Tapanin veroinen myrsky uhkaa
Miten sähköverkot selviävät?
25.03.2022, kello 14:09
Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj ja Pekka Hannila
Voimakas myrsky saapuu lähipäivinä Suomeen. Jokainen myrsky koettelee sähköverkkoja, mutta verkkojen säänkestävyys on nyt aikaisempaa parempi.
Tapaninpäivän myrsky vuonna 2011 muutti kaiken. Tapani jyräsi sähköverkot ja tihutyötä täydensi seuraavana päivänä Hannu-myrsky. Tapanin ja Hannun jäljiltä 570 000 sähkönkäyttäjää oli ilman sähköä. Vikojen korjaamiseen kului viikkoja.
Voiko sama toteutua uudestaan, kun Foreca ennustaa Tapanin veroisen myrskyn saapuvan Suomeen lähipäivinä?
— Ei voi. Tapaninpäivän myrskyn kokemuksista on opittu. Sen jälkeen sähköverkkojen säänkestävyys on parantunut huimasti, toteaa johtava asiantuntija Ina Lehto Energiateollisuus ry:stä.
Tapani-myrskyn jälkilöylyissä sähkömarkkinalakia muutettiin nopeasti kansalaispalautteen paineessa. Päättäjät halusivat lain voimalla varmistaa sen, että samanlainen tuho ei enää toistu.
— Nyt sähkömarkkinalaki säätää toimitusvarmuudelle tietyt tasot, joita jakeluverkkoyhtiöiden on noudatettava ja jotka ohjaavat sähköverkkoinvestointeja, Lehto kertoo.
— Sähköverkkojen säävarmuus on parantunut reippaasti Tapani-myrskyn päivistä, toteaa Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto.
Sähköverkkoihin investoidaan 9,7 miljardia euroa — noin miljardi euroa vuodessa seuraavat kymmenen vuotta. Investoinneilla parannetaan toimitusvarmuutta ja säänkestävyyttä. Lisäksi vanhenevia verkkoja uusitaan ja valmistaudutaan energiamurroksen haasteisiin. Kolmasosa investoinneista käytetään säävarmuuden parantamiseen.
Säävarmuus paranee, kun ilmajohtoverkkoja korvataan maakaapeleilla ja kun ilmajohtoja siirretään metsistä maanteiden varsille. Maakaapeloitujen verkkojen määrä on ehtinyt kaksinkertaistua viimeisten viiden vuoden aikana.
— Alun perin saneerausurakan takarajaksi asetettiin vuosi 2028. Nyt takarajaa on siirretty sähkömarkkinalain muutoksella 2036 asti, Lehto kertoo.
Verkkoyhtiöt varautuvat
Myrskyihin varautuminen on sähköverkkoyhtiöille tuttua toimintaa. Asentajat, koneet, metsurit ja tarvikkeet ovat valmiina selvittämään vikoja ja korjaamaan vaurioita. Myös sähköverkkojen tilaa valvovien käyttökeskusten henkilökunnan määrää lisätään, kun myrskyn tiedetään uhkaavan aluetta.
— Seuraamme tuuliennusteiden kehittymistä ja tarkennamme varautumistamme sen mukaisesti. Periaatteenamme on pelata varautumisessa varman päälle, jotta sähköverkon viat saataisiin korjattua tehokkaasti, toteaa Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy:n varautumispäällikkö Matti Pesonen.
Savonlinnan seudulla toimiva Järvi-Suomen Energia Oy kertoo tiedotteessaan, että voimakasta puuskaista tuulta on tiedossa yhtiön toimialueelle. Yhtiö on nostanut valmiusastettaan. Asentajat ovat varalla koko viikonlopun. Yhtiön arvion mukaan laajoja sähkökatkoja ei ole kuitenkaan odotettavissa. Lehdetön puusto ja routainen maa vievät myrskyltä osan voimasta.
Sähköverkkoyhtiöiden internet-sivut ja sosiaalisen median kanavat kertovat, miten toimia ongelmatilanteissa ja mihin sähköverkon vaurioitumisesta voi ilmoittaa. Kaatuneita puita tai mahdollisesti katkenneita sähkölinjoja ei saa raivata tai yrittää korjata itse. Tämä voi olla hengenvaarallista.
Katkojen määrää lyhenee
Sähköverkkojen säävarmuuden parantuminen näkyy ennen kaikkea sähkökatkoaikojen lyhentymisenä. Mitä lyhyempi katko, sitä vähemmän sähkönjakelun keskeytys aiheuttaa asiakkaille vahinkoja. Kun kymmenen vuotta sitten sähkökatkon pituus oli keskimäärin yhdeksän tuntia, on se nyt alle kaksi tuntia.
Lehto kertoo, että asemakaava-alueilla 90 prosenttia asiakkaista on jo kytketty säävarmoihin sähköverkkoihin. Asekaava-alueiden ulkopuolella toimitusvarmuustavoitteista on saavutettu vasta alle puolet.
— Maaseudulla on enemmän työtä, kun välimatkat ovat pitkiä ja ihmiset asuvat harvassa.
Lehto muistuttaa, että jokaisen myrskyn jäljiltä aiheutuu sähkökatkoja, mutta huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmin. Kun korjattavaa on vähemmän, selvitään korjaustöistä nopeammin.
Tilanne luonnossakin on nyt erilainen kuin vuonna 2011. Maa on vielä roudassa — näin ei ollut silloin, kun Tapani-myrsky teki tuhojaan.
— Puut on tiukemmin kiinni routaisessa maassa eivätkä ne pääse kaatumaan juurineen, Lehto huomauttaa.
Investointien lisäksi muutakin on tapahtunut. Sähköverkkojen suunnittelu on nyt julkista toimintaa. Ensimmäiset julkiset sähköverkkojen kehittämissuunnitelmat ilmestyvät ensi kesänä.
— Ajatuksena on, että sähköverkkoyhtiöiden asiakkaat pääsevät kommentoimaan ja tekemään ehdotuksia verkkoyhtiöiden suunnitelmiin. Samalla vuorovaikutus ja keskinäinen ymmärrys verkkoyhtiöiden ja asiakkaiden kesken lisääntyy, Lehto toteaa.
Lue lisää: Tiesitko, että myrskyt ovat erilaisia
#sähköverkot
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja