Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Päästöt vähenevät nopeasti

Päästökauppa näytti kyntensä

07.09.2021, kello 13:17

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Päästökauppa näytti kyntensä

Päästöoikeuksien kallistuminen on lyhyessä ajassa vähentänyt päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä. — Päästökauppa toimii tehokkaasti, kunhan sen annetaan toimia, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

EU:n päästökaupalla oli pitkään uskottavuusongelma. Poliittiset päättäjät eivät luottaneet siihen, että markkinaehtoisesti toimiva järjestelmä johtaisi hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen Euroopassa.

Kun päästökauppa käynnistyi EU:n alueella vuonna 2005, nousi päästöoikeuden hinta parin ensimmäisen vuoden aikana 30 euron tietämille. Tämän jälkeen iski finanssikriisi ja Eurooppa ajautui taantumaan. Koska päästöoikeuksien ilmaisjako oli ehditty tehdä nousukauden odotusten pohjalta, oli päästöoikeuksia markkinoilla liikaa.

Päästöoikeuksien hinta romahti ja jämähti vuosiksi pohjamutiin. Alle viisi euroa maksava päästöoikeus ei ohjannut yrityksiä investoimaan puhtaaseen tekniikkaan. Parhaimmillaan — tai pahimmillaan — päästöoikeus maksoi vain kolme euroa. Syöksykierrettä vahvisti teollisuustuotannon supistuminen ja sähkön kysynnän väheneminen.

Samaan aikaan Eurooppa-neuvosto päätti käynnistää energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä lisäävät toimet. Jäsenmaita juridisesti velvoittavilla toimilla oli tarkoitus leikata hiilidioksidipäästöjä — tosin oli päätöksillä muitakin tavoitteita, kuten halu vähentää unionin tuontiriippuvuutta. Uudet toimet kilpailivat kuitenkin päästökaupan kanssa ja heikensivät päästökaupan ohjausvaikutusta. Keinot osoittautuivat myös päästökauppaa selvästi kalliimmaksi tavaksi vähentää päästöjä.

​​​Vastoinkäymisistä ja epäluottamuksesta huolimatta päästökauppa saavutti tavoitteensa. Sen avulla Euroopan unionin hiilidioksidipäästöt vähenivät joka vuosi prosentin — aivan kuten oli sovittu. Alhaiseksi jäänyt päästöoikeuden hinta ei kuitenkaan ohjannut yrityksiä investoimaan riittävästi puhtaisiin teknologioihin. Tämä on Kostaman mielestä asia, joka yleensä muistetaan. Samalla unohdetaan se, että päästökaupan avulla päästöt ovat koko ajan vähentyneet.

Päästöoikeuden hinta pysyi alhaalla vuosikymmenen ajan. Vasta vuonna 2019 hinta kääntyi nousuun ja saavutti 30 euron tason.

Korjausliike tuotti tulosta

Päästökauppa teki jo kuolemaa, kun vuoden 2013 huhtikuussa päästöoikeus maksoi alle kolme euroa. Viimeistään tässä vaiheessa entistä useampi oli valmis hylkäämään järjestelmän. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan päästökauppaa ohjaava direktiivi päätettiin remontoida.

Uudistettu päästökauppadirektiivi valmistui vuonna 2018. Tuolloin otettiin käyttöön markkinavakausmekanismi, joka säätelee päästöoikeuksien määrää markkinoilla ja tasapainottaa päästöoikeuden hintaa. Tämän uskottiin lisäävän päästökaupan ohjausvaikutusta.

Lisäksi sovittiin siitä, että päästöoikeuksien määrää vähennetään markkinoilta aikaisempaa ripeämmin sitä mukaa, kun päästöt vähenevät Euroopan unionin alueella. Siis mitä pidemmälle päästövähennystalkoot etenevät, sitä jyrkemmin päästöoikeuksien määrä markkinoilla vähenee. Lopulta niukkuus pitää huolen siitä, että päästöoikeuksien hinta ei pääse laskemaan liian alas.

Päästöoikeuden hintakehitys EU:n päästökaupassa tämän vuoden aikana. Kuva: Ember

 

60 euron raja rikki

Tämän vuoden syyskuussa päästöoikeuden hinta puhkaisi 60 euron rajan. Koskaan aikaisemmin yhden hiilidioksiditonnin päästäminen ilmaan ei ole maksanut näin paljon — tämä on 12 kertaa enemmän kuin neljä vuotta sitten. Päästökaupan uudistamisesta oli apua.

— Nyt olisi pidettävä huoli siitä, että uusilla eurooppalaisilla tai kansallisilla toimilla ei enää heikennetä päästökaupan ohjausvaikutusta, Kostama huomauttaa.

Päästöoikeuden hinta on siis nousukiidossa, mutta miten tämä on vaikuttanut. Koska kallistuva päästöoikeus on yritykselle ylimääräinen kustannus, pitäisi tämän ohjata investoimaan päästöttömiin tuotantomuotoihin.

Kun päästökaupan ensimmäinen hintaennätys saavutettiin huhtikuun alussa, maksoi päästöoikeus 40 euroa. Tuolloin moni turvetta polttava yritys totesi julkisuudessa, että turpeen käyttämisestä on muodostunut ”järjettömän kallista”.

— Näin päästökauppa toimii. Päästöjä aiheuttavat polttoaineet kallistuvat markkinaehtoisesti. Muita lääkkeitä ei tarvita, Kostama myhäilee.

Päästökaupan tärkein tehtävä on vähentää hiilidioksidipäästöjä unionin alueella. Tämän lisäksi päästökauppa ohjaa yrityksiä investoimaan päästöttömiin tuotantomuotoihin. Samalla monen päästöttömän tuotantomuodon kilpailukyky paranee. Näin on tapahtunut mm. tuulivoimalle. Aikaisemmin tuulivoimalaitoksia ei rakennettu ilman julkista tukea — nyt kaikki uudet tuulivoimalaitokset pystytetään markkinaehtoisesti.

Kun päästöoikeuden hinta on riittävän korkea, mahdollistaa se myös täysin uusien teknologioiden markkinoille pääsyyn. Esimerkiksi hiilidioksidin talteenottotekniikan käyttöä on hillinnyt sen korkea hinta. Asiantuntijoiden mielestä se on kaupallisesti kilpailukykyistä, kun päästöoikeuden hinta lähestyy sataa euroa.

— Kun päästökaupan annetaan toimia, on se kustannustehokas tapa vähentää päästöjä. Muita ohjauskeinoja ei tarvita, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

Kustannustehokasta ohjausta

Markkinoille laskettavien päästöoikeuksien määrästä päättää EU-komissio jokaisen päästökauppakauden alussa. Tämän vuoden alussa käynnistyi neljäs päästökauppakausi, joka ulottuu vuoteen 2030.

Jaossa jokainen unionin jäsenmaa saa tietyn määrän päästöoikeuksia, jotka huutokaupataan niitä tarvitseville. Osa voidaan jakaa myös ilmaiseksi. Ilmaisjaolla tuetaan toimialoja tai yrityksiä, joiden päästöjen vähentäminen on erityisen hankalaa. Neljännellä päästökauppakaudella ilmaisia päästöoikeuksia jaetaan aikaisempaa vähemmän — kauden viimeisinä vuosina niitä ei jaeta enää lainkaan. Suomessa päästöoikeuksien huutokaupasta vastaa Energiavirasto.

Viime vuonna päästöoikeuksien huutokauppa tuotti valtiolle noin 220 miljoonaa euroa. Valtion kannalta tämä ei ole puhdasta tuloa, sillä teollisuudelle korvataan osa päästökaupan aiheuttamista kustannuksista. Viime vuonna ns. kompensaatiotukea maksettiin 74,6 miljoonaa euroa. Tämän vuoden jälkeen tukea ei kuitenkaan enää makseta. Sen korvaa teollisuuden sähköistämisen tukijärjestelmä, josta hallituksen on tarkoitus päättää budjettiriihessä.

— Päästökauppa on valtiontalouden kannalta tehokas tapa ohjata päästöjä, Kostama huomauttaa.

— Sen avulla voidaan edistää kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Alkuhankaluuksien jälkeen päästökauppa näytti kyntensä. Siksi Euroopan unioni suunnittelee päästökaupan laajentamista myös liikenteeseen ja kiinteistöjen lämmitykseen.

#energiatalous #ilmastopolitiikka #päästökauppa
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Jorma Huttunen
Missä määrin EUn alueella vähenevät päästöt siityvät muille alueille ns. hiilivuodon vuoksi? Jos EU:lla olisi ikioma ilmasto, nämä esitetyt arviot pitäisivätkin paikkansa, mutta kun pääästökauppa vaikuttaa energiaintensiivisten hyödykkeiden hintoihin siinä määrin, että tuotanto ja kauppa siirtyy muille alueille ja samalla CO2:n päästöt.
Kari Heikkinen
Kun tämä yritysten tuotantokustannuksia lisäävä vaikutus täytyy saada jollain tavalla kompensoitua, niin sehän näkyy kuluttajahintojen voimakkaana nousuna, joka erityisesti kohdentuu pieni- ja keskituloisiin, eikä nykyinen hallitus aio tehdä asian korjaamiseksi yhtään mitään niin en näe asiassa mitään hienoa. Pikemminkin Suomi nimisen talouden kurjistuminen jatkuu samalla kun Kiina lisää valtavalla määrällä hiilivoimaloita, siitä ei seuraa todellakaan mitään hyvää. Asiat pitää hoitaa maltilla eikä pistää kansantaloutta polvilleen tämän maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan seurauksena. Todella typerää talousajattelua!!