Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Komission energiaosasto:

Energiatehokkuus kytkettävä kaikkeen uusiutuvaan

14.04.2021, kello 16:29

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

Energiatehokkuus kytkettävä kaikkeen uusiutuvaan

Euroopan on varmistettava niukkojen uusiutuvan sähkön lähteiden käyttönsä siellä, missä niitä tarvitaan eniten. Tämä edellyttää puolestaan sitä, että energiatehokkuus on oltava EU:n ilmastotavoitteiden ykkösperuste, todettiin äskettäin komission energiaosastolta.

Sanojen takana on osaston kestävän kehityksen johtaja Paula Pinho, jonka mukaan Euroopan on lisättävä massiivisesti uusiutuvilla tuotettavaa sähköä saavuttaakseen vuoden 2030 hiilivähennystavoitteensa. Uusiutuvan suurkasvun oheen tarvitaan myös tuntuvaa elektrolyysiperusteista puhtaan vedyn tuotantoa, Pinho lisäsi EURACTIV:en järjestämässä virtuaalisessa keskustelutilaisuudessa.  

Komission pitkän ajan skenaarioiden mukaan EU pyrkii vähintään puolittamaan päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan nettonolla-tilanteen vuosisadan puoliväliin mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että Euroopan on suunnilleen kaksinkertaistettava sähkön osuus kokonaisenergian loppukäytöstä.
 

’Uusiutuvien ja vedyn tavoitteita nostettava’

Vuoteen 2050 mennessä 53 prosenttia Euroopan kokonaisenergian tarpeesta on tyydytettävä sähköllä, joka tuotetaan uusiutuvilla ja ydinvoimalla.  Se tarkoittaa, että lähes puolet maanosan jäljelle jäävästä energiantarpeesta, joka koostuu nestemäisistä polttoaineista ja kaasuista, on myös vähähiilistettävä. Siksi unioni tähyää nyt vetyratkaisuun.

Vety on puhtaasti palava kaasu, joka ei teollisissa prosesseissa aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Se nähdään jonkinlaisena hopealuotina fossiilisiin polttoaineisiin nojautuvissa teräs- ja kemianteollisuudessa, joita on muutoin vaikea vähähiilistää ja jotka eivät oikein taivu lisäsähköistämiselle.

Mutta vety on vain niin puhdas kuin on energialähde, jolla se on tuotettu. Sen vuoksi Euroopan komissio on tehnyt ja julkistanut strategian, jonka mukaan saataisiin aikaan vähintään 40 gigawatin (GW) edestä elektrolyyseja, joilla voitaisiin tuottaa jopa 10 miljoonaa tonnia ’uusiutuvaa’ vetyä EU:ssa vuoteen 2030 mennessä.

- Sähköntarpeet kasvavat merkittävästi ja siksi vetytavoite on sovitettava entistä tarkemmin yhteen verkkoon saatavan uusiutuvan sähkön kanssa, Pinho toteaa.


Kestävän kehityksen johtaja Paula Pinho.

Komissio tähtää parhaillaan nostavansa vuoden 2030 uusiutuvan energian tavoitteen 32:sta 38-40 prosenttiin. Kyseessä on suuri lisäys nykyiseen 20 prosentin osuuteen verrattuna, mutta Pinhon mukaan niin uusiutuville kuin vedyllekään aiotut tavoitteet eivät riitä.

- Tarvitsemme kattavamman ja kokonaisvaltaisemman lähestymistavan. Ja meidän on katsottava poliittisten vaihtoehtojen haarukkaa uusiutuvan ja vähähiilisen energian saatavuuden parantamiseksi, mihin sisältyy niin infrastruktuuria, markkinoita, digitalisaatiota, tutkimusta kuin innovaatioitakin.
 

’Esteitä uusiutuvien lisäämiselle purettava’

Päästöjen leikkaamisesta huolimatta EU:n energiapaletissa on yhä esteitä uusiutuvien osuuden kasvattamiselle. Ensi vuosikymmenellä tarvittava uusiutuvien massiivinen lisäys herättää kysymyksiä mm. tuulipuistojen luvituksista, jotka saattavat viedä jopa 6:sta 8:aan vuotta.

Näin totesi keskustelutilaisuudessa Eurelectricin pääsihteeri Kristian Ruby, jonka mukaan kuuden vuoden lupien odotus tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä emme ole ”missään”. Ruby varoittikin, että poliittiset kunnianhimot voi heittää roskakoriin, ellemme saa poliitikkoja tekemään merkittäviä muutoksia lupakäytäntöihin.

On iso haaste saada uusiutuvalla sähköllä tuotetuksi suuria määriä puhdasta vetyä. Tällä hetkellä yli 90 prosenttia vedystä tuotetaan fossiilisista polttoaineista. Komissio haluaa viime kädessä saavuttaa 100-prosenttisesti puhtaan vedyn tuotannon. Pinho myöntää kuitenkin, että muitakin vähähiilisiä vedyn lähteitä tarvitaan astinlautana.

- Päätavoitteemme on todella kehittää uusiutuva vety, mutta nykyisen vetytuotannon vähähiilistämiseksi ja tuotannon nopean moninkertaistamisen vuoksi tarvitsemme myös matalahiilistä vetyä muutosvaiheessa.

Vähähiilinen vety tuotetaan joko ydinsähköllä, jolloin sitä kutsutaan violettivedyksi, tai sähköllä, joka tuotetaan hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikkaa (CCS) hyödyntäen fossiilikaasulla. Tällöin vetyä sanotaan siniseksi.
 

Muun muassa Puola vähähiilisen vedyn kannalla – ympäristöjärjestöt eivät

Monet, esimerkiksi jotkut europarlamentaarikot ovat ilmaisseet kannattavansa vähähiilisen vedyn hyödyntämistä väliaikaisesti, jotta vetymarkkinaa saataisiin kasvatettua.

- Meidän on tuettava myös vedyn kysyntää, totesi Puolan ilmasto- ja ympäristöasioiden apulaisministeri Adam Guibourgé-Czetwertyński EURACTIV -tilaisuuden osallistujille. Hänen mukaansa on tärkeää saada vetyteknologian kustannuksia alaspäin ja sen vuoksi erityypin vetyjä ei pidä liiaksi eriyttää toisistaan.

Puola on yhä sähkönsä suhteen riippuvainen hiilestä lähes 80-prosenttisesti. Maa hyväksyi äskettäin vuoteen 2040 ulottuvan energiamuutossuunnitelman, jonka mukaan uusiutuvaa energiaa kasvatetaan merkittävästi, mutta johon kuuluu myös Puolan ensimmäisen ydinvoimalaitoksen rakentaminen uusiutuvan tuotannon vaihtelevuuden takia.

Puolalla on lisäksi jo vetystrategian luonnos, jolla tähdätään 2 GW elektrolyysikapasiteettiin vuoteen 2030 mennessä. Vety voi Guibourgé-Czetwertyńskin mukaan toimia tuulen ja auringon rinnalla auttaen sähkön varastoinnilla tasapainottamaan niiden tuotannon vaihteluita.

Vähähiilinen vety ei kuitenkaan innosta ympäristöjärjestöjä. Niiden mukaan Euroopan pitäisi keskittyä vain uusiutuvalla sähköllä tuotettuun vetyyn eli vihervetyyn, koska ilmastokriisi edellyttää nopeaa irtautumista fossiilisista polttoaineista.

Barbara Mariani Euroopan ympäristötoimistosta (EEB) sanoo vihreän vedyn olevan ”vetylaaduista” ainoa, joka on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen globaalin lämpiämistavoitteen (korkeintaan 1,5°C) kanssa.

#energia ja Eurooppa #sähkönkäyttö #uusiutuva
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja