Sota Ukrainassa nostaa hintoja

Panostukset kestäviin toimiin uhanalaisia

20.04.2022, kello 12:12

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Windpower GmbH

Panostukset kestäviin toimiin uhanalaisia

Maailmalla hallitukset ovat tähän asti sitoutuneet yli 710 miljardin dollarin eli vajaan 660 miljardin euron kestävän elpymisen toimiin vuoteen 2030 saakka siitä lähtien, kun koronapandemia iski päällemme, muistuttaa Kansainvälinen Energiajärjestö IEA.

Summassa on 50 prosentin kasvu verrattuna lukemaan lokakuulta 2021 ja se edustaa IEA:n mukaan “suurinta puhtaaseen energiaan kohdistuvaa fiskaalista ponnistusta”.

Tästä merkittävästä kasvusta huolimatta energiajärjestön ’Sustainable Recovery Tracker’ -julkaisun viimeisimmässä päivityksessä varoitetaan, että alueelliset epätasapainot yhdistettyinä Venäjä-Ukraina sodan aiheuttamiin nouseviin raaka-aine- ja hyödykehintoihin antavat aihetta huoleen.

Lausunnossaan pääsiäisviikolla Pariisissa päämajaansa pitävä IEA totesi, että edistyneet talousmaat aikovat satsata yli 370 miljardia dollaria ennen vuoden 2023 loppua. Järjestö kuvaili tätä lyhyen jakson tasoksi hallitusten panostuksissa, mikä auttaa pitämään oven auki IEA:n globaalille polulle kohti nettonollaisia päästötavoitteita vuoteen 2050 mennessä.

Muilta osin maailmaa tarina onkin sitten erilainen. Nousevat ja kehittyvät taloudet ovat IEA:n mukaan tehneet noin 52 miljardin dollarin edestä kestävään elpymiseen liittyviä suunnitelmia, joiden on tarkoitus toteutua enne vuoden 2023 loppua. Tämä on varsin vähän siihen verrattuna, mitä vaadittaisiin vuoden 2050 nettonollatavoitteisiin.

- Kuilu tuskinpa kapenee lähitulevaisuudessa, IEA:sta arvioidaan. Monet vähävaraiset hallitukset ovat jo nyt kasvokkain ruoka- ja polttoaineniukkuuden kanssa, minkä ovat saaneet riesakseen, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut raaka-aineiden, ruuan ja monien hyödykkeiden hintoja.

IEA:n näkemys siitä, mitä “puhdas energia ja kestävät elpymistoimet” pitävät sisällään, on laaja-alainen. Se käsittää kaiken investoinneista ydinvoimaan, tuuleen, aurinkoenergiaan ja vesivoimaan kuin myös jälkiasennuksiin, sähköisiin ajoneuvoihin ja siirtoinfrastruktuureihin sekä kierrätykseen.

Hyödykkeiden hintahuolet

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sittemmin tavallaan edistänyt niin energiasiirtymää kuin energiaturvallisuuttakin. Venäjä on sekä öljyn että maakaasun suurtuottaja, ja vain muutamien viime viikkojen aikana useat taloudeltaan suuret maat ovat suunnitelleet vähentävänsä riippuvuuttaan hiilivedyistä.

Mutta samaan aikaan olemme viime kuukausina nähneet hyödykkeiden hintojen tuntuvaa nousua. YK:n mukaan sen ruoka- ja maatalousjärjestön (FAO) ylläpitämä ruuan hintaindeksi oli maaliskuussa 159,3 pistettä, missä oli 12,6 prosenttia nousua verrattuna helmikuun indeksiin.

FAO:n pääjohtaja Qu Dongyu paljasti viimeviikkoisessa lausunnossaan karun todellisuuden – sen että ruuan hintaindeksi on kaikkien aikojen korkeammalla tasollaan. Erityisesti peruselintarvikkeet kuten vehnä ja ruokaöljyt ovat kallistuneet hiljattain aiheuttaen ylimääräisiä menoja erityisesti köyhimmille kuluttajille.

Huikea tehtävä päästövähennyksissä

Globaalin lämpiämisen pitäminen enintään 1,5°C-asteessa edellyttää YK:n mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja vuosidadan puoliväliin mennessä niiden on oltava nettonollaisia.

Tehtävä on huikea ja panokset kovia, sillä 1,5 Celsius-astetta pidetään korkeimpana mahdollisena rajana, jolla vielä voidaan välttyä ilmastonmuutoksen pahimmilta seuraamuksilta.

- Ne maat, joilla puhdas energia on toipumissuunnitelmien ytimessä, pitävät elossa mahdollisuutta saavuttaa nettonollatavoite vuoteen 2050 mennessä, mutta haastavien rahoitus- ja talousolosuhteiden vuoksi muualla maailmassa on aliarvioitu julkisia resursseja, IEA:n pääjohtaja Fatih Birol sanoi.

Birolin mukaan kansainvälinen yhteistyö on olennaista, jotta puhtaan energian investointien suuntaa saadaan muutetuksi, ja näin erityisesti nousevien ja kehittyvien maiden talouksissa, joissa tämä tarve on suurin.

Pandemiapaikkauksiin selvästi enemmän rahaa kuin kestävään energiaan

Vaikka edistyneiden talousmaiden kuva näyttääkin ruusuisemmalta kuin nousevien ja kehittyvien maiden kuva, IEA nostaa esiin muutamia potentiaalisia kohteita, jotka näyttävät menevät eteenpäin mutta joihin liittyvien rahoitusriskien takia niiden toteutumiset myöhästyvät aikatauluistaan.

Esimerkiksi monet putkistohankkeet ovat seisahduksissa hallitusten ohjelmien viivästymisten vuoksi sekä rahoituksiin liittyvien epävarmuuksien, työvoimapulan ja jatkuvien hankintaketjukatkosten takia.

Kaiken kukkuraksi kannusteet “kuluttajalähtöisiin toimiin” kuten jälkiasennuksiin ja sähköisiin ajoneuvoihin eivät tunnu saavuttavan suurempaa yleisöä byrokratian ja tiedonpuutteen takia.

Isossa kuvassa julkinen panostus kestävään energiaan jää IEA:n mukaan lopulta varsin vähäiseksi verrattuna siihen 18,1 biljoonan dollarin summaan, jolla on globaalisti paikattu koronapandemian aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia.

 

Lähde: CNBC

#energiatalous #energiaturvallisuus #uusiutuva energia
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja