäkseen sähkölaskujen maksusta.

Kysymykseen “oletko viimeisen 12 kk aikana ottanut lainaa selvitäksesi sähkölaskusta” 11 prosenttia sähkönkäyttäjistä vastasi myöntävästi. Tiukimmille joutuivat 18–29-vuotiaat, joista peräti 18 prosenttia joutui ottamaan lainaa sähkölaskujen maksamista varten.

Vähäisintä lainantarve oli yli 60-vuotiaiden keskuudessa, joista alle viisi prosenttia turvautui lainaan. Tämä saattaa johtua siitä, että vanhemmille kansalaisille säästöjä on ehtinyt kertyä enemmän kuin nuorille.

Tutkimuksen mukaan määräaikaiset kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat vanhemman väestön keskuudessa selvästi yleisempiä kuin nuorison keskuudessa. Kyselyyn vastanneista senioreista 55 prosentilla oli määräaikainen sähkösopimus. Muita ikäluokkia määräaikaiset sähkösopimukset eivät kiinnosta yhtä paljon.

Todennäköisesti osa nuorista teki energiakriisin aikana elämänsä ensimmäisen sähkösopimuksen — siis aikana, jolloin sähkön hinta olisi huipussaan.

Mistä kansalaiset saivat lainaa? Viisi prosenttia vastanneista kertoo lainanneensa perheeltä tai ystäviltä, neljä prosenttia otti luottokorttilainaa ja kaksi prosenttia sai lainaa pankista.

Mielikuvat sähköyhtiöistä muuttuivat

Energiakriisi näyttää muuttaneen kansalaisten mielikuvia energiayhtiöistä. VertaaEnsin-fi-palvelun selvityksen mukaan joka toinen sähköyhtiön asiakas kertoo mielikuvansa energiayhtiöstään muuttuneen kriisin aikana negatiiviseksi. Vain kolme prosenttia vastaajista kokee mielikuvan muuttuneen aikaisempaa positiivisemmaksi.

Nuorista vastaajista (18–29-vuotiaista) 23 prosenttia ei kuitenkaan osannut kertoa oliko mielikuva muuttunut mihinkään suuntaan.

VertaaEnsin-fi-palvelun teettämän tutkimuksen toteutti YouGov Finland kuluttajapaneelissa 6.–10.3.2023. Tutkimukseen vastasi 1050 yli 18-vuotiasta kansalaista, jotka edustivat kattavasti sukupuolen, iän ja alueen mukaan kaikkia suomalaisia.

VertaaEnsin.fi kuuluu Samlino-konserniin. Konsernilla on taloustuotteiden vertailusivustoja Suomen lisäksi Tanskassa, Portugalissa, Belgiassa ja Kreikassa. Vuosittain yli miljoona suomalaista kuluttajaa käyttää sivustoa.

Tarkempaa tietoa tutkimuksesta löytyy täältä.

#energiamarkkinat #sähkön hinta