Blogit

Omakynä Antti Kohopää

Euroopan kirjat ovat sekaisin

14.11.2022, kello 10:22

Saksa kertoi viime viikolla käyttävänsä 200 miljardia valtion rahaa energiakriisin hoitoon. Alle...

Omakynä Marja Rankila

Ilman vesivoimaa energiakriisistä ei selvitä

14.11.2022, kello 10:16

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän näkökulmasta on muuttumassa, mutta sen merkitys ei ole...

Omakynä Petra Pynnönen

Energiasektorin digitalisaatio kiihtyy

27.10.2022, kello 13:43

Energia-alan digitalisaatiossa otettiin uusi askel, kun EU-komissio julkaisi tiedonannon muodossa...

Tuhannen myllyn raja rikki!

Kohti tuulisähkön aikaa

08.11.2022, kello 14:31

Teksti Petri Sallinen | Kuva Suomen Tuulivoimayhdistys

Kohti tuulisähkön aikaa

Tuulivoiman nopea kasvu Suomessa on yllättänyt kaikki. Hitaat lupaprosessit ja puolustusvoimien tutkajärjestelmän aiheuttamat rakentamisrajoitteet ovat tällä hetkellä kasvun pahimmat pullonkaulat.

Tuulivoimalaitokset tahkoavat Suomessa sähköä 21 000 megawatin teholla vuonna 2030, mikäli kaikki suunnitelmat toteutuvat. Yleensä kaikki suunnitelmat eivät toteudu, mutta silti tuulivoimarakentamisen laajuus on yllättänyt suomalaiset.

— Tämän vuoden lopussa tuulivoimalaitosten teho on Suomessa jo 5000 megawattia. Tuhannen laitoksen lukumäärä meni rikki jo kesällä, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie.

Tuulivoima on jo vuonna 2025 Suomen suurin sähköntuotantomuoto, mikäli kehitys jatkuu nykyiseen malliin. Silloin tuulivoiman osuus sähköntuotannon kakusta voi olla peräti 28 prosenttia. Ainakin kantaverkkoyhtiö Fingridille tehdyt kyselyt laitosten liittämisestä kantaverkkoon antavat tämäntyyppisiä vihjeitä tulevasta.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen ylläpitämän hankelistauksen perusteella tuulivoimahankkeita on suunnitteilla peräti 54 000 megawatin edestä. Paalatie huomauttaa, että suurin osa hankkeista karsiutuu pois matkan varrella. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnista saadut tulokset.

— Merituulivoimaa on suunnitteilla 13 000 megawatin edestä. Monissa vetyhankkeissa on ajateltu käyttää tuulivoimaa puhtaan vedyn valmistukseen. Tuulivoima vastaa myös yhteiskunnan sähköistymisen tarpeeseen.

Maatuulivoimalaitosten rakentaminen on tällä hetkellä selvästi halvempaa kuin merituulivoiman. Maatuulivoimalaitoksia on jo useamman vuoden ajan pystytetty markkinaehtoisesti — ilman yhteiskunnan tukia. Merituulivoiman rakentaminen ei vielä toteudu markkinaehtoisesti.

— Näillä näkyminen Suomeen nousee vuoteen 2025 mennessä ainakin 800 uutta tuulivoimalaitosta, Paalatie kertoo.

Tutkahaaste selvittämättä

Tällä hetkellä tuulivoimarakentaminen on keskittynyt maan länsiosiin — etenkin Pohjamaalle. Paalatien mukaan Pohjanmaalle ei kuitenkaan voi rakentaa loputtomasti uusia tuulivoimalaitoksia.

— Itä-Suomessa on tuuliolosuhteiltaan runsaasti sopivia alueita, mutta puolustusvoimat ei hyväksy tuulivoimalaitosten rakentamista lähelle rajaa, koska tuulivoimalaitosten pelätään häiritsevän tutkavalvontaa.

Paalatie kertoo, että selvitysmies on juuri nyt tekemässä tarkempaa tutkimusta tuulivoimalaitosten tutkavaikutuksista. Selvitysmiehen työn on tarkoitus valmistua tammikuun loppuun mennessä.

— Toivottavasti tämän jälkeen tutkahaaste voidaan ratkaista. Sillä olisi merkitystä myös Etelä-Suomen tuulivoimarakentamiselle.

Kantaverkko Oulusta Poriin on jo lähes täynnä tuulivoimalaitoksia. Tällä hetkellä 150 valmista tuulivoimalaitosta odottaa kytkentää kantaverkkoon. Kantaverkon kuormituksen vuoksi olisi parempi voida rakentaa tuulivoimalaitoksia tasaisesti pitkin Suomea.

— Sähkön siirtomatka Itä-Suomesta etelän suurin käyttökeskuksiin on sitä paitsi lyhyempi kuin Pohjanmaalta Etelä-Suomeen, Paalatie huomauttaa.

Hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön hinta muodostuu aina kalleimman tuotantomuodon mukaisesti. Tuulisähkö on yksi halvimmista tuotantomuodoista. Siksi tuulisähkön tarjonnan kasvu painaa sähkön keskihintaa alaspäin. Samalla tuulisähkön kasvu kuitenkin lisää hintavaihteluita markkinoilla.

Tukkusähkömarkkinoiden hintavaihtelut heijastuvat myös vähittäismarkkinoille. Kotitalouksille tämä näkyy siten, että sähköä myyvät yhtiöt eivät enää halua myydä sähköä asiakkailleen kiinteähintaisilla sopimuksilla. Pörssisähkösopimukset yleistyvät ja samalla kysyntäjoustotuotteiden kysyntä kasvaa.

— Miten kansalaiset saataisiin totutettua siihen, että sähkön hinta vaihtelee voimakkaasti, Paalatie kysyy.

Tuulivoimaa on moitittu siitä, että voimakkaasti vaihteleva tuotantomuoto ei joudu osallistumaan toimitusvarmuusvelvoitteiden kustannuksiin. Ratkaisuksi on ehdotettu mm. ylimääräisiä tasemaksuja, mikäli tuulivoiman tuotantoennustukset menevät pahasti pieleen. Tuulivoimayhtiöille on myös esitetty velvoitteita osallistua reservien rakentamiseen. Reservit voisivat tarkoittaa esimerkiksi sähkövarastoja.

— Tuulivoiman luonne on kyllä laajasti tiedossa. Siksi yhtä tuotantomuotoa ei pidä kohdella eri tavalla kuin muita, Paalatie toteaa.

Rahoitus mahdollistaa — ei toteuta

Euroopan investointipankki on kiinnostunut erityisesti pohjoismaisen merituulivoiman rahoittamisesta.

— Kaikesta investointipankin rahoituksesta noin kolmasosa – yli 10 miljardia euroa – kohdistetaan uusiin merituulihankkeisiin, toteaa Euroopan investointipankin Suomen toimiston päällikkö Jaani Pietikäinen.

Suomalaisia maatuulipuistoja Euroopan investointipankki ei enää rahoita. Niitä syntyy markkinaehtoisesti jo muunlaisella rahoituksella. Kelluvat merituulipuistot ovat investointipankin erityisen mielenkiinnon kohteina.

— Investointipankki tukee rahoituksella etenkin uuden teknologian markkinoillepääsyä, Pietikäinen huomauttaa.

Nykyisin Euroopan investointipankki ei rahoita enää lainkaan fossiiliteollisuuden kohteita. Kaikki rahoitus kohdistetaan vihreään siirtymään ja uusiutuvaan energiaan. Tähän mennessä niitä on rahoitettu noin 25 miljardilla eurolla, josta puolet on kohdistettu julkiselle sektorille.

— Tuulivoiman lisäksi olemme rahoittaneet Suomessa joukkoliikennettä, esimerkiksi Raide-Jokeria, Länsimetroa ja Tampereen raitiotietä, Pietikäinen kertoo.

Koska Euroopan investointipankki on Euroopan unionin pankki, rahoittaa se ennen kaikkea EU:n tavoitteita tukevia hankkeita. Taustalla vaikuttaa Pariisin ilmastosopimus, jonka tavoitteista on johdettu unionin päästövähennystavoitteet ja jonka työrukkanen on vihreä siirtymä.

— EU:n osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vain kymmenen prosenttia eikä EU ole maailman vahvin toimija, mutta se kuitenkin maailman suurin yhtenäinen markkina-alue. Siksi se voi olla standardisoinnin ja säätelyn suurvalta, Pietikäinen huomauttaa.

— Itse energiastrategiat ovat kuitenkin aina poliittisia. Valtiot luovat puitteet markkinoille, mutta vihreä siirtymä ei toteudu ilman energia-alan yrityksiä. Tässä kuviossa pankit tarjoavat rahoituksen, joka on kuitenkin pelkkä mahdollistaja — ei toteuttaja. Toteutuksesta vastaavat yritykset.

 

Rahoitus ei kiinnosta suomalaisia

— Tuulivoimalaitoshankkeiden rahoittaminen ei näytä kiinnostavan suomalaisia rahoittajia. Valtaosa Suomessa toteutettavista hankkeista rahoitetaankin ulkomaisella pääomalla.

Näin toteaa Ilmatar Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarsama.

— Rahoitusta on kuitenkin hyvin tarjolla.

Sarsaman mielestä pahimmat tuulivoimarakentamisen pullonkaulat Suomessa ovat rakentamista koskevien valitusten pitkät käsittelyajat. Kokemuksen mukaan lupaprosessien käsittely valituksineen vie noin kuusi vuotta.

— Monesti tuulivoimarakentaja joutuu arvailemaan, minkälaisia turpiineita lopulta käytetään, kun suunniteltu tekniikka ehtii vanheta pitkän lupaprosessin aikana. Edes geopoliittinen kriisi ja sähköpulan uhka eivät ole vähentäneet valitusten määrää. Käytännössä jokaisesta hankkeesta valitetaan.

— Ehkä alankin olisi katsottava peiliin, koska ainoa keino vähentää valitusten määrää on huomioida kaikki alueelliset intressiryhmät, jotta hankkeille saataisiin yleinen hyväksyntä. Samalla viranomaisten resursseja olisi syytä lisätä.

Suomi on kuitenkin Sarsaman mielestä Euroopan kiinnostavin alue toteuttaa tuulivoimainvestointeja. Yhteiskunta on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja poliittisesti ympäristö on vakaa. Myös vetytaloussuunnitelmat, yhteiskunnan sähköistyminen ja hyvä sähköinfrastruktuuri kannustavat tuulivoimarakentamiseen.

— Puhdas vety ja puhdas sähkö saattavat hyvinkin olla uusia tulevaisuuden vientituotteita. Kyse on siis enemmästä kuin pelkästä vihreästä siirtymästä, Sarsama huomauttaa.

Pula koulutetuista ihmisistä hidastaa myös tuulivoimahankkeiden toteuttamista. Sarsaman mukaan Suomessa voitaisiin toteuttaa nykyistä enemmän uusia hankkeita, mikäli tarjolla olisi riittävästi osaavia ihmisiä.

Tuulivoimasta puhuttiin Energia 22 -messuilla Tampereella.

#energiamarkkinat #tuulivoima
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Tilu
Kyllä niitä akkuja yms. kehitetään ja rakennetaankin jo, eli tuulisähkön jakelu tulee muuttumaan tasaisemmaksi. Tämäkin kannattaisi jo ottaa huomioon tulevaa suunniteltaessa.