Blogit

Omakynä Tuotanto Jukka Leskelä

Onnistunut ilmastokokous on Suomen etu

12.12.2023, kello 09:56

Parhaillaan käynnissä oleva YK:n ilmastokokous Dubaissa on alkanut yllättävän positiivisissa...

Markkinat Vieraskynä Teppo Säkkinen

Paine fossiilisten alasajoon kasvaa YK:n ilmastokokouksessa

11.12.2023, kello 10:28

YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa on käsillä ratkaisevat tunnit. Neuvotteluja on käyty muutaman...

Tuotanto Vieraskynä Teppo Säkkinen

Energia on keskiössä YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa

04.12.2023, kello 09:08

YK:n ilmastokokous COP28 Arabiemiraateissa on käynnissä viidettä päivää. Jopa 90 000 osallistujaa...

Uusia politiikkatoimia ei tarvita

Päästöt vähenevät vääjäämättä

16.04.2021, kello 11:15

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Päästöt vähenevät vääjäämättä

Energia-alan hiilidioksidipäästöt jatkavat laskuaan syöksykierteen lailla. Selkeät ilmastopoliittiset linjaukset ja 10–15 vuoden päähän ulottuva energiaverotuksen tiekartta voisivat rohkaista viimeisenkin epäröijän tekemään tarvittavat investointipäätökset.

Ilmastopoliittinen ilmapiiri on Suomessa juuri nyt odottava. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma sekä tekeillä oleva ilmasto ja energiastrategia sisältävät lähes kaiken mahdollisen. Kokonaisuutta täydentävät EU:n elvytyspaketti ja siitä johdettu kestävän kehityksen ohjelma. Viimeinen silaus on kesällä julkistettava EU:n Fit for 55 -paketti. Näillä eväillä Suomessa saavutetaan hiilineutraali olotila vuoteen 2035 mennessä.

— Jos vielä jotain saisi toivoa, niin se olisi seuraavat 10–15 vuotta kattava energiaverotuksen tiekartta. Tämä toisi ennustettavuutta ja vakautta energia-alan investointiympäristöön, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

Euroopan unionin suunnalla suomalaisilla vaikuttajilla riittää vielä tekemistä. Esimerkiksi Fit for 55 -paketin kautta tarvittaisiin markkinaehtoisuutta lisääviä uudistuksia. Erityisesti EU:n päästökauppa kaipaa vahvistamista unionin kiristyvien ilmastotavoitteiden vuoksi. Samalla päästökauppa voitaisiin laajentaa kattamaan lämmitysmarkkinat — alkuvaiheessa ehkä erillisenä varsinaisen päästökaupan kyljessä toimivana järjestelmänä.

Suomen ahkerin investoija

Vielä kymmenen sitten suomalainen energiatoimiala investoi noin 1,5 miljardia euroa vuodessa. Oliko tämä paljon vai vähän? Ainakin se oli 2,5 kertaa enemmän kuin seuraavaksi suurimman teollisuustoimialan — metalliteollisuuden — investoinnit.

Vuoden 2010 jälkeen energiateollisuuden vuotuisat investoinnit ovat kiihtyneet tasaisesti. Yhtenäkään vuonna ei ole pysähdytty lepäilemään. Toistaiseksi energia-alan investointien huippuvuosi oli 2019. Silloin toimiala käytti investointeihin peräti 3,1 miljardia euroa — 2,7 kertaa enemmän kuin kakkospaikkaa pitävä metalliteollisuus.  Viime vuonna toimialan investoinnit olivat 2,5 miljardia euroa.

Energia-alan investoinneille on tyypillistä se, että investoinnit tehdään markkinoiden rahoittamina. Yksityisen rahan vipuvaikutus on ollut valtava, eikä toimiala yleensä itke julkisen rahan perään. Energia-alan mielestä suurimmat hyödyt yhteiskunnan taloudellisista panostuksista saadaan, kun tukieurot kohdistetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen — sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Näin energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät.

 

Investoinnit tuottavat tulosta

Miksi energia-ala investoi näin suuria määriä vuodesta toiseen? Investoinnit ovat vastaus energiamurrokseen, joka pakottaa uudistumaan. Investointien avulla myös hiilidioksidipäästöt saadaan kuriin, mutta samalla investoinnit tasoittavat tietä kohti yhteiskunnan sähköistymistä. Järeästä tekniikastaan huolimatta koko energia-ala on kuitenkin palveluala: sen on kyettävä tuottamaan tehokkaasti energiapalveluita kansakunnalle sellaisessa muodossa kuin asiakkaat niitä haluavat.

Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät nyt nopeammin kuin on oletettu. Tällä hetkellä suomalaisesta sähköntuotannosta jo 85 prosenttia on päästötöntä. Kun kaikki tekeillä olevat tuulivoimalaitokset ja Olkiluodossa rakenteilla oleva ydinvoimalaitos valmistuvat, on puhtaan suomalaisen sähkön osuus jo 95 prosenttia.

Eniten päästövähennystalkoissa näyttää kirivän kaukolämmön tuotanto. Tuoreimpien laskelmien mukaan kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt laskevat nopeammin kuin energia-ala itse vähähiilisyystiekartoissaan ennusti vajaa vuosi sitten. Kaukolämpöjärjestelmä on näyttänyt vahvuutensa ja kykynsä käyttää joustavasti lähes kaikenlaista päästötöntä energiaa ja hukkalämpöjä.

Jotain kuitenkin vielä tarvitaan, jotta kaukolämpöjärjestelmä voisi hoitaa hommansa tyylipuhtaasti maaliin.

— Puhtaiden lämmitysratkaisuiden t&k- ja demonstraatiotuki sekä pilottihankkeiden investointiavustukset olisi kova sana, Kostama toteaa.

— Lisäksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämien energia-avustuksien ehtoja olisi syytä tarkistaa kaukolämpöä syrjimättömiksi.

Kaukolämmön tuotannossa metsäteollisuuden sivuvirtojen ja metsänhoidossa syntyvien jämämateriaalien rooli on tulevaisuudessakin merkittävä. Mahdollisuus käyttää niitä päästöttömän kaukolämmön tuottamiseen vaikuttaa oleellisesti yritysten investointihaluihin.

— Kestävän bioenergian käytön pitäisi jatkossakin olla verotonta. Asia on hyvä varmistaa energiaverotuksen tiekartassa, Kostama huomauttaa.

Kaiken tämän seurauksena energian tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat enää noin kolme miljoonaa tonnia vuonna 2035.

Sähköverkkojen rooli korostuu

Yhteiskunnan sähköistyminen tarkoittaa sitä, että puhtaasti tuotetulla sähköllä korvataan hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä. Sähköistymisen edellytyksenä taas ovat hyvin toimivat sähköverkot. Tämä varmistaa sen, että puhdasta sähköä on aina siellä, missä sitä tarvitaan.

Kostaman mielestä veroratkaisuilla voidaan tehokkaasti edistää sähköistymistä. Puhtaan kaukolämmön tuotannon edistämisessä tämä tarkoittaisi sitä, että teollisten lämpöpumppujen ja kaukolämmön tuotantoon käytettävien sähkökattiloiden sähköveroa alennettaisiin.

— Sähköverojen korotukset eivät ainakaan edistä yhteiskunnan sähköistymistä, Kostama huomauttaa.

Lahti Energia — jo melkein maalissa

Todelliset ilmastopäästöjä vähentävät tarinat kirjoitetaan energiayhtiöissä. Ne suunnittelevat, toteuttavat ja hankkivat rahoituksen. Suomessa on paljon ilmastoystävällisiä menestystarinoita, joista Lahti Energia Oy on yksi.

Lahti Energia Oy haluaa olla hiilineutraali jo vuonna 2025. Tämä sopii hyvin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi valitulle kaupungille. Viime vuonna lahtelaisten energian tuotanto aiheutti enää 100 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Kahden vuosikymmenen aikana yhtiö on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään peräti 90 prosentilla.

Ensimmäiset investointinsa yhtiö teki jo vuonna 1999, kun se lähti Meri-Poriin rakennettavan tuulipuiston osakkaaksi. Matkan varrella energiaa on ehditty tuottaa myös kaatopaikkakaasuilla ja jätevedenpuhdistamojen hukkalämmöillä.

Vuonna 2012 Lahdessa käynnistyi maailman ensimmäinen kierrätyspolttoainetta käyttävä kaasutuslaitos. Kymijärvi II -nimen saanut laitos vähensi merkittävästi kivihiilen käyttöä. Lopullisesti kivihiilen käyttö päättyi Lahdessa vuonna 2019, kun uusi Kymijärvi III -niminen biolämpölaitos aloitti toimintansa.

Maakaasuputkireitin varrella sijaitseva yhtiö on korvannut myös maakaasua biomassoilla useissa lämpökeskuksissa. Lämpökeskusten yhteyteen on asennettu myös aurinkosähköjärjestelmiä.

— Kymijärvi II ja Kymijärvi III olivat ylivoimaisesti suurimmat investoinnit. Ne maksoivat yhteensä noin 350 miljoonaa euroa. Jos kaikki päästöjä vähentävät investointimme lasketaan yhteen, ylittyy 400 miljoonaa euroa reippaasti, kertoo Lahti Energia Oy:n tuotantojohtaja Esa Tepponen.

Kuopio kurittaa turvetta

Sähköä ja kaukolämpöä tuottava Kuopion Energia Oy on investoinut yhteensä 160 miljoonaa euroa hiilidioksidipäästöjä vähentävään tekniikkaan viimeisten kymmenen vuoden aikana.

— Turpeen pölypolttotekniikkaan perustuva voimalaitos jouduttiin korvaamaan kokonaan uudella laitoksella. Muissa laitoksissa muutos voitiin toteuttaa polttotekniikkaa vaihtamalla, toteaa tuotantojohtaja Peter Seppälä.

Investointien seurauksena yhtiön kahdessa voimalaitoksessa voidaan nyt käyttää joustavasti erilaisia polttoaineita. Tarvittaessa jopa pelkkiä biomassoja. Seppälän mukaan tukipolttoaineena käytetään vielä jonkin verran turvetta. Tosin päästökauppa on tehnyt sen käyttämisestä erittäin kallista.

Aikaisemmin Kuopion Energian vuotuinen turpeen käyttö oli energiasisällöltään 1400 gigawattituntia, puun 100 gigawattituntia ja öljyn 200 gigawattituntia. Investointien seurauksena polttoainetta ei tarvita yhtä paljon kuin aikaisemmin, vaikka uudet laitokset ovat suurempia. Nyt käytettyjen polttoaineiden energiasisältö on yhteensä enää 1350 gigawattituntia.

— Uusien laitosten hyötysuhde on aikaisempaa parempi. Lisäksi lämmön talteenottotekniikan ja savukaasupesurien avulla keräämme mm. savukaasuista lämmöt talteen. Ne voidaan käyttää hukkalämpöjen tapaan kaukolämpöverkossa, Seppälä kertoo.

Turpeen käyttö on vähentynyt Kuopiossa 60 prosentilla. Öljyä ei käytetä enää lainkaan. Käytetyn puun energiasisältö on tällä hetkellä 800 gigawattituntia ja turpeen 550 gigawattituntia.

Helsinkiläisten tie hiilineutraaliksi

Pääkaupungin energiayhtiö Helen Oy aikoo olla hiilineutraali vuonna 2035. Kivihiilen käyttö loppuu Helsingissä asteittain vuoteen 2029 mennessä. Ensin suljetaan Hanasaaren kivihiilivoimalaitos viimeistään vuonna 2024 ja tämän jälkeen Salmisaaren voimalaitos vuonna 2029.

Samalla Helen Oy investoi suuriin lämpöpumppuihin, lämpövarastoihin ja lisää biomassojen käyttöä energiantuotannossa. Näillä tuotetaan puhdasta kaukolämpöä.

Esplanadin lämpöpumppulaitos valmistui jo vuonna 2018. Tällä hetkellä Katri Valan lämpöpumppulaitosta laajennetaan. Se on maailman suurin lämpöpumppulaitos, joka tuottaa kaukolämpöä puhdistetusta jätevedestä. Laajennuksen jälkeen Katri Valan laitos kykenee tuottamaan lämmöt 120 000 kerrostalokaksiolle.

Helsingissä lämpöä varastoidaan myös käytöstä poistettuihin kallioluoliin. Vuosaaressa ja Salmisaaressa on jo toimivat lämpövarastot. Uusin luola on rakenteilla Mustikkamaalle. Mustikkamaan luolaan kerätään meriveden sisältämää lämpöä, joka juoksutetaan talvisin helsinkiläisten kaukolämpöverkkoon.

Pelkästään viime vuonna Helen-konserni investointi yhteensä 201 miljoonaa euroa. Näistä energiantuotantorakenteen uudistamiseen käytettiin 93 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöittensä kautta Helen Oy investoi viime vuonna tuulivoimaan 46 miljoonaa euroa.

— Investoinneista karkeasti 123 miljoona käytettiin viime vuonna hiilineutraalisuuden lisäämiseen, kertoo Helen Oy:n viestintäpäällikkö Petri Vihavainen.

Vaasa pyristelee kivihiilestä eroon

Vaasassa Vaskiluodon Voima Oy:n tehdasalueella sijaitseva entinen öljyvarasto muuntui lämpövarastoksi, jonka sisältämään veteen voidaan sulloa lämpöä. Talvella varaston sisältämä lämpö käytetään Vaasan kaukolämpöverkossa.

— Lämpövarasto vähentää kivihiilen käyttöä alueella kolmanneksella, kertoo Vaskiluodon Voima Oy:n tekninen päällikkö Janne Österback.

Lämpövarasto on toistaiseksi Suomen suurin. Kahdesta luolasta muodostuvaan kokonaisuuteen mahtuu yhteen 210 000 kuutiota vettä. Helen Oy:n Mustikkamaan lämpövarasto on vielä suurempi, mutta vielä vähän aikaa vaasalaiset pitävät kärkipaikkaa Suomen suurimman lämpövaraston rakentajana.

Österbackin mielestä lämmön varastointi veteen on kustannustehokasta. Vaasassa kannattavuuteen vaikutti se, että luolat olivat jo olemassa. Luoliin ei tarvinnut tehdä kovin paljon kalliita louhintatöitä. Varaston rakentaminen maksoi reilut viisi miljoonaa euroa.

Vaskiluodon Voima Oy:n tavoitteena on hiilineutraalius jo vuonna 2025. Lämpöä voidaan tuottaa varastoon monelle eri tavalla, esimerkiksi halvalla tuulisähköllä, aurinkovoimalla tai naapuriyhtiön jätevoimalaitoksella.

#energiaverotus #ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka #uusiutuva energia
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja