Blogit

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Markkinat Vieraskynä Thomas Brand, Jaakko Kaijala

Rohkeutta sähkön suurkuluttajien houkuttelemiseksi Suomeen

12.10.2023, kello 08:29

Energiauutiset on julkaissut hiljattain kolme ajankohtaista Omakynä-kirjoitusta, jotka jokaisen...

Markkinat Omakynä Petri Sallinen

Vihreys muuttuu investoinneiksi

31.05.2023, kello 11:03

Niinhän siinä sitten kävi. Vihreät päiväunet ja utopiat ovat muuttumassa investoinneiksi — tai...

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn:

Suomen energiajärjestelmä tukee talouskasvua

11.05.2023, kello 17:52

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj

Suomen energiajärjestelmä tukee talouskasvua

Suomi kulkee kohti sähköomavaraisuutta. Samalla uudet sähköntuotantomuodot ovat puhtaita. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on tapahtuneesta mielissään.

Inflaation saaminen kuriin Euroopassa ja EU:n jäsenvaltioissa on viime aikoina korostunut keskuspankkien toiminnassa. Energian hinta — sen nousut ja laskut — vaikuttavat osaltaan inflaation kehittymiseen. Rehn on tyytyväinen siitä, että sähkön hinta kääntyi selvään laskuun kriisitalven jälkeen. Tämä auttaa pitämään inflaation Suomessa viiden prosentin tuntumassa tänä vuonna. Vastavoimana on elintarvikkeiden kallistuminen, joka pitää turhankin tehokkaasti inflaatiota hengissä.

— Sähkömarkkinoilla yksittäiset voimakkaat hintapiikit ovat kuitenkin ongelmallisia ja uhkaavat pahimmillaan muuta talouskehitystä, Rehn huomauttaa.

Rehn arvioi, että taantuma jää Suomessa lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Vaikka talous saattaa piristyä jo tämän vuoden aikana, jää kasvu vaatimattomaksi. Taantumasta selviämisessä helpottaa hyvä työllisyystilanne, mutta siitä huolimatta asetelma työmarkkinoilla on kireä. Rakenteellinen työvoimapula on vaiva, joka kaipaa ratkaisua. Ilman sitä yritykset eivät saa tarvitsemaansa työvoimaa, mikä osaltaan hillitsee kasvua.

— Epävarmuutta on yhä ilmassa. Mitä Ukrainan sodassa tapahtuu ja aiheuttaako tuleva talvi uuden energiakriisin Euroopassa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun geopolitiikka rusikoi Euroopan taloutta. Berliinin muurin murtuminen ja Saksojen yhdistyminen olivat myös suuria talouteen vaikuttaneita mullistuksia. Rehn kuitenkin muistuttaa, että silloin kansakunnat kulkivat eteenpäin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiakriisi sen sijaan vievät Eurooppaa taaksepäin.

— Tämä on strategisen kilpailun aikakausi, toinen kylmä sota.

Maailmankaupan uusjako

Rehnin mielestä vapaakaupan ja yhteisen globaalin kaupankäynnin ajasta ollaan siirtymässä jakautuneen maailmantalouden kauteen. Kaupankäynti keskittyy muutamaan keskenään kilpailevaan keskukseen ja laaja-alainen kauppa korvautuu kahdenvälisillä kauppasopimuksilla.

— Euroopan unionilla jo yli 70 kahdenvälistä kauppasopimusta esimerkiksi Japanin, Etelä-Korean ja Singaporen kaltaisten maiden kanssa. Intian, Indonesian ja Australian kanssa neuvottelut ovat tällä hetkellä kesken.

— Vapaakauppa ja maailman kauppajärjestö ovat heikossa hapessa.

Rehn ei pidä kehityksestä, koska globaali vapaakauppa on tärkeä asia Suomen kaltaiselle viennistä elävälle maalle. Toisaalta Euroopan unionin solmima kauppasopimusten verkosto auttaa suomalaisten tuotteiden pääsyssä maailmalle, kun kaupankäynti muuttuu.

Globaalit ongelmat — globaalit ratkaisut

Suomi ja Eurooppa ovat edelläkävijöitä vihreän teknologian ratkaisuissa ja päästöttömien tuotantomuotojen kehittelyssä. Puhtaat investoinnit vauhdittavat vihreää siirtymää ja uusista työpaikoista puolet syntyy puhtaan energiatekniikan toimialoille.

— Suomen ja Euroopan esimerkit eivät kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan maailmanlaajuista ilmasto-ongelmaa. Tähän tarvitaan kaikki maat, jotka aiheuttavat ilmastopäästöjä.

Suomella on myös muita kilpailukykyyn vaikuttavia haasteita. Suomalaisten koulutustaso on laskussa kilpailijamaihin verrattuna. Enää 40 prosenttia 24–35-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun kilpailijamaissa korkeakoulutuettujen määrä ikäluokasta voi olla jopa 70 prosenttia. Rehnin mielestä nyt tarvitaan korjausliike.

— Korkeakoulutettujen määrä pitäisi nostaa tämän vuosikymmenen aikana 40 prosentista 50 prosenttiin 24–35-vuotiaittein keskuudessa.

Toinen ongelma on kansakunnan ikääntyminen. Suomi on liian pieni kansantalous kannattelemaan hyvinvointivaltiota nykymuodossaan, ellei muutoksia tehdä.

— Pelkkä talouskasvu ei riitä eivätkä pelkät säästöt riitä. Tästä eteenpäin on mentävä kahden kärjen taktiikalla. Samalla työn tuottavuutta on nostettava. Nyt se on muita pohjoismaita heikompaa. Jos heikkoa tuottavuutta ei saada korjattua, on edessä köyhtyminen.

Lääkkeiksi Rehn tarjoaa koulutukseen ja innovaatioihin panostamista sekä työperäistä maahanmuuttoa.

— Julkisessa taloudessa on syytä palata menokehysten aikaan. Finanssipolitiikan tavoitteeksi taas sopii sopeuttamisohjelman laadinta.

Taloutta tukee kuitenkin monipuolinen ja vähäpäästöinen energiajärjestelmä, joka tarjoaa kestävän kasvun mahdollisuuksia. Tavoitteita tukevat myös jäsenyydet Euroopan unionissa ja Natossa.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn puhui Energiateollisuus ry:n kevätseminaarissa Seinäjoella 11.5.2023.

#energiapolitiikka #energiatalous
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja