Metsäenergian varastointi ei ole helppo nakki

Ilmasto haastaa huoltovarmuuden

27.09.2021, kello 17:16

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Ilmasto haastaa huoltovarmuuden

Mitä yksinkertaisempaa polttoaineiden varastointi on, sitä helpommin huoltovarmuusasiat sujuvat. Kivihiilen, turpeen ja öljyn korvautuminen puupohjaisilla polttoaineilla aiheuttaa haasteita huoltovarmuuden ammattilaisille.

Metsäenergia on tulevaisuudessa keskeisin lämmitykseen käytettävä polttoaine Suomessa. Kun turpeen ja kivihiilen käyttö loppuu energiantuotannossa, korvautuvat polttoaineet ainakin alkuvaiheessa pääasiallisesti bioenergialla.

— Puupolttoainetta on vaikeampi varastoida kuin turvetta tai kivihiiltä, toteaa valmiuspäällikkö Hille Hyytiä.

Hyytiä aloitti Huoltovarmuuskeskuksen lämpöpoolin valmiuspäällikkönä Energiateollisuus ry:n palveluksessa syyskuussa. Ilmastopolitiikan toteuttaminen on aiheuttanut muutoksia myös suomalaisessa huoltovarmuusjärjestelmässä. Kahden energiasta vastaavan poolin sijasta huoltovarmuusasioista vastaa nyt neljä poolia — lämpöpoolin lisäksi sähköpooli, kaasupooli ja polttonestepooli.

Huoltovarmuus perustuu Suomessa viranomaisten ja toimialojen tiiviiseen yhteistyöhön. Lisäksi toimintaa ohjaa lainsäädäntö, joka velvoittaa alan yrityksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että energiateollisuus ja Huoltovarmuuskeskus tekevät työtä yhdessä. Tavoitteena on energian häiriötön saatavuus kaikissa tilanteissa — etenkin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Tuontipolttoaineita on varastoitava tietty määrä kriisejä varten. Tämä on ollut yksi huoltovarmuuden perusajatus. Tällä varmistetaan se, että energiajärjestelmä toimii, vaikka kansainvälinen kauppa ei toimisi. Velvoitevarastointi koskee mm. kivihiiltä, öljyä ja turvetta — ei kuitenkaan metsäenergiaa, esimerkiksi puuhaketta. Syynä on puuhakkeen heikot varastointiominaisuudet.

— Varastoidun puuhakkeen lämpöarvo heikkenee jo muutamassa vuodessa, Hyytiä huomauttaa.

Miksi energiaturvetta ei kaikesta huolimatta voitaisi varastoida pahan päivän varalle? Periaatteessa tämä on mahdollista. Samalla olisi pidettävä huolta siitä, että jonnekin varastoidaan myös laitteita, infrastruktuuria ja osaamista — niitähän ei tarvita, kun energiaturpeen markkinaehtoinen käyttö vähenee. Jossain vaiheessa edessä voi olla tilanne, että turvetta ei voi enää polttaa voimalaitoksissa, vaikka sitä haluttaisiin polttaa.

— Viime vuonna huoltovarmuuden piirissä oli 40 prosenttia Suomessa käytetyistä energiantuotannon polttoaineista. Takavuosina huoltovarmuuden piirissä niitä oli jopa 75 prosenttia, mutta arvioiden mukaan enää 15 prosenttia vuonna 2030, Hyytiä kertoo.

Hyytiä muistuttaa, että tällä hetkellä noin neljännes energiahakkeesta on tuontitavaraa. Tuonti aiheuttaa aina huoltovarmuuden kannalta haasteita, vaikka tavallisina aikoina kansainvälinen kauppa ohjaakin hankkimaan raaka-ainetta sieltä, mistä sitä edullisimmin saa.

— Puuhakkeen tuontia voidaan ainakin osittain korvata metsien harvennushakkuita tehostamalla. Harvennushakkuiden avulla talousmetsät saadaan myös hyvään kuntoon, mikä on kansantalouden kannalta hyvä asia.

Toinen lämmöntuotannon huoltovarmuuteen vaikuttava seikka on sähkönkäytön yleistyminen. Kaukolämpöä tuotetaan yhä enemmän sähköön perustuvilla tekniikoilla. Samalla polttoon perustuvien laitosten määrä vähenee — etenkin 2030-luvulla.

Vaikka vetytaloudelta odotetaan jo nyt suuria tekoja, ei vedyn käyttö vaikuta vielä huoltovarmuusratkaisuihin. Hyytiä ennustaa, että seuraavien kymmenen vuoden aikana vetytalous ei oleellisesti vaikuta huoltovarmuustyöhön.

Mitä tapahtuu turpeen huoltovarmuudelle?

Turpeen energiakäyttö supistuu viidesosaan nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Näin arvioi Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka.

— Kaukolämpöyhtiöt eivät halua enää käyttää turvetta, koska päästökauppa on tehnyt sen käyttämisestä jo nyt erittäin kallista. Turve korvautuu muilla polttoaineilla tai kokonaan muilla energiamuodoilla.

Laurikka huomauttaa, että myös energiaturpeen tuotanto loppuu, kun turpeelle ei ole enää kysyntää.

— Lopulta energiaturvetta ei ole saatavilla, vaikka joku sitä haluaisikin. Samalla energiaturpeen huoltovarmuusmerkitys katoaa, Laurikka huomauttaa.

Laurikka ennustaa energiaturpeen korvautuvan pääasiallisesti puulla. Lämmöntuotannossa puun käyttö on keskeisessä roolissa koko 2020-luvun. Ympäristötavoitteiden vuoksi ei ole mitään kiirettä pyrkiä pois bioenergian polttamisesta, kunhan kansainvälinen ilmastopolitiikka hyväksyy biomassojen polttamisen.

— Uudet ei-polttamiseen perustuvat tekniikat yleistyvät jopa tapauksessa. Puuta energiantuotantoon käyttävien on kuitenkin tarkasti seurattava sitä, millä tavalla metsäteollisuus käyttää puuta tulevaisuudessa.

Tämä voi tarkoittaa sitä, että polttamiseen päätyviä sivuvirtoja syntyy aikaisempaa vähemmän, kun puun jalostusmenetelmät kehittyvät. Puun energiakäytössä kustannustehokkuus ja lämmöntuotantomuotojen monipuolisuus korostuvat. Tekninen kehitys voi myös yllättää.

— Polttaminen saattaa jatkua oletettua pidempään, mikäli hiilidioksidin talteenottotekniikat yleistyvät ja niistä muodostuu ilmastopolitiikan kannalta kilpailukykyinen vaihtoehto vähentää päästöjä, Laurikka muistuttaa.

Samalla myös riskit kasvavat. Ilmasto on entistä arvaamattomampi. Entä jos pakkasjaksot kestävät nykyistä pidempään — esimerkiksi useita kuukausia.

Kotimaisuus korostuu

— Metsäenergian kysyntä kasvaa. Tämä näkyy jo nyt polttoaineiden hinnassa, toteaa Imatran Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka.

Vainikan mielestä monipuolisuus helpottaa polttoaineen hankinnassa. Tähän voi vaikuttaa teknisillä valinnoilla.

— Jos lämpökeskuksessa voidaan polttaa tehokkaasti myös kosteaa puuta, laajenee raaka-ainepaletti. Silloin ei tarvitse käyttää aikaa ja energiaa polttoaineen kuivatteluun tai tietynlaisen polttoaineen hankintaan.

Vainikka on huomannut sen, miten metsäteollisuuden toiminta vaikuttaa metsäenergian hintaan. Hankintaketjuissa syntyy yhä enemmän biojakeita, joista voi jalostaa kokonaan uusia tuotteita. Tämä vähentää sivuvirtojen määrää ja nostaa poltettavaksi kelpaavan raaka-aineen hintaa.

Teollisuuden sivutuotteina syntyvät hukkalämmötkin ovat suhdanneriippuvainen energiamuoto. Jos teollisuuden koneet eivät pyöri, ei synny hukkalämpöä. Vainikka muistuttaa, että kaikilla alueilla ei edes ole teollisuuslaitoksia — eikä hukkalämpöjä.

— Polttamisella on yritettävä selvitä siirtymäkauden ylitse, kunnes pienten ydinreaktoreiden kaltaiset tekniikat ovat kaupallisesti kilpailukykyisiä. Suomi on Euroopassa pohjoinen kolkka, jossa ongelmat ovat erilaiset kuin Keski-Euroopassa. Tämä tuntuu usein unohtuvan.

— Huoltovarmuuden kannalta kotimaisuus korostuu polttoainehankinnassa, mutta myös tekniikassa. Laitoksissa tarvitaan myös varaosia, jotta ne toimisivat kaikissa olosuhteissa.

 

 

Metsäenergian erilainen luonne

Tulevaisuudessa metsäteollisuuden ja energiateollisuuden kohtalot kietoutuvat entistä tiukemmin toisiinsa. Energiateollisuus on riippuvainen metsäteollisuuden tekemisistä ja metsäteollisuuden menestyksestä, koska metsää ei kasvateta energiayhtiöitä varten, vaan puunjalostusteollisuuden tarpeisiin.

Samalla puun energiakäyttö integroituu metsäteollisuuden näkymiin, suhdanteisiin ja kehittymiseen. Jos metsää ei hakata tai puuta ei jalosteta, ei synny poltettavaa jätettä.

Metsäteollisuuden suhdanteiden lisäksi metsäenergian saatavuuteen vaikuttaa ilmastonmuutoksen eteneminen. Pääsevätkö metsäkoneet tekemään työtään, jos maa ei jäädy talvella? Entä kuinka paljon metsät ylipäätään kasvavat tulevaisuudessa?

— Tällä hetkellä uutta metsää kasvaa Suomessa vuosittain noin 110 miljoonaa kuutiota. Metsän kasvu saattaa kuitenkin pysähtyä, Laurikka toteaa.

Puuenergian kasvava käyttö olisi osattava ottaa huomioon myös kaavoituksessa. Terminaalit ja välivarastot ovat suuria ja niitä tarvitaan paljon. Vaikka puuhake ei ole paras mahdollinen varastointiin soveltuva raaka-aine, voidaan osaa puusta kuitenkin varastoida.

— Kannot soveltuvat varastoitavaksi, mutta hyväksytäänkö kantojen kerääminen metsistä?

#energiaturvallisuus #ilmastonmuutos #kaukolämpö
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja