Energiaverouudistus on kuuma peruna

10.09.2021, kello 16:23

Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee vauhdilla. Nopeammin kuin kukaan oli osannut ennustaa. Samalla vähenevät verotulot, joita fossiilisten polttoaineiden käyttö tuottaa valtiolle. Haittoja aiheuttavan toiminnan verottaminen poistaa monesti itse haitan, mutta samalla verokarhu jää nuolemaan näppejään.

Fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen on laskettu supistavan valtion verotuloja noin kahdella miljardilla eurolla vuodessa. Tämä on noin kymmenen prosenttia valtion kaikista verotuloista. Laskelma on johdettu suoraan hallituksen ilmastotavoitteiden toteuttamistoimista, eli siitä, miten paljon mitäkin fossiilisen polttoaineen käyttöä pitäisi vähentään, jotta hiilineutraali Suomi toteutuisi.

Valtiontalouden kannalta veroilla katetaan ensisijaisesti valtion menoja, vaikka veroilla alkujaan olisikin ollut haittoja poistavia tehtäviä. Ajan myötä käyttäytymistä ohjaavilla veroilla on kuitenkin taipumus muuttua fiskaalisisiksi, valtiontalouden kannalta välttämättömiksi tulovirroiksi. Kun verojen lähde — esimerkiksi fossiiliset polttoaineet — katoaa markkinoilta, aiheuttaa tämä verottajalle ahdistusta. Vaje olisi katettava tavalla tai toisella. Kun kyseessä ovat energiaverot, niin uusi osoite saattaa olla — yllätys, yllätys — bioenergian käytön verotus.

— Juuri tästä syystä energiaverojärjestelmä kaipaa pikaista remonttia, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Yllätysten sijasta energiaverotukseen tarvitaan selkeät pelisäännöt ja periaatteet — ennustettavuutta. Pitkälle ulottuva näkymä helpottaa investointeja suunnittelevien elämää. Epävarmuus ja verotuksen impulsiivisuus sen sijaan ovat myrkkyä.

— Päästöttömään tuotantotekniikkaan ja säävarmaan sähköverkkoon pitäisi investoida, mutta mikä on investointien kilpailukyky ensi vuonna. Tätä yritykset joutuvat miettimään. Epävarmuustekijöitä on muutenkin sen verran runsaasti, että veroratkaisuilla niitä ei kannata kasata lisää, Leskelä huomauttaa.

Energiaverotuksen kokonaisuudistus on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta budjettiriihessä uudistuksen käynnistämisestä ei päätetty. Todellinen energiaverojärjestelmän uudistaminen ei kuitenkaan ole sitä, että valtiovarainministeriön vero-osasto tekee virkamiestyönä muutaman virityksen nykyiseen järjestelmään. Uudistukseen tarvitaan enemmän.

Energiatoimialan mielestä energiaverouudistuksen pohjatyöksi tarvitaan perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu. Mihin energiaveroilla pyritään? Onko tavoitteena vähentää haittoja vai pelkästään kerätä valtiolle tuloja vai jotain tältä väliltä?

Energiaverojen lonkerot ulottuvat kaikkialle. Ne vaikuttavat yksittäisen kansalaisen liikkumiseen, energiayhtiöiden investointeihin ja teollisuuden kilpailukykyyn. Samalla olisi pidettävä huoli siitä, että energiaverotus kohtelee kansalaisia sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Jos uuden ajan energiaverojärjestelmä voitaisiin synnyttää parlamentaarisesti, saataisiin työhön hallituskaudet ylittävää pitkäjänteisyyttä — samalla tavalla kuin puolustuspolitiikan kuvaa piirretään pitkälle tulevaisuuteen.

Kyllä — parlamentaarisesti toimivat prosessit ovat työläitä. Taustatyöksi ei riitä selvitysmiehen tai konsulttitoimiston kirjoittama muistio. Kansalaisia, yrityksiä ja lähes kaikkia on kuunneltava tarkalla korvalla. Parhaimmillaan työskentelytapa lisää kuitenkin ymmärrystä ja jopa hyväksyttävyyttä energiaverojärjestelmää kohtaan.

Energiaverotusta on pohdittu myös Euroopan unionissa. EU-komissio on jo laatinut ehdotuksen energiaverodirektiiviksi. Sen käsittely käynnistää aikanaan keskustelun myös Suomessa. Verotus on kuitenkin Euroopan unionissa yksi tiukimmin vartioiduista asioista. Verotusta koskevat päätökset edellyttävät jäsenmailta ehdotonta yksimielisyyttä. Lisäksi moni jäsenmaa haluaa pitää veroja koskevat asiat kokonaan kansallisissa käsissä. Siksi komission ehdotukselta ei odoteta liikoja.

Todennäköisesti komission pyrkimykset yhtenäistää energiaverokäytäntöjä kohtaavat ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Yksimielinen päätöskin voi olla lopulta moneen kertaan vesitetty tai sisältää valtavan määrän kansallisia poikkeuksia ja alaviitteitä, jotka käytännössä romuttamat harmonisointipyrkimykset.

Näillä näkymin komission esitys asettaa jäsenmaiden energiaverotukselle lähinnä reunaehtoja ja vähimmäisvaatimuksia. Jäsenmaiden liikkumavara energiaverotuksessa on todennäköisesti suhteellisen suuri myös tulevaisuudessa. Käsittelyn aikataulukin on pitkä. Asiantuntija-arvioiden mukaan valmista syntyy aikaisintaan vuonna 2026. Siksi energiaverodirektiivistä ei ole välitöntä apua tarpeeseen uudistaa suomalaisia energiavertokäytäntöjä.

#energiaverotus #kaukolämpö

Jaa artikkeli: