Alalle 1,5 bilj. dollaria lyhyessä ajassa

Sijoittajat eivät ole hylänneet hiiltä

16.02.2022, kello 10:58

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Getty Images

Pankit ja kansainväliset sijoittajat ovat kanavoineet massiivisia rahasummia hiiliteollisuuteen viimeisten vuosien aikana. Näin kertoo uusi tutkimus, jonka mukaan sijoituksilla tuetaan maailman likaisinta fossiilipolttoainetta samaan aikaan, kun ihmiskunnalla on edessään yksi historiansa suurimmista haasteista – ilmastokriisi.

Analyysin julkaisseet kampanjaryhmittymät Urgewald ja Reclaim Finance sanovat, että kaupalliset pankit ovat sijoittaneet 1,5 biljoonaa eli 1 500 miljardia dollaria hiiliteollisuuteen tammikuun 2019 ja marraskuun 2021 välisenä aikana, asiasta uutisoinut CNBC kirjoittaa jutussaan.

Selvitys osoittaa, kuinka vain muutamien maiden institutionaalisista sijoittajista koostuva pienenpieni joukko on merkittävässä osassa pitäessään hiiliteollisuutta pinnalla. Yli 80 prosenttia hiiliteollisuuteen suunnatuista investoineista on peräisin kuudesta maasta, jotka ovat Yhdysvallat, Kiina, Japani, Intia, Kanada ja Britannia.

- Näihin rahoituslaitoksiin on kohdistettava ”suoratulta” kaikilta mahdollisilta tahoilta: kansalaisjärjestöiltä, rahoitusalan sääntelijöiltä, asiakkailta ja edistyksellisiltä sijoittajilta, toteaa raportissa Urgewaldin sijoitustutkimuksen päällikkö Katrin Ganswindt ja jatkaa, että ellemme lopeta hiileen sijoittamista, hiili lopettaa meidät.

Hiili on fossiilisista polttoaineista kaikista hiilidioksidipitoisin ja sen vuoksi myös päästöiltään pahin ilmaston lämmittäjä. Siksi hiilen korvaaminen uusiutuvilla energiavaihtoehdoilla on ylivoimaisesti ratkaisevinta ilmastonmuutostaistelussa.

Kansainvälinen Energiajärjestö IEA on tehnyt selväksi, että mikäli hiiltä ei laiteta eläkkeelle pikaisesti, on vain minimaalisia mahdollisuuksia, mikäli lainkaan, hillitä globaalia lämpenemistä 1,5 Celsius-asteen yli esihistoriallisen tason. Tästä tasostahan sovittiin vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksessa.

Mutta vaikka poliittiset päättäjät ja liike-elämän johtajat ovat toistuvasti mainostaneet sitoumuksiaan niin kutsuttuun energiasiirtymään, maailman riippuvuus fossiilisista polttoaineista on jäänyt ennalleen ja jopa pahentunut.

Japanilaisyhtiöt kärkirahoittajina

Tutkimuksessa on selvitetty kaikki yrityslainaukset ja merkintätakuut, mutta siihen ei ole sisällytetty vihreitä velkakirjoja eikä rahoituksia, jotka on suunnattu muihin kuin hiiltä koskeviin toimintoihin. Tästä työstettiin 1032 yritystä käsittävä lista (Global Coal Exit List), joka sisältää 90 prosenttia maailman lämmityshiilestä ja hiilipolttoisesta sähköntuotannosta.

Kyseessä on ensimmäinen päivitys GCEL:n rahoitustutkimuksesta sitten viime vuoden marraskuussa pidetyn COP26 -ilmastokokouksen. Ilmastoaktivistit ovat tästä syystä sitä mieltä, että analyysi olisi nähtävä perustaksi sille, miten arvioidaan COP26:ssa annettuja lupauksia.

Suurimmat hiiliriippuvaiset valtiot sitoutuivat YK:n ilmastokokouksessa ensimmäistä kertaa irtautumaan hiilen polttoon perustuvasta sähköntuotannosta ja tehottomista tuista fossiilisille polttoaineille. Viime minuuttien väliintulo, jolla haluttiin muuttaa terminologiaa puhumalla mieluummin asteittain vähentämisestä (phase down) kuin asteittain poistamisesta (phase out), synnytti monille pelkoja siitä, että näin syntyy kiireellisesti tarvittavia toimia hidastava porsaanreikä.

- Pankit sanovat haluavansa mielellään auttaa hiiliasiakkaitaan siirtymässä, mutta totuus on, että juuri yksikään näistä yrityksistä ei ole muuttamassa toimintojaan. Eikä niillä liiemmälti ole kannusteitakaan tehdä sitä niin pitkään, kun pankkiirit jatkavat shekkien kirjoittamista hiiliasiakkailleen, Ganswindt sanoo.

Järjestöjen selvitys osoittaa, että kun 376 kaupallista pankkia lainasi yhteensä 363 miljardia dollaria hiiliteollisuudelle tammikuun 2019 ja marraskuun 2021 välisenä aikana, ainoastaan 12 pankkia vastasi 48 prosenttia kokonaislainauksesta yrityksille, jotka ovat GCEL-listauksessa.

Näistä nk. likaisen tusinan lainaajista 10 on jäseninä YK:n nettonollan pankkiliittymässä (Net Zero Banking Alliance), eli teollisuusjohtoisessa aloitteessa, jossa on sitouduttu yhdessä tuumin vähentämään päästöt nettonollaisiksi vuoteen 2050 mennessä.

Hiiliteollisuuden kolme TOP-rahoittajaa ovat japanilaiset Mizuho Financial, Mitsubishi UFJ Financial ja SMBC Group, joiden jälkeen seuraavina tulevat brittiläinen Barclays ja amerikkalainen Citigroup.

’Suuria määriä käteistä’

Tutkimuksesta kävi ilmi, että merkintätakuu kattaa suurimman osan pääomista, joita pankit lainaavat hiiliasiakkailleen. Merkintätakuulla pankit nostavat investointejaan tai pääomiaan asiakkailleen laskemalla liikkeelle obligaatioita tai osakkuuksia näiden puolesta ja myymällä niitä sen tapaisille sijoittajille kuin eläkekassat sekä vakuutus- ja keskinäissäätiöt.

Lähes kahden vuoden aikana (1/2019 – 11/2021) 484 liikepankkia ohjasi merkintätakuita käyttäen 1,2 biljoonaa dollaria GCEL-listalla oleville hiiliyrityksille. Näistä vain 12 pankin havaittiin laskuttaneen 39 prosenttia merkintätakuiden kokonaismäärästä vuodesta 2019 lähtien.

Merkintätakuiden kolmen kärjen ovat muodostaneet kiinalaispankit Industrial Commercial Bank of China, China International Trust and Investment Corporation ja Shanghai Pudong Development Bank. Merkintätakuiden 12 kärkirahoittajan joukossa ainoa ei-kiinalainen pankki on ollut JPMorgan Chase, joka on varallisuudella mitattuna Yhdysvaltain suurin pankki.

Rainforest Action Networkin vanhempi ilmasto- ja energiavastaava Jason Opeña Disterhoft sanoo, että JPMorganin listaus vuoden 2021 hiiliasiakkaistaan on kuin lukisi hiiliteollisuuden ‘Kuka on kukin’ -teosta.

- Vuonna 2020 lanseeratusta uudesta hiilipolitiikastaan huolimatta pankki palvelee yhä entiseen tapaan saastuttavia huippuasiakkaitaan kuten China Huanengia, Eskomia, American Electric Poweria ja Adania, Disterhof lisää.

Tutkimuksen löydöksiin viitaten Urgewaldin Ganswindt totesi CNBC:lle, että on ollut tärkeää nähdä kokonaiskuva siitä, kuinka pankit tarjoavat tukeaan hiiliteollisuudelle.

- Lopulta ei ole väliä sillä, tukevatko pankit hiiliteollisuutta lainoilla vai merkintätakuilla. Kumpikin toimi johtaa samaan lopputulokseen: Valtavia summia käteistä suunnataan teollisuudenalalle, joka on ilmastomme pahin vihollinen.

Sijoittajat päävastuussa?

Vaikka pankit ovat keskeisessä roolissa auttaessaan hiiliyrityksiä saamaan pääomaa, selvityksen tekijät tunnistavat, että itse asiassa sijoittajat ovat näiden turvatakuiden ostajia.

Tutkimuksessa todennetaan miltei 5 000 institutionaalista sijoittajaa, joiden yhteenlasketut omistusosuudet hiiliteollisuudessa ovat yli 1,2 biljoonaa dollaria. Kahden tusinan (24) kärjen omistus tästä on ollut 46 prosenttia marraskuussa 2021. Amerikkalaiset investointijätit Blackrock ja Vanguard ovat kaksi suurinta institutionaalista sijoittajaa.

- Kenenkään ei pitäisi hullaantua BlackRockin ja Vanguardin jäsenyydestä Net Zero Asset Managers Initiativessa. Nämä kaksi instituutiota ovat vastuullisempia ilmastonmuutoksen kiihdyttämisestä kuin yksikään muu säätiömäinen sijoittaja maailmassa, Reclaim Financen politiikan analyytikko Yann Louvel sanoo.

Louvel korostaa lisäksi, että on ollut pelottavaa nähdä eläke- ja keskinäisrahastojen sekä varainhoitajien ja muiden institutionaalisten sijoittajien panostavan yhä hiiliyhtiöihin, vaikka ilmastokriisi on ollut jo pitkään todellisinta totta.

BlackRock kieltäytyi kommentoimasta asiaa, mutta Vanguardista todettiin CNBC:lle, että yhtiö on sitoutunut rohkaisemaan asiakkaitaan tehokkaaseen taloudenpitoon, johon sisältyvät myös ilmastoriskit.  

#ilmastonmuutos #tutkimus