Eduskuntavaalit 2023, osa 5, Keskusta:

Kotimaisuus ennen muuta

21.03.2023, kello 13:43

Teksti Jukka Relander | Kuva Scanstockphoto

Kotimaisuus on Keskustalle tärkein energian ominaisuus. Kotimaiseksi energiaksi soveltuvat tuuli, aurinko, vesi, ydin, puu ja huoltovarmuuskäytössä myös turve.

Keskusta haluaa pyristellä irti fossiilisista polttoaineista. Vaaliohjelman mukaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa energiantuotantoa on lisättävä. Tavoitteena on energiaomavarainen Suomi — sähköä voi viedä ja tuoda, kunhan vuositasolla tuotetaan itse se määrä, mikä kulutetaan.

Keskustanvihreä siirtymä edellyttää sitä, että uusiutuvan energian verotusta ei kiristetä. Näin turvataan tuotannon edellytykset.

Puuenergia on keskustalle tärkeä lämmönlähde. Puhdasta sähköä keskusta haluaa tuottaa tuulivoimalla.

— Tuulivoimatuotanto pitäisi moninkertaistaa 2030-luvulle tultaessa. Samalla aurinkoenergian tuotantoa voidaan kasvattaa huomattavasti, ohjelmassa todetaan.

— Itä-Suomessa tuulivoimarakentamisen ja aluevalvonnan yhteensovittamiseen on etsittävä ratkaisut, jotka eivät heikennä puolustusta.

Maakuntavetoinen energiamurros

Keskusta tavoittelee puhtaan sähköntuotannon lisäyksen avulla kasvua ja työtä.

— Uusiutuva kotimainen energia vetää tällä hetkellä investointeja Suomeen ennätysvauhdilla, kansanedustaja Eeva Kalli sanoo.

— Myös Euroopan tasolla Pohjoismaat nähdään potentiaalisena vetytalouden kärkenä, koska meillä on mahdollisuus tuottaa kohtuuhintaista ja puhdasta sähköä.

Keskustan mielestä energiasiirtymä pitää toteuttaa alueellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Alueille tulee taata mahdollisuudet houkutella uusiutuvan energian investointeja.

Sosiaalisesti kestävä siirtymä taas tarkoittaa maanomistajien ja viljelijöiden huomioimista, kun energiamurroksen edellyttämiä siirtoyhteyksiä vedetään. Samalla puolue vaatii tukea fossiilisesta lämmöstä luopuville. Keskusta ei kuitenkaan ole rakentamassa hakekattilaa Helsinkiin valtion varoin.

Keskustalle energiamurros on koko maan kattava hanke.

— Vain kasvukeskusten varaan rakentuvassa Suomessa energiamurroksen hyödyt jäisivät saavuttamatta, Kalli toteaa.

Vaikka keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on ehdottanut tuulivoimalan rakentamista Helsingin Senaatintorille, uuden tuotannon painopiste on väkisinkin keskustan tanhuvilla.

Keskusta näkee energiamurroksessa uuden mahdollisuuden myös laajemmille aluepoliittisille panostuksille. Voittajana selviytyminen edellyttää Kallin mukaan sitä, että yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa koko Suomessa.

— Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tiestö, verkkoyhteydet sekä muu infrastruktuuri on kunnossa. Myös koulutuspaikkoja, osaavaa työvoimaa sekä peruspalveluja täytyy olla saatavilla koko Suomessa. Investoinnit vaativat tekijänsä, Kalli jatkaa.

Melkein markkinaehtoinen järjestelmä

Keskusta haluaa purkaa säätelyä. Varsinkin vihreän siirtymän hankkeille kaivataan pikakaistaa. Vaaliohjelmia selaamalla lukijalle ei selviä se, miksi säätelyä ylipäätään on olemassa, jonka kaikki hallituspuolueet haluaisivat purkaa.

Sama koskee biokaasun edistämistä. Keskusta haluaa sitä muiden tavoin lisää.

Sähkömarkkinoiden kriisin syyksi Kalli mainitsee Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa seuranneet poikkeusolot. Normaalitilanteessa halpaa sähköä taanneet markkinat eivät enää toimineet kriisitilanteessa.

— Markkinatalouteen kuuluu, että saatavuuden heikkenemisen myötä hinta nousee, Kalli sanoo.

— Sähkömarkkinoilla hintojen nousu tapahtui kuitenkin nopeasti ja moninkertaisena. Tämä aiheutti suomalaisille kotitalouksille kestämättömiä tilanteita.

Olosuhteet tuottivat osalle kuluttajista ”sopimusloukun”, jota Kallin mukaan pitäisi lähteä purkamaan yhtiöiden yhteisvastuullisin ja oma-aloitteisin toimenpitein.

Markkinamallia Kalli haluaisi päivittää kriisinkestäväksi siten, ettei pohjoismaisen säätövoiman saatavuutta vaaranneta.

— Myös kannusteet uusiutuvan energian ja puhtaan perusvoiman investointeihin on säilytettävä.

Varsinaista uutta energiapoliittista avausta Keskustan Energiauutisille antamat vastaukset ja vaaliohjelma eivät lupaa. Suomesta halutaan energiaomavarainen, energian pitää olla kotimaista, ja sitä tuotetaan kautta maan. Kuten varmasti tulee tapahtumaankin.

Osa vaaliohjelman tavoitteista on suunnattu Euroopan unionille Arkadianmäen sijasta. Kyse ei ole siitä, että Keskusta kävisi vääriä vaaleja, vaan siitä, että seuraava hallituksemme tulee vaikuttamaan yhteiseen eurooppalaiseen energiapolitiikkaan EU:n neuvoston kautta. Ja kun vaikutetaan, pitää vetää kotiinpäin.

— Metsäbioenergialla voidaan nopeuttaa irtautumista fossiilienergiasta ja korvata Venäjältä tuotua puuta ja energiaa, vaaliohjelmassa todetaan.

— EU:n on hyväksyttävä kaikissa uusissa ilmasto- ja energiaratkaisuissaan metsäpohjaisten ja muiden kestävien biojakeiden energiakäyttö.

Lue myös Keskustan Eeva Kallin blogi (14.2.2023) >

#energiapolitiikka