Vantaan Energia laajentaa

Jätevoimalaitos niistää päästöt

31.12.2020, kello 10:00

Teksti Markku Niskanen | Kuva Pekka Hannila

Vantaan Energian hiilipalapeli on valmis. Hiilineutraaliin energiantuotantoon siirrytään nopeasti ohjelmalla, joka perustuu jätevoimalaitoksen kapasiteetin kasvattamiseen.

Vantaan Energia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Toivonen istahtaa jätevoimalaitoksen esittelytilan nojatuoliin. Tällä hetkellä viereisessä auditoriossa ei ole vieraita, joita parhaimmillaan on käynyt vuosittain 10 000 ihmettelemässä yhtiön lippulaivaa. Tuhannet kansainväliset vieraat ovat tutustuneet kierrätyskelvotonta yhdyskuntajätettä käsittelevään hyötyvoimalaitokseen, jonka pihalla uuden tuotantoyksikön rakentaminen on hyvässä vauhdissa.V

Kaksi vuotta Vantaan Energiaa johtaneella Toivosella olisi muitakin ajankohtaan sopivia esittelykohteita. Niitä ovat Martinlaakson biovoimalaitos, pian käynnistyvä geoterminen lämpölaitos ja Kuusikkoon rakennettava miljoonan kuution lämpövarasto. Kaikki uudet hankkeet ovat hiilineutraaleita — kaikki vähentävät alueen hiilidioksidipäästöjä.

Aluksi puhutaan kuitenkin Kehä III:n varrella kuusi vuotta toimineesta jätevoimalaitoksesta. Se avasi Vantaan Energialle monta uutta mahdollisuutta.

— Energiateollisuus on pakotettu tekemään nopeasti ratkaisuja, joiden avulla ilmastomuutosta voidaan hidastaa. Asetelmassa energian tuottaminen on pääasia. Mukaan mahtuu paljon muutakin, kuten kiertotalousajattelua, Toivonen toteaa.

Vantaan Energian pyrkii strategiansa mukaisesti mahdollisimman nopeasti eroon hiilipohjaisten polttoaineiden käytöstä. Tavoitteena on lopettaa kivihiilen käyttö kahden vuoden kuluessa ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö vuoteen 2026 mennessä.

— Tässä ovat innovaatiot ja investoinnit apuna. Niistä tärkein on tällä hetkellä jätevoimalaitoksen tuotantokapasiteetin kasvattaminen. Kun jätevoimalaitoksen uusi yksikkö valmistuu vuonna 2022, loppuu samalla kivihiilen käyttö Martinlaakson voimalaitoksessa, Toivonen kertoo.

Jätevoimalaitoksen uusi — 140 miljoonaa euroa maksava — yksikkö käyttää polttoaineena kaupan ja teollisuuden jätteiden lajittelussa ylijäänyttä hyötykäyttöön kelpaamatonta jätettä. Laitos tuottaa 80 megawatin teholla kaukolämpöä, josta osa siirretään Helen Oy:n kaukolämpöverkkoon Helsinkiin.

— Kaupan ja teollisuuden jätteiden vienti Suomesta supistuu vuosittain 200 000 tonnilla, kun tuotamme sillä energiaa. Kahden vuoden päästä tällä tontilla tuotetaan kaukolämpöä 300 megawatin teholla. Vanha yksikkö tuottaa kaukolämmön lisäksi myös sähköä, Toivonen esittelee.

 

Päästöt puoliintuvat

Vantaalainen energiantuotanto päästi 2010-luvun alkuvuosina ilmaan 900 000 tonnia hiilidioksidia joka vuosi. Jätevoimalaitoksen ja Martinlaakson biovoimalaitoksen valmistumisen jälkeen päästöt ovat puoliintuneet.

— Nyt energiantuotanto Vantaalla perustuu hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen ja biomassojen käyttöön, lämpöpumppuihin, energiavarastoihin, maalämpöön, vesivoimaan, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan, Toivonen luettelee.

Martinlaakson biovoimalaitoksen synty on kertomisen arvoinen tarina.

— Vuonna 1975 valmistunut voimalaitos tuotti energiaa 120 megawatin teholla. Polttoaineena laitos käytti raskasta polttoöljyä. Parikymmentä vuotta myöhemmin öljy vaihtui maakaasuun ja toissa vuonna maakaasu vaihtui biomassoihin. Nyt alkuperäinen kattila tuottaa puhdasta kaukolämpöä ja sähköä 140 megawatin teholla.

Toivonen ennustaa Suomen etelärannikon puupolttoainemarkkinoiden sähköistyvän, koska myös Helsinki aikoo lisätä puun käyttöä.

— Kysynnän raju kasvu ei voi olla vaikuttamatta puupolttoaineen hintakehitykseen ja kuljetuskustannuksiin.

 

Miljoona kuutiota lämpöä varastoon

Yhdyskuntajätettä polttava voimalaitos toimii täydellä teholla ympäri vuoden. Kesällä kaukolämpöä ei kuitenkaan tarvita. Siksi jätevoimalaitoksessa kesäisin syntyvä lämpö ohjataan Lahden väylän varrella sijaitsevaan miljoonan kuutiometrin kokoiseen lämpövarastoon. Varasto on suuri kallioluola Kuusikon alueella. Varasto valmistuu vuonna 2026.

— Kuusikon lämpövarasto on maailman suurin lämpöakku. Varastoitu vesi on paineistettua ja kerroksittain 140-asteista. Luola sijaitsee 50 metriä maanpinnan ja pohjavesialueiden alapuolella. Lämpövaraston energialla lämmitetään talvisin Vantaan kiinteistöt, Toivonen kertoo.

Luolaan varastoitu energia vastaan Tuusulan kokoisen kunnan koko kaukolämmön tarvetta.

Vantaan Varistossa sen sijaan mennään syvemmälle. Variston kallioperään on valmistumassa parin kilometrin syvyyteen porattu geoterminen lämpölaitos. Lämmön tuotanto ja lämmön varastointi laitoksella alkaa ensi vuoden alussa.

— Reiästä riittää energiaa arviolta kuuden kerrostalon lämmittämiseen. Geoterminen laitos liitetään Vantaan kaukolämpöverkkoon. Kokemusten perusteella geotermisiä laitoksia rakennetaan lisää — ehkä useita kymmeniä vastaavia, Toivonen kertoo.

— Jätevoimalaitoksen tuotantokapasiteetin kasvattaminen antaa lisää vauhtia, kun siirrymme kohti hiilineutraalia energiantuotantoa, sanoo Vantaan Energia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Toivonen.

 

Ehkä vielä vetyä

Kivihiili, turve ja suurin osa maakaasusta saa lähtöpassit, kunhan kaikki rakenteilla olevat hankkeet saadaan valmiiksi. Jos talvet tästä vielä joskus kylmenevät, niin silloin huippukulutuksen aikana Vantaalla käynnistetään synteettistä biokaasua käyttäviä lämpökeskuksia.

Toivosen visioissa synteettistä biokaasua voitaisiin tuottaa itse jätevoimalaitoksen yhteydessä. Synteettisen biokaasun valmistamiseen tarvitaan palamisessa syntyvää hiilidioksidia, voimalaitoksen savukaasulauhduttimessa syntyvää puhdasta vettä sekä sähköllä tuotettua vetyä. Kaikkea tätä olisi tarjolla omasta takaa.

— Lisäksi prosessissa syntyvä lämpö voidaan siirtää kaukolämpöverkkoon, Toivoinen tuumaa.

Jo nyt Vantaan Energian tuottama sähkö on lähes päästötöntä. Kun kivihiilen käyttö loppuu vuonna 2022 Martinlaakson voimalaitoksessa, on vantaalainen sähkö lopullisesti puhdasta.

Monien muiden energia-alan yritysten tapaan myös Vantaan Energia investoi tuulisähköön. Vantaan Energia on Suomen Hyötytuuli Oy:n ja EPV Energia Oy:n osakas. Omistukset tuottavat tuulisähköä 50 megawatin teholla.

Vantaan Energia on myös Teollisuuden Voima Oy:n osakas ja Voimaosakeyhtiö SF:n kautta mukana Pyhäjoelle suunnitellun Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen toteuttamisessa. Lisäksi Vantaan Energia omistaa osan Kolsin Voima Oy:stä, jolla on voimalaitokset Kymijoessa ja Kokemäenjoessa. Norjalaista vesivoimaomistustakin on päätynyt yhtiön salkkuun.

Ydin- ja tuulisähkön osuus Vantaan Energian sähkösalkussa on kymmenen prosenttia ja vesisähkön osuus 44 prosenttia.         

 

Kumppanuus kiinnostaa

Vantaan Energian ripeä hiilineutraaliin tuotantorakenteeseen siirtyminen auttaa myös Vantaan kaupunkia saavuttamaan vuodelle 2030 asetettu hiilineutraalisuustavoite.

— Hyvät asiat ja saavutukset poikivat lisää menestystä.

Toivonen kertoo saavansa runsaasti yhteydenottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta. Vantaan Energian jätevoimalan tontin viereen rakennetaan parasta aikaa kierrätystalouteen erikoistuneen ja muun muassa rakennusjätteitä käsittelevän Remeo Oy:n tuotantolaitosta.

— Yksi Vantaan Energian kiertotalouteen liittyvistä hankkeista on tuhkan käsittelyn kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Toivonen on tyytyväinen energiayrityksen alati vahvistuvaan rooliin Suomen monipuolisten ympäristötavoitteiden täyttämisessä.

Toivonen puhuu myös aurinkolämmöstä, jonka varastointia kehitetään.

— Kaksisuuntainen liikenne lisääntyy kaukolämpöverkoissa. Hukkalämpöä ohjataan verkkoon jo esimerkiksi Ficolo Oy:n datakeskuksesta. Aikanaan lämpöä saadaan kaukolämpöverkkoon muualtakin kuin jätteiden polttamisesta, hän lisää.

Vantaan Energia on kuitenkin irtaantunut suunnitelmasta siirtää hukkalämpöjä Nesteen öljynjalostamolta Kilpilahdesta putkea pitkin pääkaupunkiseudulle. Toivosen mukaan Kilpilahti ei sovi Vantaan Energian palapeliin.

— Jätevoimalaitoksen ympärivuotinen lämmöntuotanto kasvaa entisestään. Sen hyödyntämistä varten on jo rakennettava lämpövarasto.

 

Mukana liikenteessä

Synteettisen polttoaineen käyttö vaikkapa voimalaitoksille polttoainetta ja jätteitä tuovien autojen polttoaineena kiinnostaa Vantaan Energiaa — samoin liikenteen päästöjen vähentäminen. Siksi Vantaan Energia on keväällä 2020 perustetun Oomi Oy:n suurin osakas. Se on jo Suomen kolmanneksi suurin sähkön vähittäismyyjä, joka tarjoaa myös sähköautoilun ja aurinkosähkön ratkaisuja erilaisille kohderyhmille. Vantaan Energia on myös yksi sähköautojen infrastruktuuria kehittävän Liikennevirta Oy:n osakkaista.

 

#henkilö #ilmastopolitiikka #kaukolämpö #uusiutuva energia