Blogit

Vieraskynä Mari Pantsar

Ilmastohaaste ratkaistaan luonnon monimuotoisuus huomioiden

20.06.2023, kello 10:00

Ekologisten haasteiden ratkaisemisessa valtioiden ja elinkeinoelämän huomio on viime vuosien aikana...

Uusi puitelaki ilmastolain tapaan

Luontolaki luontokatoa torjumaan?

31.05.2022, kello 12:29

Teksti Petri Sallinen | Kuva Laura Kotila

Luontolaki luontokatoa torjumaan?

Olisiko luontolaki keino pysäyttää luontokadon eteneminen? Ainakin ympäristöministeriö aikoo selvittää asian. Luontolaki olisi olemukseltaan kaiken hallinnon läpäisevä puitelaki — samankaltainen kuin jo käytössä oleva ilmastolaki.

Sektorit, siilot ja putket estävät näkemästä sivuille. Uusi luontolaki torjuisi putkinäköä ja auttaisi havainnoimaan päätösten vaikutuksia luontoon laaja-alaisesti. Lain kohteena olisi erityisesti luontokadon torppaaminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Ilmastolain tapaan luontolaki olisi oikeudellisesti velvoittavaa lainsäädäntöä.

— Periaatteessa nykyinen lainsäädäntö antaa tähän jo mahdollisuuden, jos niin halutaan. Sektorikohtaisesta ajattelusta luopuminen edellyttää kuitenkin poliittista tahtoa, toteaa ympäristöoikeuden professori Niko Soininen.

Soinisen mielestä kaiken päätöksenteon läpäisevä puitelaki auttaisi luonnostaan tarkastelemaan luontokatoa ilmiönä. Laki velvoittaisi päättäjiä myös hallituskausien ylitse. Lisäksi luontolain säätämisen yhteydessä voitaisiin tutkia, onko luontokatoon vaikuttava lainsäädäntö ylipäätään ajan tasalla.

— Ensi vaiheessa luontolaki voisi olla ainoastaan viranomaisia velvoittava suunnittelujärjestelmä. Lain lopullinen muoto määräytyy kuitenkin sen mukaan, minkälaista ohjaavuutta ja vaikuttavuutta siltä odotetaan, Soininen huomauttaa.

Yksinkertainen tavoite

Uuden luontolain selvitystyö on nyt käynnistymässä. Selvitystyön tarkoituksena on kartoittaa mahdollisuudet säätää luontolain kaltainen kokonaisuus. Valmista pitäisi olla vuoden vaihtuessa. Sen jälkeen hallitus päättää, onko luontolain säätämiselle mahdollisuuksia.

— Tavoite on yksinkertainen. Tarvitsemme lisää keinoja luontokadon pysäyttämiseksi. Jatkossa luontokadon torjunnan on oltava mukana kaikessa päätöksenteossa ja jokaisen hallituksen pöydällä, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

Kari huomauttaa, että kansalaisille ei ole tulossa uusia velvoitteita. Esimerkiksi metsänraivauksesta ei tehtäisi luvanvaraista, koska puitelaki ei puutu yksityiskohtiin. Laki ohjaisi ennen kaikkea päätöksentekijöitä arvioimaan päätöstensä luontovaikutuksia nykyistä laajemmin ja pitkäjänteisemmin.

— Jos esimerkiksi jokaisen bussipysäkin katoksen päälle istutettaisiin viherkatto tai jos julkisten rakennusten edustoille muodostettaisiin niittyjä sileäksi ajeltujen nurmikoiden sijasta, olisi päätösten vaikutus valtava kasveja pölyttävien hyönteisten elämään, Kari muistuttaa.

Suojelun ja talouden ristiriita?

Karin mieleistä taloudellisen toiminnan ja luontokadon torjumisen välille ei tarvitse muodostaa vastakkainasettelua. Talous ja suojelu voidaan sovittaa yhteen.

— Luontolain jälkeinen aika edellyttää kuitenkin muutosta ajattelussa, koska luontokadon pysäyttäminen on laajempi asia kuin perinteinen luonnonsuojelu. Luontolaki määrittää sen, mitkä teot ovat sopivia luonnon kantokyvylle. Samalla päätöksenteon vaikuttavuutta on voitava arvioida jollain tavalla.

Tällä hetkellä luontoarvot eivät näy riittävästi päätöksenteossa.

— Mennäänkö metsätalous edellä ja metsiensuojelu perässä — vai sovitetaanko talous ja suojelu tasavertaisesti yhteen, Soininen kysyy.

Hallitus on jo ehtinyt antaa eduskunnan käsiteltäväksi uuden luonnonsuojelulain. Lakijärkäle sisältää 146 pykälää. Laki on tarkkarajainen ja yksityiskohtainen. Luontolaki ei puutu yksityiskohtiin.

Kari muistuttaa, että nykyisin käytössä oleva ilmastolaki on osoittautunut tehokkaaksi. Luontolaki olisi samankaltainen.

— Ilmastolaissa metsien nielujen merkitys otettiin ensimmäistä kertaa osaksi lainsäädäntöä.

Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa samankaltaisia asioita kuin vielä idean asteella oleva luontolaki. Eikö maankäyttö- ja rakennuslaki riitä torjumaan luontokadon etenemistä?

— Maankäyttö- ja rakennuslaki on esimerkki sektoroituneesta lainsäädännöstä. Nyt tarvitaan läpileikkaavaa ohjausta, Kari huomauttaa.

Luontolakiin voidaan kirjata esimerkiksi tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä tai kokonaisheikentymättömyydestä. Tämä tarkoittaisi sitä, että ihmisten toimien kokonaisvaikutus ei saisi aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Luontolain toinen ulottuvuus on ennallistaa jo vahingoittuneita alueita.

— Suomi on riippuvainen luontoon perustuvia elinkeinoista. Vain monimuotoinen luonto mahdollistaa ekosysteemipalveluiden ylläpitämisen ja kansantalouden toimivuuden, Kari huomauttaa.

#luontokato #ympäristö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja