Fossiilitaloudesta irtautuminen yhä EU:n kärkiteema

EU voi olla globaali johtaja

29.10.2024, kello 12:32

Teksti Petri Sallinen | Kuva Alexis Haulot

EU voi olla globaali johtaja

Päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja vihreä siirtymä. Näistä muodostuu Euroopan unionin kilpailukyky. — Tällä hetkellä vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus tarvitsee erityistä huomiota. Näin toteaa vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo.

Vihreä siirtymä on monen asian summa. On vähennettävä ilmastopäästöjä, on pidettävä huolta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja on pidettävä kaikki ihmiset mukana muutoksessa.

— Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei saa kaatua kaikkein köyhimpien maiden niskaan eikä se saa rasittaa euroakansalaisia kohtuuttomalla tavalla, Ohisalo sanoo.

Ohisalo muistuttaa, että ilmastotoimien rahoittaminen on olennainen osa kansainvälistä ilmastotyötä. Tämä on myös yksi tulevan YK:n ilmastokokouksen keskeisimmistä aiheista.

— Kehittyvien maiden tukea on lisättävä reilusti. Ilmastokriisistä ovat historiallisesti vastuussa rikkaat länsimaat — myös Euroopan unioni. Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa kehittyvien maiden ilmastorahoitusta, mutta käytännön toimet laahaavat perässä.

Ohisalo kertoo, että ympäristöministerinä hän oli edistämässä uudenlaisia rahoitusmekanismeja, jotka oli tarkoitus toteuttaa ”saastuttaja maksaa” -periaatteella.

— Tällaiset mekanismit sopisivat myös EU:n käyttöön. Yhtenä esimerkkinä näistä on EU:n lentovero, jonka tuotto voidaan ohjata kehittyvien maiden ilmastotyöhän.

Ohisalon mielestä Euroopan unionin, mutta myös unionin jäsenmaiden, pitäisi asettaa ilmastorahoituksen määrälle ja kohdentamiselle selvät tavoitteet, kriteerit ja mittarit.

— Ilman tavoitteita on tarvittavan rahoituksen määrää vaikea seurata. Tuloksiakin olisi hyvä mitata.

Uusiutuva energia — lisää kunnianhimoa

Fossiilitaloudesta irtautuminen on Euroopan unionin energiapolitiikan kärkiteema myös alkaneella parlamenttikaudella. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja käytön tukemisesta olisi luovuttava mahdollisimman pian. Ohisalon mielestä viimeistään Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa osoitti sen, miten tärkeää energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen ovat.

— EU voi olla globaali johtaja ilmastokriisin vastaisessa työssä ja samalla se pääsee itse eroon fossiilisista polttoaineista.

Ohisaloa huolettaa uusiutuvan energian käyttöön liittyvien tavoitteiden vesittyminen. Yleensä vesittymistä tapahtuu silloin, kun tavoitteita pitäisi toteuttaa käytännössä.

— Alkaneella EU-kaudella on varmistettava, että oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista ja sen rahoituksesta pidetään kiinni.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta voivat saada taloudellista tukea sellaiset alueet, jotka ovat erityisen riippuvaisia fossiilitaloudesta ja josta irtautuminen voi aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia alueen asukkaille ja yrityksille.

Ohisalo ei halua jatkaa polttamiseen perustuvaa energiantuotantoa.

— Erityisesti ainespuun polttaminen energiaksi on luonnon, ilmaston ja talouden näkökulmasta typerää.

Sähkömarkkinamalli remonttiin

Vihreät tukevat Euroopan unionin sähkömarkkinamallin uudistamista. Uudistustyön tavoitteena on oltava hintapiikkien leikkaaminen huippukulutustilanteissa. Samalla olisi pidettävä huoli siitä, että sähkömarkkinamalli kannustaa investoimaan päästöttömiin energiamuotoihin.

— Tuuli- ja aurinkosähkön kasvu asettaa uudenlaisia haasteita, kun sähkön kulutuksen olisi joustettava tuotannon mukaan, toteaa vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo.

Kotitalouksille, taloyhtiöille ja yrityksille tarvitaan taloudellisia kannustimia, jotta ne voisivat osallistua aktiivisesti sähkönkäytön ohjaamiseen. Tämä on keino leikata sähkön kulutus- ja hintapiikkejä.

— Sähkön ja lämmön varastointitekniikoita olisi kehitettävä. Tutkimusta tarvitaan lisää, Ohisalo toteaa.

Suomi on ensimmäisenä maailmassa ratkaissut ydinjätteiden loppusijoituksen. Olosuhteet Suomessa ovat hyvät ja osaaminen on kohdallaan. Voitaisiinko Suomen kallioperään rakentaa loppusijoituspaikkoja myös EU-maiden ydinjätteille? Loppusijoituspaikkojen vuokratuloista Suomen kansatalous voisi saada tarvitsemansa piristysruiskeen.

— Suomi ei voi ottaa kannettavakseen muiden maiden ydinjäteriskejä, Ohisalo huomauttaa.

— Vaikka Suomella on ydinjätteiden varastointia varten muita maita turvallisempi ratkaisu, ei jätteiden kuljettaminen ulkomailta Suomeen ole riskitöntä. Kuljetusmatkat ovat pitkiä ja kuljetusten turvaaminen esimerkiksi terrori-iskuilta on vaikeaa.

Ohisalon mielestä Suomen kannattaa kuitenkin viedä ydinjätteiden varastointia varten kehitettyä teknologiaa ja osaamista muihin maihin.

 

Millainen on minun teollisuuspolitiikkani?

Ihanteellinen eurooppalainen teollisuuspolitikkaa olisi sellaista, joka mahtuisi yhden planeetan rajoihin ja joka toteuttaisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Näin toimittaisiin, jos Ohisalo saisi yksin päättää.

Ohisalo nostaa teollisuuspolitiikan ytimeen kestävän kehityksen. Kun eurooppalainen yhteiskunta on rakennettu kestävällä tavalla, voidaan innovaatioita viedä eri puolille maailmaa ratkomaan samankaltaisia haasteita.

— Fossiilienergiasta ja fossiilitaloudesta voidaan siirtyä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpään yhteiskuntaan, jossa materia kiertää kiertotalouden pelisääntöjen mukaisesti. Siksi Euroopan unionissa pitäisi ottaa käyttöön kiertotaloutta tukeva tuotesuunnittelu ja laajalle ulotetut kierrätettyjen raaka-aineiden sekoite- ja käyttövelvoitteet.

Ohisalo huomauttaa, että kilpailukykyinen teollisuuspolitiikka tunnistaa myös työntekijöiden oikeuksien, hyvinvoinnin ja osaamisen arvon.

— EU:n kilpailukyky ja päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja vihreän siirtymän edistäminen ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Kilpailukykyä edistävät myös hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvan vahvistaminen.

Ohisalo arvioi, että EU:n tulevaan rahoituskehykseen kohdistuu merkittäviä uudistamispaineita. Paineita aiheuttavat ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta. Geopoliittisessa tilanteessakaan ei näy muutosta.

— Uuden rahoituskehyksen on edistettävä EU:n ilmastotyötä ja luontokadon torjumista. Vihreät kannattavat myös EU-tasoisten rahoitusvälineiden käyttöä, jotka tukisivat puhtaan teknologian investointeja.

Valtiontuet myrkkyä

Pienille jäsenmaille yritysten taloudellinen tukeminen valtion varoin on myrkkyä.

— Suomella ei ole mahdollisuutta kilpailla Ranskan tai Saksan kaltaisten maiden kanssa avokätisten valtiontukien käytössä.

Ohisalo ei usko, että Suomi pärjäisi edes verokilpailussa. Veroedut ovat nousseet yhteiskunnallisessa keskustelussa keinoksi houkutella ulkomaisia yrityksiä investoimaan Suomeen.

— Kiina ja Yhdysvallat investoivat juuri nyt vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Jotta voisisimme kilpailla näin suurten talousmahtien kanssa, olisi meidän löydettävä EU:n laajuisia yhteisiä ratkaisuita ja rahoitusmekanismeja, joilla voimme vastata haasteeseen.

Ohisalo edistäisi aktiivisesti sellaista EU:n yhteistä rahoitusmallia, joka toisi etuja vihreän siirtymän ratkaisuita kehittäville yrityksille.

— Järjestelyn edellytyksenä ei ole uuden velan ottaminen, vaan järjestelmä voitaisiin rahoittaa ympäristöperusteisilla veroilla ja tulleilla.

Asumisesta perusoikeus

Suomi on osoittanut aktiivisuutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisessa. Ohisalon mielestä suomalaisiin luotetaan myös osaamiseen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Näissä asioissa Suomi on kokonaan suurempi.

— Asunnottomuuden torjunnassa Suomi on kiistatta EU:n ykkösmaa tai on ainakin ollut sitä tähän asti. Nykyisen hallituksen heikennykset kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja asumisneuvontaan saattavat kuitenkin kääntää kehityksen suunnan, Ohisalo toteaa. 

Ohisalo muistuttaa, että asuminen on ihmisten perusoikeus — ei pelkkä toimintamalli, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa sijoittajille.

— Euroopan unioni voi vaikuttaa monella tapaa asuntomarkkinoiden toimintaan.

Ohisalon kehittäisi erityisesti asumisen muotoja ja asuntojen saatavuutta EU-alueella.

— Julkisia investointeja kohtuuhintaiseen ja sosiaaliseen asuntotuotantoon pitäisi lisätä. Myös korjausrakentaminen kaipaa tukea. Itse rakentamista olisi tehostettava ja samalla vuokramarkkinoita olisi valvottava tiukemmin.

EU:n tukemalla korjausrakentamisella on keskeinen rooli silloin, kun kansalaisille halutaan tarjota terveellisiä, sopivia ja esteettömiä asuntoja. Energia- ja polttoaineköyhyyttä taas torjutaan ilmastopolitiikan avulla.

Euroopan pääomamarkkinat antavat suurille sijoittajille turhan hyvät mahdollisuudet kasvattaa omistuksiaan asuntomarkkinoilla. Ohisalo ei pidä tästä.

— Suurten sijoittajien omistuksien arvo on jo yli 1700 miljardia euroa EU-alueen asuntokannasta. Siksi Euroopan unionin pitäisi ryhtyä laatimaan sellaista lainsäädäntöä, jolla estetään suurten sijoittajien ylivalta asuntomarkkinoilla. Samalla asumisen hinta pysyisi kurissa.

 

#energia ja Eurooppa
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Blogit

Markkinat Omakynä Sirpa Leino

Energiakriisi teki energiatehokkuudesta kansallisen harrastuksen

11.10.2024, kello 08:42

Suomessa on energiatehokkuutta parannettu yhteisesti sopien 1990-luvulta lähtien. Yhdestä, muutaman...

Markkinat Vieraskynä Hanna Tuominen

Erilaiset tapahtumat edistävät Suomen ja Ranskan välistä yhteistyötä energia-alalla

08.10.2024, kello 10:16

Ranskalaiset ovat hyvin läsnä suomalaisella energia-alalla. Ensimmäisenä tulee mieleen...

Omakynä Tuotanto Jari Kostama

Harjoittelu on tärkeämpää kuin koskaan: TIETO24 ja energia-alan huoltovarmuus

01.10.2024, kello 09:30

Elämme maailmassa, jossa häiriöt voivat yllättää minkä tahansa toimialan — myös yhteiskunnan...