Energiaveroasiantuntijan toive:

Johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta

08.02.2021, kello 15:51

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Pekka Hannila

Hiilineutraaliin talouteen eteneminen edellyttää energiaverotuksen uudistamista. Kun päästöt vähenevät minimiin, ei valtiontalous voi enää perustua päästöjen verottamiseen. Uudistuksilta energia-ala toivoo johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta.

Energia-alan murros heittää haasteen myös energiaverotukselle. Hiilineutraali energiajärjestelmä edellyttää sitä tukevia veroratkaisuja, toisaalta valtion täytyy vahtia veroista kertyviä taloudellisia hyötyjä.

Hallitus on ottanut haasteesta kopin. Energiaverotuksen kokonaisuudistuksen ensimmäinen vaihe tuli pääosin voimaan vuoden 2021 alussa. Toista vaihetta valmistellaan parhaillaan.  

— Toivomme energiaverotukselta jatkossa enemmän ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta. Koska koronan vuoksi tarvitsemme sekä elvyttäviä että markkinalähtöisiä investointeja, kaikki epävarmuus on myrkkyä, muistuttaa talous- ja veroasioihin keskittynyt Energiateollisuus ry:n asiantuntija Mari Nasser.

Ensimmäisen vaiheen muutokset

Energiaverouudistuksen ensimmäinen vaihe toi neljä merkittävää muutosta.

Teollisuuden sähköverotus laski EU:n minimitasolle, lämmityspolttoaineiden verotus nousi ja energiaintensiiviselle teollisuudelle maksettavasta polttoaineiden energiaveron palautuksesta luovutaan vaiheittain. Lisäksi sähkön ja lämmön yhteistuotannosta poistui laskentasääntö, jolla alennettiin tuotannossa verotettavaa lämpömäärää ja siten lämmöntuotantoon käytettyjen polttoaineiden veroa.  

Nasser luonnehtii muutoksia odotetuiksi.

— Hallitusohjelman mukaan mentiin. Kaikkein myönteisintä oli sähköveroluokka II:n laskeminen kertaheitolla minimiin. Toimenpide tukee teollisuuden siirtymistä hyödyntämään entistä enemmän päästötöntä sähköä.

— Sen sijaan lämmityspolttoaineiden veronkorotus yhdistettynä päästöhintojen jatkuvaan nousuun heikentää alan kykyä investoida puhtaaseen tuotantoon.

Päällekkäisyydet pitää purkaa

Kokonaisuutena energiaverotuksen uudistamisen ensimmäisen vaiheen vaikutusmittari pyörähtää positiiviselle puolelle. Jatko kuitenkin mietityttää Nasseria.

— Vuoteen 2035 mennessä energia-ala suunnittelee investoivansa 40 miljardia euroa puhtaaseen tuotantoon ja jakeluun. Näin isot investoinnit edellyttävät ennakoitavaa toimintaympäristöä.

— Energiaverotusta on jatkossa kehitettävä siten, että verotus tukee tehokkaasti päästövähennystavoitteita ja toimialojen laatimia vähähiilisyyden tiekarttoja. Keskeisiksi nousevat päästökauppajärjestelmän kanssa päällekkäisen vero-ohjauksen purkaminen ja energiaverotuksen painopisteen siirtäminen hiilidioksidipäästöjen verottamiseen, Nasser toteaa.

Energiaverotusuudistuksen toisen vaiheen arvioidaan valmistuvan joulukuussa 2021. Energia-ala kaipaa jo kiihkeästi tietoa sen sisällöstä.

Tulevatko kyseeseen vain pienet viilaukset vai isot linjaratkaisut? Kuinka uudistukset sopivat energiajärjestelmään ja energiamarkkinoiden kehitysnäkymiin?

Lämpöpumppujen verokohtelu muuttumassa

Yksi Energiateollisuus ry:n eniten odottamista uudistuksista koskee lämpöpumppujen verokohtelua. Energiateollisuuden mukaan kaikkien kaukolämpöverkkoon kytkettyjen ja lämpöä tuottavien lämpöpumppujen — myös sähkökattiloiden ja kiertävää vettä kaukolämpöverkkoihin pumppaavien sähköpumppujen — olisi syytä kuulua teollisuuden sähköverokohtelun piiriin.

— Lämpöpumppujen sisällyttämisestä sähköveroluokkaan II on onneksi poliittinen yksimielisyys. Teknisiä yksityiskohtia ja määritelmiä koskevan virkamiestyön hitaus kuitenkin viivästytti niiden toteutusta energiaverotusuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa, Nasser kertoo.

— Uudistus saadaan ehkä voimaan vuoden 2022 alussa. Sitä ennen epävarma tilanne vaikuttaa energiayhtiöiden suunnitelmiin ja jarruttaa joitakin investointeja.

Jätteenpolttovero jäisi hyödyttömäksi

Jätteenpolton hiilidioksidiveroa energiateollisuus pitää hyödyttömänä ohjauskeinona. Se ei lisää kierrätystä. Kun kiertotalous toimii tehokkaasti, ei energiakäyttöön päädy muuta kuin kierrätykseen kelpaamattomia materiaaleja, raaka-aineita ja kierrätysprosessin jämiä.

— Kannattaa myös muistaa se, että energiahyötykäyttö on usein ainoa vaihtoehto kierrätettäväksi kelpaamattomille materiaaleille, Nasser toteaa.

— Mitä muuten tehtäisiin esimerkiksi sellaisille vaarallisille jätteille, jotka pitää saada pois kierrosta ja jotka muuten olisivat ympäristölle ja ihmisille vaarallisia.

Muiden teollisuuskiinteistöjen rinnalle

Marinin hallitus on jatkanut edellisellä hallituskaudella käynnistettyä kiinteistöverouudistusta. Tarkoitus ei ole nostaa tai laskea kiinteistöveroja, vaan kohdistaa verorasitus uudella tavalla.   

Energiantuotantolaitosten kiinteistövero on kymmenessä vuodessa noussut 50 prosenttia. Tämä on heikentänyt mm. suomalaisen vesivoiman kilpailukykyä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Nasserin mielestä energiantuotantolaitoksia tulisi kiinteistöverotuksessa kohdella samalla tavalla kuin muita teollisuuskiinteistöjä.

— Kiinteistövero tuo kunnille tärkeitä tuloja, mutta energiantuotantolaitosten erillinen kiinteistövero on epäjohdonmukainen suhteessa vähähiilisyystavoitteisiin ja ylipäätään ilmastopoliittisiin tavoitteisiin nähden, Nasser huomauttaa.

Yksi jo voimaan astuneista uudistuksista koskee tulevia merituulivoimalaitoksia. Niiden kiinteistövero asettuu jatkossa tuotantokustannuksiin nähden samalle tasolle kuin maalla sijaitsevien tuulivoimaloiden.

EU:n uusi energiadirektiivi tulossa

Suomen energiaverouudistuksen kakkosvaiheen etenemisen lisäksi vuonna 2021 Nasseria työllistävät muun muassa Euroopan unionin valtiotukisäännösten muutokset ja energiaverodirektiivin uudistukset.

Kesällä julkistettava EU:n energiaverodirektiivi asettaa keskeiset raamit ja minimitasot jäsenmaiden energiaverotukselle. Ennen kuin direktiivi on maalissa, on luvassa useita konsultaatioita, joiden sisältöjä ja lopputuloksia Nasser odottaa hyvin kiinnostuneena.

— Energiadirektiiviehdotus voi ottaa huomioon uusia teknisiä ratkaisuja. Se ei kuitenkaan saisi sisältää liian yksityiskohtaista teknologista sääntelyä, jotta kehitystyö ei vaarantuisi.

#energiatalous #energiaverotus #henkilö