Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Uudet palvelut on nähty

Hinta yhä tärkein

20.10.2021, kello 16:28

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Hinta yhä tärkein

Energiayhtiöiden uudet palvelut on noteerattu, vaikka sähkön hinta korostuu yhä kotitalouksien valinnoissa. Uusista palveluista sähkönkäyttöön liittyvät seurantapalvelut kiinnostavat eniten. Tämä selviää tuoreesta kuluttajakyselystä.

Suomalaisella sähkönkäyttäjällä on mistä valita. Maassa toimii lähes sata sähköä myyvää yritystä, joita kilpailuttamalla jyvät erottuvat akanoista. Toivoa vain sopii, että sama toteutuisi myös päivittäistavarakaupassa.

Tuore kuluttajakysely kertoo, että kolmannes suomalaisista vaihtoi sähkönmyyjää viimeisten kahden vuoden aikana. Onko tämä paljon vain vähän ja mitä se kertoo kilpailusta sähkömarkkinoilla?

Sähkönmyyjää vaihtaneiden lukumäärä on vain osa totuudesta. Vähintään yhtä olennaista olisi tietää, kuinka moni on kilpailuttanut sähkönmyyjänsä tai tehnyt hintavertailuja sähkönmyyjien kesken. Tähän ei Energiateollisuus ry:n teettämä kuluttajatutkimus kuitenkaan anna vastausta. Kilpailuttaminenhan ei aina johda sähkönmyyjän vaihtamiseen. Vanhan toimittajan kanssa voidaan jatkaa suhdetta, mikäli uusi tarjous on passeli.

Energiavirasto kartoitti kuitenkin asiaa vuonna 2018. Silloisen selvityksen mukaan noin 60 prosenttia kotitalouksista oli kilpailuttanut sähkönhankintansa. Kilpailuttaneista 46 prosenttia oli saanut nykyiseltä toimittajaltaan sen verran hyvän tarjouksen, että vaihtaminen uuteen toimittajaan ei kannattanut. Lisäksi kymmenen prosenttia kilpailuttaneista ei osannut vertailla saamiaan tarjouksia, jolloin oli turvallisinta pysyä nykyisen toimittajan asiakkaana. Kolmannes vastaajista taas ilmoitti, että ei halua kilpailuttaa sähkön hankintaansa.

Sähkömarkkinoilla muutokset etenevät nopeasti, joten Energiaviraston teettämä kysely saattaa olla jo osittain vanhentunut. Muutaman vuoden takaiset tulokset heittävät kuitenkin oikealle hehtaarille ja antavat kuvan siitä, miten kotitaloudet käyttäytyvät.

Tästä päästään takaisin nykyhetkeen ja Energiateollisuuden kuluttajakyselyn tuloksiin. Jos kerran kolmannes on vaihtanut sähkönmyyjäänsä, niin mikä oli syy vaihtaa. Hinta — näin ilmoitti 46 prosenttia sähkönmyyjää vaihtaneista.

Toiseksi yleisin syy vaihtaa sähkönmyyjää oli elämäntilanteeseen liittyvät muutokset, kuten muuttaminen toiselle paikkakunnalle. Näin totesi 16 prosenttia vastanneista. Nuorilla elämäntilanteen muuttuminen saattaa olla jopa hintaa yleisempi syy vaihtaa myyjää. Myös määräaikaisen sopimuksen päättyminen on sellainen hetki, joka altistaa herkästi vaihtamiselle.

Edelläkävijät, tarkkailijat ja passiiviset

Kansalaisten suhde energiaan ja energiapalveluihin on moninainen. Edelläkävijät ovat innostuneet uusimmasta tekniikasta ja haluavat vähentää toimintansa ympäristövaikutuksia. Tarkkailijatkin ovat kiinnostuneita, mutta valikoiden ja vähemmän aktiivisesti. Passiiviset eivät ole juurikaan kiinnostuneet toimintansa ympäristövaikutuksista eikä edes uusi tekniikka saa heitä innostumaan.

Kuluttajakyselyssä edelläkävijöitä, tarkkailijoita ja passiivisia oli likimain yhtä paljon. Lisäksi kolmannes kaikista vastaajista oli sellaisia, joita ei voitu sijoittaa mihinkään ryhmään.

 

Monipuolistuminen on huomattu

Sähkö on hajuton, mauton ja väritön — monen kotitalouden näkökulmasta se on bulkkitavaraa, olipa myyjä kuka tahansa. Mikäli myyjät mielivät erottautua toisistaan, on bulkin ympärille tai sen kylkeen muotoiltava jotain persoonallista.

Kyselyn perusteella sähköyhtiöiden tuotekehittelijät ovat osin onnistuneet. Neljännes kyselyyn vastanneista kertoo, että nykyisin on aikaisempaa enemmän tarjolla energiapalveluita, joista voi valita. Tähän ohjaa myös sähkönkäyttäjien ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja ilmastonmuutoksen torjunnan saama julkisuus.

Uusista palveluista energian käyttöön liittyvät seurantapalvelut ovat jääneet selkeimmin vastaajien mieleen. Vajaa kolmannes vastaajista on huomannut ne ja 17 prosenttia on käyttänyt niitä. Seurantapalveluiden avulla omaa sähkönkäyttöään voi ohjata ja seurata tai sähköyhtiön myymä palvelu hoitaa sen automaattisesti.

Seurannasta hyötyvät erityisesti ne asiakkaat, jotka ostavat markkinasähköä. Sopimuksesta riippuen pörssisähkön hinta voi vaihdella jopa tunneittain. Säästöä syntyy, kun tekniikka ohjaa kodin sähkölaitteiden toimintaa kalliilta tunneilta halpoihin tunteihin.

Tosin vasta kymmenen prosenttia suomalaisista kotitalouksista ostaa markkinasähköä. Suurin osa hankkii sähkönsä määräaikaisilla sopimuksilla tai toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla. Määräaikaisissa sopimuksissa sähkön hinta ei yleensä vaihtele sopimuskauden aikana ja toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintojakin tarkistetaan harvakseltaan.

Erityisesti määräaikaiset sopimukset antavat turvaa sähkömarkkinoilla tapahtuvia suuria hintavaihteluita vastaan. Samalla hintavaihteluista saatavat hyödyt kuitenkin jäävät toteumatta — silloin myös mielenkiinto seurantapalveluita kohtaan on vähäisempää.

Muita kotitalouksia kiinnostavia palveluita ovat energiankäytön neuvonta, sähkön pientuotantoon liittyvät palvelut, laitemyynti tai kysyntäjoustojen toteuttamiseen liittyvät palvelut. Ne eivät ole kuitenkaan yhtä kiinnostavia kuin seurantapalvelut.

Oma sähköntuotanto vielä lapsen kengissä

Omatoimisesti sähköä tuottavien kotitalouksien määrä on vielä pieni. Kyselyyn vastanneista vain kahdeksan prosenttia ilmoittaa tuottavansa sähköä itse. Näistä suurin osa tekee sen aurinkopaneeleilla.

Yleensä aurinkopaneelin omistaja asuu maalämpötalossa tai puuenergialla lämpenevässä talossa. Lähes yhtä moni asuu öljyä polttavassa omakotitalossa.

Aurinkosähkö sijoittuu kuitenkin vuodesta toiseen energia-asennekyselyjen kärkeen. Aurinkosähkö nauttii kansalaisten ylivoimaista luottamusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että läheskään yhtä suuri joukko olisi halukas ostamaan aurinkopaneeleita kotinsa katolle. Kysyttäessä miksi et tuota itse sähköä tavalla tai toisella vastaa 22 prosenttia, että se ei ole taloudellisesti järkevää. Viidennes toteaa, että tietoa ei ole tarpeeksi ja 16 prosenttia sanoo, että asia ei kiinnosta.

Ne, jotka ostavat omia aurinkopaneeleita, eivät kuitenkaan osta niitä sähköyhtiöltä. Kyselyn perusteella luontevin hankintapaikka on ostaa ne suoraan laitevalmistajalta. Sama pätee ilmalämpöpumppujen hankintaan. Tosin niitä ostetaan mielellään myös rautakaupoista.

Sähköauto on suurten kaupunkien ilmiö

Neljännes suomalaisista bensiini- tai dieselauton omistajista on kiinnostunut hankkimaan täyssähköauton tai ladattavan hybridin. Suurinta kiinnostus on pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa. Tätä selviää Energiateollisuus ry:n tuoreesta kuluttajakyselystä.

Pääkaupunkiseudulla asuvista kyselyyn vastanneista 38 prosenttia on valmis hankkimaan täyssähköauton tai ladattavan hybridin. Määrä on lähes yhtä suuri yli 100 000 asukkaan kaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella — jopa 50 000 asukkaan kaupungeissa 29 prosenttia on samaa mieltä.

Maaseudulla ja alle 10 000 asukkaan kaupungeissa asuvista vain noin kymmenen prosenttia on kiinnostunut asiasta.

Sähköautoilu on selvästi nuorten juttu. Sähköautoilun suosio on suurinta ikäluokassa 18–30-vuotiaat. Heistä 35 prosenttia hankkisi täyssähköauton tai ladattavan hybridin. 60 plus -ikäpolvi on kaikkein haluttominta, mutta heistäkin 19 prosenttia innostuu aiheesta.

Lapsiperheistä lähes 40 prosenttia on valmis ostamaan jonkin sortin sähköauton ja lapsettomista perheistä näin tekisi kolmannes.

Koska sähköauto on kallis investointi, vaikuttaa tulotaso vastaajien suhtautumiseen asiaan. Jos talouden bruttotulot ylittävät 67 000 euroa, ilmoittaa 35 prosenttia vastanneista halunsa ryhtyä sähköautoilijaksi. Jos kotitalouden bruttotulot ovat alle 27 000 euroa, on innokkaita enää 17 prosenttia.

Mikä on tärkein syy olla harkitsematta sähköauton hankintaa? Koska se ei ole taloudellisesti järkevää — siis liian kallis. Näin toteaa kolmannes vastaajista. En voi ladata autoa kotona, huomauttaa 18 prosenttia ja 12 prosenttia vastanneista epäilee, että sähköauton kantama ei riitä.

Vastanneista 93 prosenttia huristelee yhä bensiini- tai dieselkäyttöisellä autolla. Ladattavan hybridin kertoo omistavansa seitsemän prosenttia ja täyssähköauton omistaa vain prosentti vastanneista. Sähköauton omistajista 42 prosenttia vastasi, että kotona on käytettävissä sähköauton latauspiste.

 

 

Selkeä ja luotettava tieto auttaa

Mikä helpottaisi kotitalouksia tehokkaaseen energiankäyttöön, omatoimiseen sähköntuotantoon tai sähkön varastointiin? Kyselyn perusteella selkeää ja luotettavaa tietoa kaivataan ensisijaisesti uusista tuotteista ja palveluista. Tässä on energia-alan yrityksillä vielä tehtävää.

Lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista toivoo ”omaan tilanteeseen soveltuvaa tietoa energiaan liittyvistä ratkaisuista ja palveluista” — siis jonkinlaista yksilöllistä ja räätälöityä palvelua. Arviot hankintojen taloudellisista hyödyistäkin olisivat kova sana.

Toiseksi eniten odotetaan taloudellisia kannustimia: esimerkiksi tukia tai matalakorkoisia lainoja. Niitä odottaa 27 prosenttia vastanneista.

Neljännes toivoo, että yksi yritys voisi hoitaa koko prosessin: laitteiden asennukset, mutta myös ylläpitoon liittyvät asiat. Yhden luukun periaate näyttää toimivan kaikessa sellaisessa hankinnassa, joka edellyttää erikoisosaamista. Tämän myös helpottaa hankintapäätöksen tekemistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa pakettitarjouksia, mikä mainitaan kyselyn vastauksissa. Hyvässä pakettitarjouksessa yhdistyvät erilaiset energiatuotteet, kuten sähkö, sähköauton latauspiste tai älykäs sähkölämmityksen ohjausjärjestelmä. Paketointia arvostaa viidennes vastanneista.

Apua tarvitaan myös luotettavien laitetoimittajien löytämiseksi. Aurinkopaneeleiden, akkujen tai älykkäiden termostaattien hankinta arveluttaa monia.

Kansalaiskyselyn toteutti YouGov Finland Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Vastaukset kerättiin sähköisenä kyselynä 8.9.–10.9.2021 YouGovin kuluttajapaneelissa. Kyselyyn vastasi tuhat kansalaista.

Kansalaiskyselyn tulokset voi ladata omalle koneelleen täältä.

#sähköinen liikenne #sähkön hinta #sähkönkäyttö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja