Blogit

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Markkinat Vieraskynä Thomas Brand, Jaakko Kaijala

Rohkeutta sähkön suurkuluttajien houkuttelemiseksi Suomeen

12.10.2023, kello 08:29

Energiauutiset on julkaissut hiljattain kolme ajankohtaista Omakynä-kirjoitusta, jotka jokaisen...

Markkinat Omakynä Petri Sallinen

Vihreys muuttuu investoinneiksi

31.05.2023, kello 11:03

Niinhän siinä sitten kävi. Vihreät päiväunet ja utopiat ovat muuttumassa investoinneiksi — tai...

Asiakas odottaa hyötyjä

Miten ansaita energian optimoinnilla

31.08.2021, kello 10:47

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Miten ansaita energian optimoinnilla

Energiankäytön optimointi ja ohjaaminen kiinnostavat kotitalouksia ja kiinteistöjen omistajia. Energiayhtiön kannalta haasteena on ansaintamallin kehittäminen teknologian ympärille.

Viisi energiayhtiötä tutki yhdessä asiakkaidensa suhtautumista energiankäytön ohjaamiseen ja optimointiin. Asiakas energiavaikuttajana -tutkimushankkeessa energiayhtiöiden asiakkaiden koteihin asennettiin kolme erilaista ohjausjärjestelmää, joiden käyttöä seurattiin vuoden ajan.

Järjestelmien avulla ohjattiin asiakkaiden energiankäyttöä ja kerättiin reaaliaikaista tietoa sähkönkäyttötavoista. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia säästöjä moderni ohjaustekniikkaa tarjoaa ja voisivatko energiayhtiöt rakentaa palveluiden ympärille kannattavaa liiketoimintaa.

Energiankäytön ohjaukselle on tilausta. Kun sääriippuvaisen sähköntuotannon määrä kasvaa, lisääntyy myös tarve paikkailla tuuli- ja aurinkovoiman jättämiä odottamattomia aukkoja. Yksi keino säätää sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa on sähkönkäytön ohjaus. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteita kytketään pois päältä sellaisten tuntien aikana, kun sähkönkäyttö on huipussaan ja kytketään taas päälle, kun sähkönkäyttö valtakunnassa on vähäisempää. Tällainen ohjaus ei sovi kaikille laitteille, mutta kodeissa on paljon lämminvesivaraajan kaltaisia laitteita, joiden käyttöajankohta ei ole kriittinen.

Kasvavan sääriippuvaisen sähköntuotannon hallinta on haaste kantaverkkoyhtiölle, alueellisille verkkoyhtiöille, sähkönmyyjille ja sähköntuottajalle. Vaihteleva tuotanto kuormittaa verkkoja vaihtelevasti ja arvaamattomasti.

Energiamarkkinoilla on tapahtunut muitakin muutoksia. Kun aikaisemmin sähkönkäyttäjät ostivat kaiken tarvitsemansa sähkön omalta sähkönmyyjältään, voidaan osa sähköstä tuottaa nyt itse. Yhä useampi kiinteistön omistaja hankkii talonsa katolle aurinkopaneeleita, joilla tuotetaan sähköä lähinnä omiin tarpeisiin. Tarvittaessa sähkö voidaan myydä myös sähköyhtiön verkkoon — etenkin silloin, kun sitä syntyy yli oman tarpeen.

Sähkökaupan muuttuminen kaksisuuntaiseksi on selvä muutos aikaisempaan verrattuna. Moderni ohjustekniikka sopii myös kiinteistöjen aurinkopaneeleiden tuotannon optimointiin. Sitä voidaan käyttää myös sähköjärjestelmän tuotantovajeiden säätämiseen.

KSS Energia Oy:n, Leppäkosken Energia Oy:n, Lännen Omavoima Oy:n, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n ja Vaasan Sähkö Oy:n tutkimushankkeesta saatu palaute oli positiivista. Asiakkaat olivat kiinnostuneita kotiensa sähkönkäytön ohjauksesta.

Säästö syntyy optimoinnista

Parhaimmillaan kotitalous voi saavuttaa sähkönkäytön ohjauksella 20 prosentin rahallisen säästön. Tutkimustulosten perusteella säästö ei kuitenkaan synny siitä, että asiakas käyttäisi vähemmän energiaa. Pääasiallisesti taloudellinen hyöty syntyy sähkönkäytön tuntiohjauksen avulla, kun sähkönkäyttöä siirretään kalliilta käyttötunneilta halvemmille tunneille.

Esimerkiksi yöaikana toimivan lämminvesivaraajan latautumista on helppo ohjata ilman, että ohjaus vaikuttaisi ihmisten arkipäiväiseen toimintaan. Tyypillisesti 300 litran lämminvesivaraajan lataaminen — eli varaajan veden lämmittäminen 80-asteiseksi kolmen kilowatin teholla — kestää kolme tuntia. Kotitalouden kannalta on yhdentekevää, mihin aikaan yöstä latautuminen tapahtuu. Oleellista on ainoastaan se, että lämmintä vettä on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.

Sähkökiukaan lämmitysajankohdan siirtäminen sen sijaan edellyttää perheeltä joustavuutta ja ennakkosuunnittelua. Kiukaan lämmittämisen siirtäminen totutusta hetkestä toiseen voi muuttaa perheen elämänrytmiä, vaikka tarjolla olisikin rahallista säästöä.

Esimerkkeihin kiteytyy energiankäytön ohjauksen perusolemus. Suurin osa sähkönkäyttäjistä arvostaa sitä, että ohjausjärjestelmä tekee töitä taustalla — ilman, että jotain näyttöä pitäisi muistaa käydä vilkuilemassa tai jotain nappulaa säätämässä. Toiminnan pitäisi olla vaivatonta. Joidenkin mielestä ohjauksen seuraaminen aika ajoin voi olla kivaa, mutta sitä ei haluta tehdä jatkuvasti.

Tutkimushankkeen perusteella myös ohjauksen vaikutukset kiinnostavat asiakkaita. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Toiminnasta olisi saatava myös taloudellista hyötyä.

— Asiakkaat odottavat kustannussäästöjä, jotka on osattava todistaa. Samalla asiakkaille on tarjottava ympäri vuorokauden toimivia tukipalveluita, toteaa Asiakas energiavaikuttajana -tutkimushankkeen projektikoordinaattori Aki Toivanen Vanguard Consultingista.

Tukipalveluiden järjestäminen aiheuttaa energiayhtiölle kustannuksia eikä ohjausjärjestelmäkään ole ilmainen. Sähkönkäyttäjän kannalta ohjaamisesta saatavien taloudellisten hyötyjen olisi kuitenkin oltava investointikustannuksia suurempia, mutta energiayhtiöllekin pitäisi syntyä toiminnasta taloudellista hyötyä.

Mistä pohja kannattavuudelle?

Energiayhtiöiden näkökulmasta käyttökustannukset kattavan ansaintamallin rakentaminen asiakkaan energiankäytön optimoinnista ei ole yksinkertaista. Asiaa ei yhtään helpota se, että järjestelmien kylkeen rakennetuista ylimääräisistä palveluista asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan, vaikka ylimääräisiä palveluita arvostetaankin.

Näillä näkymin optimointipalveluiden myymisestä saatava kannattavuus perustuu ainoastaan sähkönhankinnassa saavutettaviin kustannussäästöihin ja markkinatuloihin. Kun sähköyhtiön asiakas siirtää sähkönkäyttöä kalliilta tunneilta halvemmille tunneille, siirtyy hyöty myös sähköyhtiölle. Markkinatuloja energiayhtiö saa, kun se voi myydä kalliina käyttötunteina säästyneen sähkön markkinoille.

Toivanen ennustaa taloudellisen yhtälön paranevan, kun sähköautojen lataaminen yleistyy ja yhä useammat kotitaloudet tuottavat osan sähköstään itse.

— Energiamurroksen vaikutukset näkyvät yhä enemmän sähkömarkkinoilla ja asiakkaiden tarve energiakulutuksen optimointiin kasvaa. Tämä parantaa myös ohjauspalveluiden myynnin kannattavuutta.

Sähkökäyttöpaikoissa yleistyvä ohjausteknologia avaa myös uusia markkinoita, joista voi saada lisätuloja. Joustomarkkinoista esimerkkinä on kantaverkkoyhtiö Fingridin säätösähkömarkkinat, joille kotitaloudet voisivat tarjota lämminvesivaraajien säätöpotentiaalia. Kotitalouden hyötypotentiaali saattaa parhaimmillaan olla 30–60 euroa vuodessa.

Tekniikka ei vielä täysin valmista

Sähkönkäyttäjille suunnattu energiankäyttöä optimoiva ohjauspalvelu on monille energiayhtiöille uusi liiketoiminta-alue. Digitaalisten työkalujen käyttö ja palveluiden myyminen edellyttävät uudenlaista osaamista

Tällä hetkellä teknologian kehittämisen kannalta suurin haaste on reaaliaikaisen sähkönkäyttötiedon ja sähkönkäytön ohjauksen yhdistäminen. Keskitetty sähkönkäytön tiedonvaihtojärjestelmä, eli datahub ja uudet digitaaliset työkalut auttavat, mutta niiden kehittelyssä on vielä tehtävää. Tämä lähentää energiayhtiöitä ja digitaalipalveluita kehittäviä teknologiayrityksiä.

— Tulevaisuudessa energiayhtiöt ja teknologiayhtiöt toimivat entistä tiiviimmin yhdessä. Tähän ohjaa myös hiilineutraalisuustavoite, Toivanen toteaa.

Tekniikan kehittyminen ja kahteen suuntaan toimivan sähkönkaupan yleistyminen pakottavat pitkällä aikavälillä tarkastelemaan kriittisesti myös nykyisin käytössä olevia tukku- ja vähittäismarkkinamalleja. Muitakin muutoksia on luvassa.

Tutkimustyö jatkuu

Tutkimushankkeeseen osallistuneet energiayhtiöt jatkavat vielä itsenäisesti tutkimustyötään. Hankkeesta kerättyä tietoa hyödynnetään esimerkiksi sähkömarkkinoilla tapahtuvien muutosten vaikutusten arvioinnissa. Tiedon avulla voidaan analysoida asiakkaiden kulutusprofiileita tai arvioida 15 minuutin pituisen taseikkunan vaikutuksia sekä laatia jakeluverkkojen kuormitusskenaarioita.

Hankkeeseen osallistuneista energiayhtiöistä Pohjois-Karjalan Sähkö jatkaa tutkimusyhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Vaasan Sähkö puolestaan on päättänyt investoida Comsel Systemin ratkaisuihin, joita tarjotaan asiakkaille lähitulevaisuudessa.

#energia ja asiakas #energiatalous
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja