Sodan ja hintakriisin paketti

RePowerEU — pientä pintaremonttia

24.05.2022, kello 18:28

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

RePowerEU-paketti etsii keinoja vähentää riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta. Poliittisesti värittynyt ehdotus sisältää paljon lukuja ja yksityiskohtia. Riskinä on nippelisäätelyn lisääntyminen eurooppalaisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa.

RePowerEU-paketti syntyi nopeasti Ukrainan sodan ja energiakriisin jälkimainingeissa. Energiahintakriisi ja sota paljastivat eurooppalaisesta lainsäädännöstä puutteita, joita tilkitsemään EU-komissio laati 13 aloitetta sisältävän paketin. Tavoitteena on lainsäädännön keinoin varautua nykyistä paremmin sodan ja hintakriisin kaltaisiin ilmiöihin. Samalla vihreä siirtymä ja energiaomavaraisuuden kasvattaminen saavat uutta potkua.

Paketin sisältämistä aloitteista osa on kokonaan uutta lainsäädäntöä, osa nykyistä lainsäädäntöä täydentävää ohjeistusta. Vaikka yksityiskohtia vilisevä esitys toteutuisi sellaisenaan, se ei muuta aikaisemmin betonoituja unionin ilmasto- ja energiapolitiikan suuria linjoja.

Asetelma on kuitenkin poikkeuksellinen, koska lähes kaikki energia-alan toimintaa säätelevät lait ehdittiin avata päivittämistä varten jo viime kesänä Fit for 55 -paketin yhteydessä. Päivitystyö on jatkunut sodasta ja energiahintakriisistä huolimatta ja valmista pitäisi syntyä kesään mennessä. Olisiko päivitystyö kannattanut siirtää hetkeksi jäähylle odottamaan geopoliittisen tilanteen rauhoittumista, on energiapoliittisessa keskustelussa useampaan kertaan esitetty kysymys.

Ykkösenä irtautuminen fossiilitaloudesta

RePowerEU-esityksen päätavoite on kiskoa unioni irti venäläisestä fossiiliriippuvuudesta. Ihannetapauksessa kaikki venäläinen fossiilienergia korvattaisiin päästöttömällä energialla. Samalla vihreä siirtymä ohjattaisiin kiihdytyskaistalle. Tämä tuskin toteutuu, mutta tavoitteen osittainenkin saavuttaminen nopeuttaa Euroopan unionin ilmastopolitiikan aikataulua.

Päätavoitteen ohessa on muutakin hyvää luvassa. Energiaturvallisuus ja omavaraisuus kasvavat, kun venäläinen fossiilienergia heivataan. Mikään näistä ei toteudu ilman massiivisia investointeja. Sopivassa poliittisessa toimintaympäristössä ne kuitenkin tuottavat kansantaloudellista hyvää koko Eurooppaan: yritysten kilpailukyky kohenee ja ilmastopäästöt vähenevät. Energian hintakin pysyy kurissa.

Käsiohjaus ei lupaa hyvää

Nykyisen lainsäädännön paikkailu RePowerEU-paketin esityksillä ei kuitenkaan ratkaise tämän hetken ongelmia. Energia maksaa maltaita ja jollain tavalla olisi ratkaistava tulevan talven energiatarpeet. Näyttää myös siltä, että energian hinta saattaa jäädä pidemmäksi ajaksi huippulukemiin.

Eurokansalaiset ja eurooppalainen elinkeinoelämä odottavat päättäjiltä ratkaisuja lähiajan ongelmiin. Tämä on luonnollista, koska parhaimmillaan lainsäädäntöön tehdyt muutokset näkyvät käytännön elämässä vasta vuosien päästä. Siihen asti energiaköyhyys on todellisuutta monissa Keski-Euroopan maissa.

Poliittinen paine tehdä nopeita ratkaisuita näkyy RePowerEU-paketin sisällössä. Yksityiskohtaista säätelyä on paljon. Mikromanagerointi ja poliittiseen käsiohjaukseen siirtyminen eivät kuitenkaan tuo kaivattua tehoa tai dynaamisuutta sääntelyyn.

— Euroopan unionin olisi osattava olla suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Pahimmillaan poliittinen käsiohjaus sitoo toimijoiden mahdollisuuksia tehdä valintoja — samalla tavalla kuin jonkun tietyn teknologiaratkaisun suosiminen. Markkinoilla tarvitaan ennen kaikkea dynaamisuutta ja mahdollisuuksia tehdä valintoja eri ratkaisujen kesken. Pahimmillaan jäykät rakenteet ovat investointien esteitä eivätkä edistä kustannustehokkuutta.

Tutut asiat kärjessä — vääntöjä luvassa

Energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käytön lisääminen ja esteiden poistaminen sähkömarkkinoiden tieltä — RePowerEU:n linjaukset eivät ole mullistavia. Paljon kiinnostavampia ovat konkretiaa lähestyvät ehdotukset. Ne saattavat myös järkyttää.

Uusiutuvan energian käyttöön perustuvien hankkeiden lupamenettelyn nopeuttaminen on yksi lupaavalta kuulostava käytännön toimi. EU-komissio määrittelee kuitenkin uusiutuvan energian omintakeisesti — keskieurooppalaiseen tapaan. Mukaan kelpuutetaan kaikki muut paitsi biomassojen käyttöön perustuvat hankkeet.

Puupolttoaineiden käytölle ei aseteta uusia tavoitteita. Se on kuitenkin tunnettua, että esimerkiksi Euroopan parlamentti haluaisi rajoittaa biomassojen ja puuenergian käyttöä, jotta ”Euroopan metsiä ei hakattaisi voimalaitosten kattiloihin”. Suomalaisten näkökulmasta RePowerEU sorsii metsäenergiaa.

RePowerEU ei tunnista kaukolämpöä. Samasta syystä kaukolämmön tuotannossa käytetyn uusiutuvan energian rooli jää arvoitukseksi. Ovatko esimerkiksi hukkalämmöt uusiutuvaa energiaa ja pitäisikö niiden käyttöä edistää?

Kiinteistöjen energiatehokkuutta EU-komissio edistäisi aurinkopaneelipakon avulla. Rakennusmääräysten voimalla uusiin kiinteistöihin olisi asteittain asennettava aurinkopaneeleita — aluksi uusiin julkisiin kiinteistöihin ja liikerakennuksiin, sen jälkeen kaikkiin uusiin kiinteistöihin.

EU-komission tavoitteena on ”käyttäytymismuutos” energiankäytössä. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistöjen lämmitykseen käytetyn öljyn ja maakaasun kulutusta olisi leikattava viidellä prosentilla. Mikä on Suomen kaltaisten maiden asema, joissa suurin osa kiinteistöistä lämmitetään kaukolämmöllä, lämpöpumpuilla ja sähköllä?

Paine hintojen säätelyyn kasvaa

Sähkömarkkinat ja sähkökauppa ovat eurooppalaisen energiajärjestelmän kova ydin. Niiden taustalla vaikuttaa tukku lakeja, joita myös RePowerEU koskettaa. Vaikka koko unionin kattava sähkömarkkinoiden rakennustyö on yhä kesken, on tähän asti tehdystä työstä kertynyt runsaasti kokemusta — etenkin pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta.

Eurooppalaisen sähkömarkkinamallin edut tunnustetaan. Sen toteaa myös RePowerEU. Sähkömarkkinamalli tuo EU:n jäsenmaille selviä taloudellisia hyötyjä ja ilman nykyistä sähkökauppajärjestelmää sähkön hinta olisi energiahintakriisin jäljiltä selvästi korkeampi. Sähkömarkkinamalli kykenee siis ottamaan vastaan iskuja myös poikkeustilanteissa.

EU-komissio ei ole intoutunut esittämään muutoksia sähkömarkkinamalliin. Tästä huolimatta sähkömarkkinoiden näpelöinti innostaa poliittisia päättäjiä eri puolilla Eurooppa. Esimerkiksi hintakattoa on esitetty ratkaisuksi torjua energiaköyhyyden haittoja.

— Hintakaton asettaminen tekisi sähköstä niukkuushyödykkeen, koska hinta on käytännössä ainoa sähkön määrää markkinoilla säätelevä mekanismi, toteaa Energiateollisuus ry:n energiakauppajohtaja Pekka Salomaa.

Ehkä juuri tästä syystä komissio ei esitä RePowerEU-paketissa sähkölle hintakattoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asia voisi pulpahtaa pinnalle paketin poliittisen käsittelyn aikana.

Hintakatolla on poliittinen ja sosiaalinen ulottuvuus, joka tarjoaa mahdollisuuden kerätä poliittisia irtopisteitä. Siksi se kiinnostaa päättäjiä. Samasta syystä EU-komissio esittää hintakattoa kaasulle.

Windfall-vero on samassa sarjassa. Sähköyhtiöiden tuottojen leikkaaminen ylimääräisellä verolla ja verotuottojen käyttäminen energiaköyhyyden haittojen liudentamiseen innostaa päättäjiä samoista syistä kuin hintakaton asettaminen. Markkinoiden kannalta windfall-vero on yhtä tuhoisa. Se hillitsee yritysten investointihaluja ja hidastaa vihreän siirtymän vauhtia.

Sähköverkot — unionin turva

Ilman sähköverkkoja Eurooppa ei hengitä. Sähköverkot ovat energiajärjestelmän maantie ja sähkömarkkinoiden kauppatori. RePowerEU muistuttaa taas kerran toimivien ja koko unionin alueen kattavien sähköverkkojen merkityksestä. Sähkökauppaa on hankala kehittää ilman teknisesti hyvin toimivia sähköverkkoja. Unionin jokaiseen kolkkaan ulottuvat sähköverkot ovat myös eurokansalaisten turva poikkeusoloissa.

Komission mielestä tehtävää on yhä erityisesti rajat ylittävien siirtoyhteyksien kehittämisessä. Rajajohdoissa on yhä pullonkauloja, jotka estävät esimerkiksi Portugalin rannikolla tuotetun halvan tuulisähkön siirtämisen Puolaan likaista kivihiilisähköä korvaamaan. Tulppia on muuallakin — esimerkiksi pohjoismaisella sähkömarkkina-alueella.

Rajajohtojen kapasiteettiongelmia ja kantaverkkojen rajoitteita on yritetty ratkaista unionin kattavilla kehittämisohjelmilla. EU-rahaakin uusien yhteyksien rakentamiseen on käytetty. Kantaverkkojen kehittämisessä vaikuttaa kuitenkin yhä kansallinen ajattelu. Se hidastaa koko unionin kattavan yhtenäisen sähköverkon syntymistä. Kaikki EU-maat eivät ole investoineet omiin verkkoihinsa yhtä ahkerasti.

RePowerEU-paketin ehdotusten käsittely jatkuu valtionpäämiesten huippukokouksessa 30.—31.5. Sen jälkeen paketin yhteydessä annetut lainsäädäntöesitykset siirtyvät jäsenmaiden ja parlamentin käsittelyyn.

#energia ja Eurooppa #energiamarkkinat