Energiavuosi 2021:

Hintavaihtelut kasvoivat

14.01.2022, kello 11:00

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Hintavaihtelut kasvoivat

Sähkömarkkinoilla suuret hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen. Tosin hintojen vaihtelu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on ollut aina kohtuullisen suurta, mutta viime vuonna ero halvimman ja kalleimman hinnan välillä saavutti ennätyksen.

Viime vuoden joulukuussa megawattitunti sähköä maksoi Suomessa keskimäärin 200 euroa. Tämä on monta kertaa enemmän kuin mitä sähkö kuukausittain keskimäärin maksoi viimeisten kolmen vuoden aikana. Ylimmillään kuukauden keskihinta asettui 50 euron tuntumaan ja alimmillaan 30 euron tuntumaan megawattitunnilta viimeisten kolmen vuoden aikana.

Kuukausikeskihintojen erot ovat dramaattisia, mutta ne osoittavat kylmien kuukausien ja kesäkuukausien hintaeron selvemmin kuin vuotuinen keskihinta. Vuotuinen keskihinta megawattitunnilta oli viime vuonna 72 euroa — sekin reilusti enemmän kuin vuonna 2020, jolloin vuotuinen keskihinta oli alle 30 euroa megawattitunnilta.

Kaikki tukkumarkkinoiden hintavaihtelut eivät siirry suoraan sähkön loppuhintaan. Tähän vaikuttaa se, minkälaisilla sopimuksilla loppukäyttäjä sähkönsä ostaa ja millä tavalla sähköä myyvät yritykset ovat hankintansa suojanneet hintavaihteluilta. Kiinteähintaiseen sopimukseen hintavaihtelut eivät vaikuta, mutta pörssisähkösopimuksiin hintavaihtelut vaikuttavat koko voimalla.

Sähkön yleiseen hintatasoon tukkumarkkinoiden tapahtumat vaikuttavat. Hetkelliset korkeat hintapiikit saattavat mennä nopeasti ohi ilman, että sillä on suurta vaikutusta sähkön yleiseen hintatasoon. Pidempiaikaiset muutokset sähkön tukkumarkkinoilla sen sijaan vaikuttavat ainakin tuleviin odotuksiin. Uudet sopimukset ovat aikaisempaa kalliimpia olipa sopimustyyppi mikä tahansa.

Suojausten hinta ennakoi tulevaa

Sähkönmyyjät hankkivat kotitalouksille ja yrityksille myymänsä sähkön tukkumarkkinoilta. Kun sähkönmyyjä lupaa myydä sähköä kiinteällä hinnalla kotitaloudelle seuraavien kahden vuoden aikana, on myyjän varmistettava samalla oma sähkönhankintansa: millä hinnalla se saa tarvitsemansa määrän sähköä tulevaisuudessa, jotta se voi täyttää kotitaloudelle antamansa lupauksen.

Varmistuksen sähkönmyyjä toteuttaa hintasuojauksen avulla. Hintasuojaus voi olla esimerkiksi futuuri. Futuuri on tavallaan vakuutus, joka varmistaa tulevaisuudessa saatavan sähkön hinnan ja määrän. Futuurilla on hintansa, kuten on vakuutuksillakin. Futuureita — eli ”lupauksia” — ostetaan ja myydään samaan tapaan kuin muita pörssituotteita.

Suojaustuotteiden hintataso ennakoi tulevien markkinahintojen kehittymistä. Se on sähkönmyyjien, tuottajien ja muiden markkinaosapuolten välisessä kaupankäynnissä syntynyt arvio, arvaus tai odotus tulevasta hintakehityksestä. Suojaustuotteiden hintojen perusteella voi yrittää päätellä sitä, miten sähkön hinta kehittyy tulevaisuudessa. Arvaus tosin on yhtä heikko konsultti kuin ennuste.

Viime vuoden joulukuussa toteutunutta hintapiikkiä markkinat eivät osanneet ennustaa. Kiinteällä hinnalla asiakkailleen sähköä toimittavat sähkönmyyjät saattoivat tehdä tappioita, mikäli suojaukset eivät riittäneet kattamaan yllättävää hintamuutosta tai asiakkaiden reippaasti kasvanutta kysyntää.

Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa kertoo, että hintavaihteluiden yleistyminen aiheuttaa harmaita hiuksia myös sähkönmyyjille. Sähkökaupan hintariskit kasvavat, kun hintavaihtelut rynnivät kaikille markkinapaikoille, esimerkiksi tuntimarkkinoille, vuorokausimarkkinoille ja viikkomarkkinoille.

— Sähkönhankinnan riskien kasvaminen voi vaikuttaa siihen, minkälaisia sopimuksia sähkömyyjät ovat valmiita tarjoamaan asiakkailleen. Riskeiltä suojautuminen nostaa myös sähkönmyyjän kustannuksia ja lisää työtä, Salomaa toteaa.

Kun suojautumisen hinta nousee, siirtyvät kustannukset uusiin sähkösopimuksiin. Tämä voi johtaa siihen, että kiinteähintaisten määräaikaisten sopimusten sijasta sähkönmyyjät yrittävät myydä asiakkaille yhä useammin sähköä pörssisähkösopimuksilla.

— Norjassa sähköpörssin hintakehitykseen sidotut spot-sopimukset ovat paljon yleisempiä kuin Suomessa. Suomalaisista kotitalouksista enemmistö haluaa kuitenkin ostaa sähkönsä määräaikaisilla kiinteähintaisilla sopimuksilla.

Salomaa arvelee sähkömarkkinoilla tapahtuvan monenlaisia muutoksia. Sähkönkäytön oikea ajoittaminen korostuu, kun vuorokauteen mahtuu yhä useammin hyvin kalliita sähkönkäyttötunteja ja hyvin halpoja tunteja. Asiakas voi sähkönkäytön optimoinnilla saavuttaa taloudellista hyötyä. Samalla korostuu kehittyneen älyteknologia merkitys, jotta kodin sähkönkulutusta ei tarvitse olla jatkuvasti seuraamassa silmä kovana. Sopimusmallitkin voivat muuttua.

Mitä tapahtuu pörssisähkösopimuksille?

Pörssisähkön hintakehitykseen sidotut sähkösopimukset eivät ole Suomessa kovin suosittuja. Vain kahdeksan prosenttia kotitalouksia ostaa sähkönsä tällä tavalla. Tilasto tosin on jo vuoden vanha — viime syksyn suuret hintavaihtelevat ovat todennäköisesti vähentäneet pörssisähkösopimusten määrää entisestään.

Sähkökaupan asiantuntijoiden mielestä pörssisähkösopimus on pitkällä aikavälillä kuitenkin edullisin tapa ostaa sähköä — tosin tähän vaikuttaa se, kuinka pitkä ”pitkä aikaväli” on.

Pörssisähkösopimus on kaikkien kannalta yksinkertainen. Asiakkaan loppuhinta on sidottu suoraan sähköpörssin hintakehitykseen. Sähkönmyyjä taas ostaa sähkön pörssistä vallitsevan hintatason mukaan ja laskee päälle oman katteensa. Suojauksiin ei tarvitse käyttää rahaa. Tältä osin asiakas saa kilowattituntinsa halvemmalla kuin ostaessaan sähköä kiinteähintaisella määräaikaisella sopimuksella. Määräaikaisissa sopimuksissa sähkömyyjä sen sijaan saattaa suojata kaiken hankintansa koko sopimuskauden ajalta.

Pörssisähkösopimukseen päätynyt asiakas joutuu sopeutumaan siihen todellisuuteen, että talvella sähkö saattaa olla hirmuisen kallista, mutta kesällä sähkö ei maksa parhaimmillaan juuri mitään. Hintaääripäiden keskiarvo riittävän pitkällä aikavälillä osoittaa maksettujen kilowattituntien hinnan.

Pörssisähkösopimuksen suosion määrää loppupeleissä se, miten sähköasiakkaan maksukyky sopeutuu jatkuvasti vaihtelevan sähkölaskun loppusummaan. Suurimmalla osalla tulot ovat kuukaudesta toiseen vakiot ja menot yritetään sopeuttaa tuloihin.

 

Monen asian summa

Sähkön hintavaihteluiden voimistuminen vuorokauden, viikon ja vuoden aikana ovat monen asian summa. Perinteisiä perusteluita ovat ulkolämpötila ja pohjoismaisen vesivoiman saatavuus. Salomaan mukaan ne ovat kuitenkin menettämässä merkitystään.

— Sähkönkäytön mukaan joustavan tuotantokapasiteetin väheneminen pohjoismaisesta paletista lisää hintavaihteluita. Lauhdevoimalaitokset sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset eivät enää pärjää markkinoilla, vaikka joustavuuden kannalta ne ovat hyviä.

Hintavaihteluita lisää myös ydinvoiman kasvu. Ydinvoimalaitos puskee sähköä verkkoon täydellä teholla vuorokauden ympäri. Sen tuotanto ei jousta kysynnän mukaan. Lisäksi hintavaihteluiden todennäköisyyttä kasvattaa sään mukaan vaihteleva tuulivoima.

Kantaverkkojen kyky välittää sähköä tuotantopaikoilta kulutuspaikoille vaikuttaa myös. Kantaverkot mahdollistavat ketterän sähkökaupan — tai aiheuttavat pullonkauloja. Kantaverkkojen rakenteelliset rajoitukset lisäävät sähkön hintavaihteluita.

Kantaverkkojen rajoitukset vaikuttavat kaikissa Pohjoismaissa. Tämä on syy, miksi sähkön hintavaihtelut ovat yleistyneet ja syventynet koko pohjoismaisella markkina-alueella.

— Pahimpia kantaverkon ongelmat ovat Ruotsissa, Salomaa kertoo.

Pohjois-Ruotsiin on rakennettu paljon uusia tuulivoimalaitoksia. Ruotsalainen sähkönkäyttö sen sijaan on keskittynyt Etelä-Ruotsiin, jonne Ruotsin kantaverkko ei kykene välittämään kaikkea pohjoisessa tahkottua sähköä — etenkään silloin, kun sähkön kysyntä eteläisillä alueilla on korkealla. Tämä nostaa sähkön hintaa etelässä, kun sähkö joudutaan tuottamaan huippukysynnän aikana jollain kalliimmalla tavalla.

Norjassa kantaverkkojen ongelmat ovat samantapaisia. Suomessakin kantaverkkoyhtiö Fingrid investoi maan sisällä pohjois-eteläsuuntaisiin siirtoyhteyksiin. Myös Suomessa uusia tuulivoimalaitoksia rakennetaan pohjoiseen, kun taas sähkön käyttö pakkautuu etelään.

Kantaverkoissa pullonkauloja on myös maiden rajat ylittävissä siirtoyhteyksissä. Tämä johtuu siitä, että kantaverkot on aikoinaan rakennettu kansallisista lähtökohdista. Kun sähkömarkkinat yhdentyvät, pitäisi kantaverkkojen kyetä palvellemaan useamman valtion alueista muodostuvaa yhteistä markkina-aluetta — tulevaisuudessa koko EU:n kattavaa aluetta.

Salomaa arvelee, että kantaverkkoihin liittyvät fyysiset rajoitteet eivät poistu nopeasti. Siksi kantaverkoista kumpuavat rajoitteet vaikuttavat vielä pitkään sähkömarkkinoiden toimintaan — ja ylläpitävät osaltaan sähkön hintavaihteluita.

Muuttuvat tuotannon rakenteet

Suomen asema yhteisillä sähkömarkkinoilla on kuitenkin muuttumassa. Ensimmäinen suuri muutos tapahtuu, kun Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos käynnistyy. Lisäksi tuulivoimalaitoskapasiteetti Suomen rajojen sisäpuolella kasvaa joka vuosi noin tuhannella megawatilla.

Suomalaisen tuotantokapasiteetin kasvu vähentää tarvetta tuoda sähköä yhteismarkkinoilta. Samalla se liudentaa naapurimaiden kantaverkkojen rajoitteiden tai valtakunnan rajat ylittävien siirtoyhteyksien pullonkaulojen aiheuttamia ongelmia. Pohjoismaisen kasvavan kysynnän hetkinä sähkön hinta Suomessa ei enää ampaise muita pohjoismaista korkeammalle — Suomen kasvava kysyntä voidaan tyydyttää omilla voimalaitoksilla.

— Kotimaisen kapasiteetin lisääminen vähentää parhaimmillaan sähkön hintavaihteluita. Suomen aluehinta lähenee muiden maiden aluehintaa. Tähän vaikuttavat myös hyvät siirtoyhteydet Baltiaan ja Ruotsiin, Salomaa huomauttaa.

Tuonnin ja viennin välinen tasapaino Suomessa muuttuu, jos kehitys jatkuu samanlaisena. 2030-luvulla Suomi saattaa viedä enemmän sähköä kuin tuoda sitä. Viime vuonna sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — kattoi viidenneksen Suomessa käytetystä sähköstä. Viime vuonna nettotuonti kasvoi 2,3 terawattituntia, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Uusien voimalaitosten rakentaminen ei kuitenkaan poista täysin sähkön hintavaihteluita. Oleellista on se, minkälaisia uusia voimalaitoksia rakennetaan.

 

#energiamarkkinat #sähkön hinta
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja