Mikä on ilmastonmuutoksen hinta?

03.04.2023, kello 17:20

Ilmastonmuutoksen vaikutus kansantalouteen on pitkä ja monimutkainen ketju. Siksi myös ketjua simuloiva mallinnus sisältää tukun olettamuksia ja epävarmuuksia. ”Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen” -selvitys mallintaa tulevaisuutta monelta kantilta.

Millä tavalla kansantalous kasvaa tulevina vuosina, kuinka talouskasvu lisää energiankäyttöä ja mitä tapahtuu kasvihuonekaasupäästöille. Päästöjen kehittymiseen taas vaikuttaa se, mitä keinoja — ja mitä politiikkatoimia — käytetään päästöjen vähentämiseen. Lisäksi toimien valintaa ohjaa saatavilla oleva teknologia. Näillä reunaehdoilla ilmastonmuuton jättää jälkensä julkiseen talouteen.

— Julkisella sektorilla kunnat ovat merkittäviä vallankäyttäjiä. Niiden tekemillä ilmastopoliittisilla päätöksillä voi olla suuria alueellisia vaikutuksia, toteaa Demos Helsinki Oy:n asiantuntija Otso Sillanaukee.

Selvityksen yhteydessä kuntien keskuudessa toteutettiin kyselytutkimus, jonka avulla kartoitettiin kuntien näkemyksiä ilmastomuutoksen riskeistä ja siitä, miten kunnat ovat varautuneet riskien toteutumiseen. Kyselyyn vastasi viidennes Suomen kunnista.

Vastausten perusteella ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuntataloudelle ei ole tutkittu kovin hyvin. Vesien hallinta ja energiavarmuuden ennakoimattomuus osoittautuivat kuntatalouden näkökulmasta suurimmiksi riskeiksi. Ilmastonmuutos hankaloittaa myös alueellista elinkeinotoimintaa.

— Jos kuntien alueella toimivien yritysten ja teollisuuden kilpailukyky heikkenee, laskevat kutien verotulot, Sillanaukee toteaa.

Taloudellisten vaikutusten arvaamattomuus korostuu vastauksissa. Negatiivisia taloudellisia vaikutuksia voidaan kompensoida aktiivisella ja ennakoivalla vihreän siirtymän politiikalla. Ne ovat toimenpiteitä, jotka ovat päättäjien ja ihmisten käsissä.

— Vihreän siirtymän positiivisia paikallistason talousvaikutuksia olisi syytä analysoida nykyistä huomattavasti laajemmin, Sillanaukee huomauttaa.

Alueellisissa näkemyksissä eroja

Kunnat ovat hyvin erilaisia. Tämä näkyy myös kyselytutkimuksen vastauksissa. Kunnan elinkeinorakenteen laajuus, teollisuuden suhteellinen osuus ja alueen energiantuotanto vaikuttavat siihen, miten kunta kykenee ottamaan vastaan taloudellisia iskuja.

— Alueella tehdyt investoinnit energiantuotantoon ja energianjakeluun ovat laajalle vaikuttavia asioita. Huonosti toimiva energiajärjestelmä ja varautumattomuus energiajärjestelmään kohdistuviin ilmastouhkiin ovat riskejä kunnan taloudelle ja kehitykselle, Sillanaukee toteaa.

Kunnat ovat merkittäviä energiainfrastruktuurin omistajia. Esimerkiksi kaukolämmöntuotannosta ja jakelusta noin 90 prosenttia on kuntien omistamia, ja sähköverkkoyhtiöistä suurin osa on kunnallisia. Lisäksi kunnat omistavat sähkönmyyntiyhtiöitä ja sähköä tuottavia yhtiöitä.

Sillanaukeen mielestä kuntien elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja viherryttäminen ovat keinoja torjua riskejä.

Mallinnus ei ennusta

Kaiken pohjalla on oletettu talouskasvu. Se määrittelee tarvittavat resurssit. Resurssien käyttö taas vaikuttaa siihen, kuinka paljon päästöjä syntyy ja minkälaisia ne ovat. Päästöjen hiilidioksidipitoisuus joko edistää tai hillitsee ilmastonmuutosta. Tämä aiheuttaa taloudelle haittoja tai hyötyjä — tai molempia. Ne taas vaikuttavat julkisen talouden menestykseen ja sitä kautta koko kansantalouden elinvoimaan.

Selvityksen mallinnus olettaa, että tuottavuus kasvaa Suomessa. Tämän seurauksena BKT kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksen noin prosenttiyksiköllä vuosittain. Samalla ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset Suomen julkiseen talouteen jäisivät vähäisiksi.

Palkat, voitot ja kulutus reagoivat kuitenkin herkästi kotimaisen tuottavuuden kasvuvauhtiin. Tällä on suuri merkitys julkiseen talouteen, koska ne muodostavat veropohjan, joihin julkinen talous perustuu.

Tutkijat huomauttavat, että mallinnus ei ole ennuste. Se ainoastaan simuloi tulevaisuutta tiettyjen taloudellisten reunaehtojen mukaan. Jos olettamuksia muutetaan, ei tulevaisuus näytä enää samalta. Talouden kehittyminen etenkin pitkällä aikavälillä sisältää aina suuria epävarmuuksia.

Mitä Suomi tekee?

Selvityksen mallinnus asettaa myös muita olettamuksia. Niiden mukaan Suomi mm. täyttää asettamansa ilmastopoliittiset lupaukset. Entä mitä tekevät muut maat? Tähän selvitys tarjoaa vastauksia eri skenaarioiden avulla, jotka tosin sisältävät joukon epävarmuustekijöitä.

Suomalaisessa taloudessa tapahtuu suurehko rakennemuutos hiilen hinnoittelun ja hiilipäästöjen kallistumisen seurauksena. Näin selvitys olettaa tapahtuvan. Teknologinen murros etenee, kun ilmastopolitiikka ohjaa kehittämään uudenlaista puhdasta teknologiaa. Samalla kansainvälisten hyödyke- ja rahoitusmarkkinoiden heijastumat ulottavat kouransa entistä voimakkaammin Suomen talouteen.

— Politiikkatoimet ja suorat heijastevaikutukset aiheuttavat kansataloudelle shokkeja. Vaikutukset julkisen sektorin vero- ja maksutuloihin voivat olla dramaattiset, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Kuusi arvioi, että ilmastonmuutoksen suorat talousvaikutukset jäävät Suomessa kuitenkin vähäisemmiksi kuin muissa maissa. Suomen maantieteellinen sijainti pohjoisessa on edullinen ja suomalaisen kansantalouden sopeutumiskyky on hyvä. Markkinaehtoinen talous helpottaa sopeutumista.

Eurooppalaiset ja globaalit talouden trendit ovat kuitenkin vahvasti läsnä. Mitä laajemmin ilmastonmuutos vaikuttaa globaaliin talouteen, sitä kovemmin taloudelliset heijastusvaikutukset vyöryvät Suomeen.

Esimerkkinä positiivisista ilmastonmuutoksen heijastusvaikutuksista selvitys mainitsee muutokset työn tuottavuudessa. Teolliset investoinnit saattavat siirtyä sellaisille alueilla, joilla ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vähäisiä tai olemattomia. Suomen kaltainen pohjoinen alue voi olla sellainen. Investointien lisäksi ilmiö tarjoaa työtä.

— Heijastevaikutus on usein eri suuntaisten vaikutusten summa ja siksi herkkä olettamuksille, selvitys huomauttaa.

Toteutustapa vaikuttaa hintaan

Julkisen talouden kiikkulautaa keikuttaa monta eri tekijää. Politiikkatoimien valinta, käyttö ja niiden painoarvo kallistavat kiikkulautaa suuntaan tai toiseen. Miten hiilen hinnoitteluun perustuvaa ohjausta — esimerkiksi päästökauppaa — kehitetään tai mikä on yksityisen ja julkisen sektorin välinen työjako ilmastonmuutoksen torjunnassa. Valinnat vaikuttavat myös julkisen talouden kustannuksiin.

— Oletettavasti ympäristöperusteinen verotus kiristyy. Ympäristöverot on kuitenkin nähtävä verokokonaisuuden osana. Mitä tapahtuu muulle verotukselle, jos ympäristöveroja kiristetään, Kuusi kysyy.

Julkista taloutta rasittavat myös vihreää kehitystä edistävät tuet. Tukia joudutaan kuitenkin käyttämään silloin, jos markkinaehtoisia ohjauskeinoja ei ole tai jos niiden ohjausvaikutukset eivät ole toivottavia.

Kuusi toteaa, että valtion velanotto voi kannattaa, jos rahat käytetään tuottaviin vihreän siirtymän investointeihin. Riskinä on kuitenkin julkisen sektorin velkaantuminen, vaikka parhaimmillaan onnistuneet investoinnit voivat tuoda taloudellista hyötyä.

— Etenkin ikääntyvässä kansakunnassa velkaantumisen riskit ovat kasvussa.

Mikä on valtion vastuu, kun ympäristövahinkoja torjutaan? Riittääkö se, että poliittisilla päätöksillä mahdollistetaan entistä ympäristömyönteisempi taloudellinen toiminta vai pitäisikö valtion irtautua kokonaan ja jättää ympäristövahinkojen torjunta pelkästään yksityisten toimijoiden tehtäväksi. Kuusen mielestä valtion vastuu ympäristövahingoista kaipaa selventämistä.

Markkinaehtoisessa kansantaloudessa ihmisten kulutustottumukset ohjaavat kysyntää ja sitä, minkälaisia tuotteita valmistetaan ja miten niiden valmistaminen kohtelee ilmastoa.

— Kulutustottumusten ennustaminen on selvä epävarmuustekijä. Sitä paitsi kysynnän muutokset muokkaavat hyödykemarkkinoita ja toimialarakenteita lyhyellä ja pitkällä aikaväli eri tavoilla. Kysynnän muutokset vaikuttavat kuitenkin tuottavuuteen, teknologian kehittymiseen ja lopulta ilmastonmuutoksen torjunnan hintaan, Kuusi toteaa.

— Tarkempi mallintaminen edellyttäisi yhteisiä kansallisia ponnisteluja, koska erityisesti äkkinäisten muutosten mallintaminen on haastavaa.

”Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen” -selvityksen ovat laatineet valtioneuvoston toimeksiannosta Etla, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki.

Julkaisun voi ladata omalle koneelleen täältä.

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka

Jaa artikkeli: