Kohti tuulisähkön aikaa

08.11.2022, kello 14:31

Tuulivoimalaitokset tahkoavat Suomessa sähköä 21 000 megawatin teholla vuonna 2030, mikäli kaikki suunnitelmat toteutuvat. Yleensä kaikki suunnitelmat eivät toteudu, mutta silti tuulivoimarakentamisen laajuus on yllättänyt suomalaiset.

— Tämän vuoden lopussa tuulivoimalaitosten teho on Suomessa jo 5000 megawattia. Tuhannen laitoksen lukumäärä meni rikki jo kesällä, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie.

Tuulivoima on jo vuonna 2025 Suomen suurin sähköntuotantomuoto, mikäli kehitys jatkuu nykyiseen malliin. Silloin tuulivoiman osuus sähköntuotannon kakusta voi olla peräti 28 prosenttia. Ainakin kantaverkkoyhtiö Fingridille tehdyt kyselyt laitosten liittämisestä kantaverkkoon antavat tämäntyyppisiä vihjeitä tulevasta.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen ylläpitämän hankelistauksen perusteella tuulivoimahankkeita on suunnitteilla peräti 54 000 megawatin edestä. Paalatie huomauttaa, että suurin osa hankkeista karsiutuu pois matkan varrella. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnista saadut tulokset.

— Merituulivoimaa on suunnitteilla 13 000 megawatin edestä. Monissa vetyhankkeissa on ajateltu käyttää tuulivoimaa puhtaan vedyn valmistukseen. Tuulivoima vastaa myös yhteiskunnan sähköistymisen tarpeeseen.

Maatuulivoimalaitosten rakentaminen on tällä hetkellä selvästi halvempaa kuin merituulivoiman. Maatuulivoimalaitoksia on jo useamman vuoden ajan pystytetty markkinaehtoisesti — ilman yhteiskunnan tukia. Merituulivoiman rakentaminen ei vielä toteudu markkinaehtoisesti.

— Näillä näkyminen Suomeen nousee vuoteen 2025 mennessä ainakin 800 uutta tuulivoimalaitosta, Paalatie kertoo.

Tutkahaaste selvittämättä

Tällä hetkellä tuulivoimarakentaminen on keskittynyt maan länsiosiin — etenkin Pohjamaalle. Paalatien mukaan Pohjanmaalle ei kuitenkaan voi rakentaa loputtomasti uusia tuulivoimalaitoksia.

— Itä-Suomessa on tuuliolosuhteiltaan runsaasti sopivia alueita, mutta puolustusvoimat ei hyväksy tuulivoimalaitosten rakentamista lähelle rajaa, koska tuulivoimalaitosten pelätään häiritsevän tutkavalvontaa.

Paalatie kertoo, että selvitysmies on juuri nyt tekemässä tarkempaa tutkimusta tuulivoimalaitosten tutkavaikutuksista. Selvitysmiehen työn on tarkoitus valmistua tammikuun loppuun mennessä.

— Toivottavasti tämän jälkeen tutkahaaste voidaan ratkaista. Sillä olisi merkitystä myös Etelä-Suomen tuulivoimarakentamiselle.

Kantaverkko Oulusta Poriin on jo lähes täynnä tuulivoimalaitoksia. Tällä hetkellä 150 valmista tuulivoimalaitosta odottaa kytkentää kantaverkkoon. Kantaverkon kuormituksen vuoksi olisi parempi voida rakentaa tuulivoimalaitoksia tasaisesti pitkin Suomea.

— Sähkön siirtomatka Itä-Suomesta etelän suurin käyttökeskuksiin on sitä paitsi lyhyempi kuin Pohjanmaalta Etelä-Suomeen, Paalatie huomauttaa.

Hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön hinta muodostuu aina kalleimman tuotantomuodon mukaisesti. Tuulisähkö on yksi halvimmista tuotantomuodoista. Siksi tuulisähkön tarjonnan kasvu painaa sähkön keskihintaa alaspäin. Samalla tuulisähkön kasvu kuitenkin lisää hintavaihteluita markkinoilla.

Tukkusähkömarkkinoiden hintavaihtelut heijastuvat myös vähittäismarkkinoille. Kotitalouksille tämä näkyy siten, että sähköä myyvät yhtiöt eivät enää halua myydä sähköä asiakkailleen kiinteähintaisilla sopimuksilla. Pörssisähkösopimukset yleistyvät ja samalla kysyntäjoustotuotteiden kysyntä kasvaa.

— Miten kansalaiset saataisiin totutettua siihen, että sähkön hinta vaihtelee voimakkaasti, Paalatie kysyy.

Tuulivoimaa on moitittu siitä, että voimakkaasti vaihteleva tuotantomuoto ei joudu osallistumaan toimitusvarmuusvelvoitteiden kustannuksiin. Ratkaisuksi on ehdotettu mm. ylimääräisiä tasemaksuja, mikäli tuulivoiman tuotantoennustukset menevät pahasti pieleen. Tuulivoimayhtiöille on myös esitetty velvoitteita osallistua reservien rakentamiseen. Reservit voisivat tarkoittaa esimerkiksi sähkövarastoja.

— Tuulivoiman luonne on kyllä laajasti tiedossa. Siksi yhtä tuotantomuotoa ei pidä kohdella eri tavalla kuin muita, Paalatie toteaa.

Rahoitus ei kiinnosta suomalaisia

— Tuulivoimalaitoshankkeiden rahoittaminen ei näytä kiinnostavan suomalaisia rahoittajia. Valtaosa Suomessa toteutettavista hankkeista rahoitetaankin ulkomaisella pääomalla.

Näin toteaa Ilmatar Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarsama.

— Rahoitusta on kuitenkin hyvin tarjolla.

Sarsaman mielestä pahimmat tuulivoimarakentamisen pullonkaulat Suomessa ovat rakentamista koskevien valitusten pitkät käsittelyajat. Kokemuksen mukaan lupaprosessien käsittely valituksineen vie noin kuusi vuotta.

— Monesti tuulivoimarakentaja joutuu arvailemaan, minkälaisia turpiineita lopulta käytetään, kun suunniteltu tekniikka ehtii vanheta pitkän lupaprosessin aikana. Edes geopoliittinen kriisi ja sähköpulan uhka eivät ole vähentäneet valitusten määrää. Käytännössä jokaisesta hankkeesta valitetaan.

— Ehkä alankin olisi katsottava peiliin, koska ainoa keino vähentää valitusten määrää on huomioida kaikki alueelliset intressiryhmät, jotta hankkeille saataisiin yleinen hyväksyntä. Samalla viranomaisten resursseja olisi syytä lisätä.

Suomi on kuitenkin Sarsaman mielestä Euroopan kiinnostavin alue toteuttaa tuulivoimainvestointeja. Yhteiskunta on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja poliittisesti ympäristö on vakaa. Myös vetytaloussuunnitelmat, yhteiskunnan sähköistyminen ja hyvä sähköinfrastruktuuri kannustavat tuulivoimarakentamiseen.

— Puhdas vety ja puhdas sähkö saattavat hyvinkin olla uusia tulevaisuuden vientituotteita. Kyse on siis enemmästä kuin pelkästä vihreästä siirtymästä, Sarsama huomauttaa.

Pula koulutetuista ihmisistä hidastaa myös tuulivoimahankkeiden toteuttamista. Sarsaman mukaan Suomessa voitaisiin toteuttaa nykyistä enemmän uusia hankkeita, mikäli tarjolla olisi riittävästi osaavia ihmisiä.

Tuulivoimasta puhuttiin Energia 22 -messuilla Tampereella.

#energiamarkkinat #tuulivoima

Jaa artikkeli: