Blogit

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Omakynä Marja Rankila

Vedestä voimaa puhtaaseen siirtymään

12.10.2023, kello 17:14

Miten kansainvälistä vesivoimapäivää (11.10) voisi viettää paremmin kuin vierailemalla...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Vesi on vastuullinen voimanlähde

22.03.2023, kello 09:43

YK:n vesikonferenssi on parhaillaan käynnissä New Yorkissa. Edellisestä vesikonferenssista on —...

Kolumni Markkinat

Marja Rankila

Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija

Kevään 2022 tulvat ovat nyt pääsääntöisesti ohi — tulvahuiput ohitettu myös Lapissa

08.06.2022, kello 10:07

Kuva: Scanstockphoto

Kevään 2022 tulvat ovat nyt pääsääntöisesti ohi — tulvahuiput ohitettu myös Lapissa

Kevät 2022

Talvi oli monin paikoin runsasluminen erityisesti Etelä-Suomessa. Kevättulvat ajoittuivat tänä keväänä melko tyypillisiin ajankohtiin, eli Etelä- ja Länsi-Suomessa huhtikuun loppupuolelle, Keski- ja Itä-Suomessa toukokuulle sekä Lapissa toukokuun loppuun. Tulvavirtaamat olivat eteläisemmässä Suomessa tavanomaista suurempia, mutta sateeton sää tulvien aikana piti pahimmat tulvavahingot loitolla. Runsasluminen talvi ja toukokuun lopun sateet ovat nostaneet järvien vedenpinnat paikoitellen tavanomaista korkeampiin lukemiin erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa.   

Säännöstellyissä järvissä vedenpintoja lasketaan talven aikana niin, että vedenkorkeudet ovat maalis-huhtikuussa alhaisimmillaan. Näin syntyy kuoppa, joka täytetään keväisellä tulvavedellä.

Kuopan teko on vesivoiman vuodenkierron win-win. Järviin ja tekoaltaisiin varastoitua vettä hyödynnetään talven aikana sähkön tuotantoon, ja samalla järviin saadaan tehtyä tilaa sulamisvesille. Säännösteltyjen järvien tulvahuiput pyritään ajoittamaan myöhempään ajankohtaan kuin sulamisesta aiheutuvat huiput, mikä auttaa vähentämään yhdellä kertaa vesistössä olevaa vesimäärää.

Tulviin varaudutaan vuosittain yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Laitoksilla kaiken pitää toimia niin, että suuret vesimäärät voidaan ottaa vastaan. Tulvat vaativat vesivoimaloiden ja valvomoiden henkilöstöiltä jatkuvaa seurantaa, sillä muutokset tilanteissa voivat olla hyvinkin äkillisiä, ja pienissä vesistöissä vedenpinnan vaihtelu voi jo yhden vuorokauden aikana olla hyvinkin suurta. Varaa esim. laitosrikoille ei juuri ole.

Kesä 2022

Kesän sääennusteet kiinnostavat lomalaisten lisäksi myös vesivoima-alaa. Kesäajan säännöstelyssä järvien virkistyskäyttö ja maanviljelyn tarpeet nousevat usein etusijalle. Järvien vedenpinnat pyritään pitämään sellaisella korkeudella, että mm. laitureiden käyttö, veneily, vedenotto ja maanviljely on mahdollista. Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisempää, kun vettä voidaan juoksuttaa kuivina kesinä vähemmän, ja märkinä kesinä enemmän.

Pitkän aikavälin ennusteet ovat näyttäneet Suomeen viileämpää kesää. Maapallolla on parin viime vuoden ajan vaikuttanut La Niña -ilmiö, jolla on globaalisti maapalloa viilentävä vaikutus. Forecan julkaiseman blogikirjoituksen mukaan ilmiön vaikutusta Eurooppaan tai Suomeen on kuitenkin vaikea arvioida. Lyhyen tilastokatsauksen perusteella La Niña -ilmiön aikana kesälämpötilat ovat olleen keskimäärin hieman tavanomaista alhaisempia,

Kesäkuun alussa julkaistujen kuukausiennusteiden mukaan säätyyppi näyttäisi nyt kuitenkin muuttuvan, ja viileä ilmamassa olisi kesäkuussa väistymässä Suomen päältä. Ennusteen mukaan lämpötilat olisivat tavanomaisia tai hieman keskimääräistä lämpimämpiä. Kesäkuu näyttäisi alkavan vähäsateisena, mutta kuun puolivälissä sää saattaisi ennusteen mukaan olla tavanomaista sateisempaa.

Vesivoiman tuotanto

Vesivoima vastaa tällä hetkellä keskimäärin 20 % Suomessa vuosittain tuotetusta sähköstä. Sääriippuvaisen tuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, määrä kasvaa kovaa vauhtia, mikä tuo haasteita sähköjärjestelmän tasapainolle. Vesivoima tarjoaa sähköjärjestelmää tasapainottavaa päästötöntä säätösähköä, sillä vesivoimalla tuotetun sähkön määrää on helppo ja nopea mukauttaa tarpeen mukaan. Säännösteltyihin järviin ja muihin altaisiin varastoitu vesi on samalla tehokkain tapa varastoida sähköä.

Pohjoismaisen vesivoiman määrä on myös yksi niistä tekijöistä, jolla on merkitystä sähkön hinnan muodostumiseen. Vesivoiman varastot ovat olleet Suomessa viime kesästä lähtien tavanomaisella tasolla, samoin Ruotsissa. Norjassa taas tilanne on ollut huono viime kesästä lähtien. Vesivarastojen täyttyminen jäi vuoden 2021 keväänä vajaaksi, ja syys-lokakuussa varastot olivat lähes minimitasolla, 20 %-yksikköä alhaisemmat kuin tavallisesti. Sulaminen on Norjassa parhaillaan käynnissä, ja on mielenkiintoista seurata, miten vesivarasto tilanne Norjassa etenee.

Pohjoismaisen yhteistyön hengessä me suomalaiset tietysti toivomme, että tänä kesänä sataisi erityisesti Norjassa.

#vesivoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja