Ympäristöneuvosto laajentaisi päästökauppaa

Ilmastopolitiikka pitää pintansa

29.06.2022, kello 16:45

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Lämmityksen ja liikenteen hiilidioksidipäästöt päästökaupan piiriin. Näillä keinoilla Euroopan unionin jäsenmaiden ympäristöministereistä koostuva ympäristöneuvosto vahvistaisi unionin ilmastopoliittisia toimia.

Euroopan unionin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Ilmastoneutraalius taas pitäisi saavuttaa viimeistään vuonna 2050.

Tavoitteet on kirjattu vuosi sitten julkaistun Fit for 55 -paketin sisältämiin lainsäädäntöehdotuksiin. EU:n ympäristöneuvosto käsitteli EU-komission laatimia lakiehdotuksia tällä viikolla. Päästökaupan laajentaminen käsittämään kiinteistöjen lämmityksen ja liikenteen päästöt ovat osa ehdotuksia.

Kiinteistöjen lämmityksestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen päästökaupan avulla on ollut jo vuosikaudet kuuma peruna Keski-Euroopassa. Moni poliittinen päättäjä pelkää, että päästökaupan laajentaminen nostaa kansalaisten asumiskuluja. Päästökauppa on ylimääräinen kulu kaikille niille, jotka käyttävät kotiensa lämmittämiseen fossiilisia polttoaineita. Päästökaupan tavoitteena taas on ohjata kansalaiset valitsemaan päästöttömiä lämmitysmuotoja.

Monissa Keski-Euroopan maissa kodit lämpenevät maakaasulla. Koska maakaasu on fossiilinen polttoaine, joutuisi valtava määrä eurokansalaisia päästökaupan piiriin. Suomessa asetelma on erilainen. Suurin osa suomalaisista kodeista lämpenee sähköllä tai kaukolämmöllä. Koska sähkön ja kaukolämmön tuotanto ovat jo päästökaupan piirissä, ei suomalaiset asema juurikaan muutu — paitsi niiden osalta, joilla on öljykeskuslämmitys.

— Tässä ajassa ympäristöneuvoston päätös on rohkea, mutta ilmaston kannalta oikea, toteaa Energiateollisuus ry:n energiaekonomisti Petteri Haveri.

Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta etenkin geopoliittisesti epävarmana aikana. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jo leikannut venäläisen maakaasun toimituksia Keski-Eurooppaan. Niukkuus maakaasumarkkinoilla ja venäläisen kaasun korvaaminen kalliimmalla nesteytetyllä maakaasulla on nostanut muutenkin kalliin energian hintaa unionin alueella. Päästökaupan laajentaminen vetää samaan suuntaan.

— Päästökauppa on siinä mielessä toimiva järjestelmä, että se asettaa hiilidioksidipäästöille EU-tasoisen katon. Samalla tarve rakentaa kansallisia ohjausjärjestelmiä vähenee, Haveri huomauttaa.

Ympäristöneuvoston kanta ei ole kuitenkaan yllätys. EU-komissio esitti päästökaupan laajentamista jo vuosi sitten, mutta myös Euroopan parlamentti on ehtinyt ottaa laajentamiseen myönteisen kannan. Taustalla Suomi on tehnyt hartiavoimin töitä jo vuosia, jotta kaikki lämmitysmuodot saisivat tasavertaisen kohtelun. Haverin mielestä nyt on enää kyse siitä, milloin päästökaupan laajennus toteutuu.

Vaikka päästökaupan laajennus näyttää nyt lähes taputellulta, oli kaikenlaisten ilmastopoliittisten toimien kohtalo sumuverhon takana vielä jonkin aika sitten. Ilmastopolitiikka jäi viime syksynä alkaneen energiahintakriisin ja Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien muutosten varjoon. Korkealle pysyvästi jämähtäneet energian hinnat saivat osan päättäjistä jopa epäilemään päästökaupan toimivuutta — laajentamisesta puhumattakaan. Vihreän siirtymän jarruttelustakin puhuttiin.

Ympäristöneuvosto osaa kuitenkin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen.

— Nyt tehdyt päätökset tulevat voimaan vastaa vuosikymmenen lopussa eikä ilmastopolitiikkaa voi muutenkaan tehdä vuosi kerrallaan, huomauttaa Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää.

Kompensaatioita luvassa

Ympäristöneuvoston tekemät päätökset ovat EU-maiden yhteinen näkemys komission tekemistä ehdotuksista. Yhteisestä näkemyksestä huolimatta jäsenmaat ovat jakaantuneet kahteen leiriin, kun puhe siirtyy esitysten taloudellisten vaikutusten arviointiin. Rahaa tarvitaan kompensoimaan eurokansalaisten elämisen kallistumista — joissakin tapauksissa pelastamaan perheitä todellisesta taloudellisesta ahdingosta.

Ilmastopolitiikkaa on vaikea harjoittaa, jos kansalaiset eivät hyväksy päättäjien valitsemia toimia. Toimien on kohdistuttava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, jotta ansaittaisiin kansalaisten hyväksyntä. Tämä on yksi syy, miksi ympäristöneuvosto päätti tukea EU-komission esitystä sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta. Rahaston avulla lievitetään päästökaupan laajentamisen vaikutuksia etenkin köyhemmissä jäsenmaissa. Rahastoon sijoitettaisiin 59 miljardia euroa, jotka saadaan päästöoikeuksien myynnistä.

Rahaston toiminta perustuisi jäsenvaltioiden laatimiin ”sosiaalisiin ilmastosuunnitelmiin”. Suunnitelmat sisältävät erilaisia toimenpiteitä ja investointtihankkeita, joiden avulla heikommassa asemassa olevien kansalaisten päästövähennystoimia voidaan tukea. Käytännössä EU-rahasto tukisi taloudellisesti jäsenvaltioita yksilöityjen toimenpiteiden suunnittelussa, investointien rahoittamisessa sekä kiinteistöjen lämmityksen ja ilmastoinnin päästöjen vähentämisessä. Rahasto voisi myöntää myös rajoitetusti suoraa toimentulotukea kansalaisille.

Kansallinen vai eurooppalainen?

Liikenteen päästöjen hivuttaminen päästökaupan piiriin koskettaa kaikkia eurokansalaisia. Poliittisesti asia on Suomessa huomattavasti hankalampi kuin lämmityksen päästökauppa. Liikenteen päästökauppa ei tarkoita sitä, että polttoaineverot korvataan päästökaupan aiheuttamilla kustannuksilla, vaan päästökauppa on uusi kulu vanhojen päälle.

Suomessa liikenteen kansallista päästökauppaa on ehditty arvioimaan jo useampaan otteeseen. Syynä tähän ovat Suomen omat liikenteen päästöjen vähentämiselle asetetut tavoitteet. Suomessa liikenteen päästöt olisi puolitettava vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Jos EU:n kattava liikenteen päästökauppa ei toteudu tai se etenee nihkeästi, on Suomen keksittävä jotain omaa.

Tuorein liikenteen kansallista päästökauppaa pohtiva esitys on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollisen työryhmän arviomuistio. Se julkaistiin tämän vuoden tammikuussa. Työryhmän mielestä EU:n kattava päästökauppa on ensisijainen tavoite. Energiateollisuus ry:n Haveri on samaa mieltä. Suomen hallitus on kuitenkin varmuuden vuoksi jatkanut kansallisen liikenteen päästökaupan valmistelua.

Kompensaatioiden käyttö liikenteen päästökaupan taloudellisten haittojen liudentamiseen hyväksytään Suomessa — olipa kyseessä kansallinen tai EU:n kattava järjestelmä. Tämä tuli ilmi liikenneministeriön arviomuistion lausuntokierroksella. Kompensaatiot hyväksytään, mikäli päästökauppa nostaa polttoaineiden hintoja joidenkin ryhmien osalta ”kohtuuttomasti”. Toisaalta kompensaatiot eivät saisi merkittävästi heikentää päästökaupan tavoitteiden toteutumista.

 

#energia ja Eurooppa #energiatalous